KoskiWiki

Tutustu metsänomistajan kannalta oleellisiin metsäalan termeihin.
Lisätietoa saat myös oman alueesi metsäasiantuntijalta.

Hyppää haluamaasi sanaston kohtaan pikalinkistä:

A | B-E | F-I | J-K | L-M | P-S | T-Y

A

Ajoura – Avosuo

B-E

Biodiversiteetti – Eri-ikäistäminen

F-I

FSC – Irtokuutiometri

F
FSC-sertifiointi
Metsäsertifiointijärjestelmä, joka huomioi metsien käytön taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia näkökulmia kansainvälisen Forest Stewardship Council (FSC) -järjestelmän vaatimusten mukaisesti.

H
Hake
Hakkurilla tuotettu puupalaseos, jota käytetään esimerkiksi sellun, kuitulevyn ja lastulevyn raaka-aineena sekä polttoaineena.
Hakkuu
Puunkorjuutoimenpide, johon kuuluu puiden kaato, oksien karsinta, rungon katkominen ja puutavaran kasaaminen.
Hakkuukertymä
Yhden hakkuun yhteydessä talteen otetun puun kokonaismäärä.
Hakkuusopimus
Hakkuusopimus on maanomistajan ja puunostajan välinen sopimus, jossa sovitaan puun myynnistä ja hakkuun toteutuksesta, kuten hakkuualueesta, hinnasta ja ehdoista.
Hakkuusuunnite
Hakkuusuunnite on suurin metsäalueelle laskettu hakkuumäärä, joka voidaan hakata vuosittain metsätalouden kestävyyttä vaarantamatta. Hakkuusuunnite lasketaan yleensä vähintään kymmenen vuoden ajanjaksolle kerrallaan.
Hakkuutähde
Hakkuutähteellä tarkoitetaan hakkuun jälkeen metsään jäävää puuta, esimerkiksi latvuksia ja jalostukseen kelpaamattomia rungon osia. Nykyään hakkuutähteet kerätään yhä useammin energiapuuksi.
Hankintakauppa
Puukauppamuoto, jossa metsänomistaja toimittaa itse sovitun määrän puutavaraa ostajalle.
Hankintahinta
Hankintakaupassa maksettava hinta puutavaralajeittain, kun puu on hakattu ja kuljetettu varastopaikalle tien varteen.
Harsinta
Hakkuumenetelmä, jossa poistetaan suurimmat ja arvokkaimmat puut, mutta jätetään heikompilaatuinen puusto kasvamaan.
Harvennushakkuu
Harvennushakkuussa poistetaan keskimäärin 30 prosenttia metsän puustosta. Sen tarkoitus on parantaa jäljelle jäävien puiden kasvua ja laatua, mistä johtuen sitä kutsutaan myös kasvatushakkuuksi. Metsän kiertoajan kuluessa tehdään normaalisti 2–3 harvennushakkuuta. Ensiharvennus tehdään 30–40 vuotta uudistamisen jälkeen. Lue lisää.
Harvennusmalli
Harvennusmalli on ohje tai laskentamalli, jonka avulla määritellään, milloin ja kuinka paljon puita poistetaan harvennuksessa, jotta huolehditaan metsän kasvusta ja laadusta myös tulevaisuudessa.
Harvesteri
Hakkuukone, monitoimikone, moto (harvester)
Koneellisessa puunkorjuussa puut kaataa, karsii ja katkoo hakkuukone, jota sanotaan myös monitoimikoneeksi, motoksi ja harvesteriksi. Se on yhden henkilön käyttämä metsäkone, jolla puut voidaan metsässä kaataa, karsia, katkoa haluttuun mittaan ja samalla mitata katkottujen runkopuiden tilavuus. Hakkuukone lajittelee katkotut runkopuut puutavaralajeittain metsään. Työmääräys hakkuukoneelle tulee sähköisesti. Työmääräyksessä kuvataan muun muassa hakkuualue hakkuukoneen tietokoneen näytöllä näkyvälle kartalle. Kaadettavat puut ja niiden katkontakohdat valitsee aina koneen kuljettaja työmääräyksen mukaan. Tieto hakkuumääristä puutavaralajeittain siirtyy sähköisesti puun ostajalle. Hakkuukoneen pyöristä maanpintaan kohdistuva paine on pienempi kuin ihmisen jalan alla.

I
Irtokuutiometri
Polttopuukaupassa käytettävä tilavuusyksikkö, joka kuvaa heittämällä kasatun puumäärän tilavuutta.

J-K

Jatkuva kasvatus – Kuvio

J
Jaksollinen metsänkasvatus
Suomessa on 1900-luvulla otettu asteittain käyttöön metsänhoidon tapa, jossa metsää hoidetaan päätehakkuuseen katkeavin, kiertoajaksi kutsutuin jaksoin. Sen tarkoitus on jäljitellä metsän luonnollista kehitystä eli sukkessiota, missä eri sukkessiovaiheet ja elinympäristöt vallitsevat eri vaiheissa.
Kiertoaika päättyy päätehakkuuseen, jota pidetään myös metsän uudistamisen alkuna, mistä johtuen päätehakkuuta kutsutaan toisinaan uudistushakkuuksi. Päätehakkuu voi olla avohakkuu, siemenpuuhakkuu tai suojuspuuhakkuu.
Jatkuva kasvatus (jatkuvapeitteinen kasvatus)
Jatkuva kasvatus on metsänkäsittelymenetelmä, jossa metsää uudistetaan vähitellen poistamalla puita yksittäin tai pienissä ryhmissä, niin että metsä pysyy koko ajan peitteisenä ja eri-ikäisrakenteisena.
Järeys
Yleisnimitys puun koolle, erityisesti rungon läpimitalle.

K
Kaistalehakkuu
Uudistamismenetelmä, jossa metsä hakataan aukeaksi kapeina kaistaleina ja siemenet leviävät reunametsästä uudelle alueelle.
Kantohinta
Kantohinta tarkoittaa puun hintaa sellaisessa puukaupassa, missä ostaja vastaa puun korjuusta. Nimi tulee siitä, että puun hinta määräytyy silloin kun se on kannossa kiinni.
Karike
Metsäkasvillisuudesta maahan varisevat osat, kuten lehdet, neulaset ja oksat, jotka hajotessaan muodostavat ravinteikasta humuskerrosta maaperään.
Kasvupaikkatyyppi
Metsämaan luokittelu sen viljavuuden ja tuottokyvyn mukaan.
Katkontaikkuna
Puun katkaisussa sallittu pituusvaihtelun raja-alue, jonka sisällä pölkyn pituus voi vaihdella.
Kaulaaminen
Menetelmä, jossa kasvavan puun runko kuoritaan ympäriinsä nestevirtauksien katkaisemiseksi ja puun kuivattamiseksi pystyyn. Puu kuivatetaan pystyyn esimerkiksi vesomisen estämiseksi.
Kehitysluokka
Metsän luokittelu sen kehitysvaiheen perusteella.
Kelo
Kuollut, pystyyn kuivunut ja usein harmaantunut havupuu.
Kuollut puusto
Kuollut puu on pystyyn kuollut tai maahan kaatunut puu, joka tarjoaa ravintoa ja elinympäristöjä monille eliölajeille ja on tärkeä osa metsän luonnollista kiertokulkua.
Katso video.
Keskipituus
Metsikön puuston keskimääräinen pituus metreinä.
Kiertoaika
Aika, joka kuluu ennen kuin samalla kasvupaikalla seuraava puusukupolvi on vastaavassa kehitysvaiheessa. Esimerkiksi aika uudistushakkuusta uudistushakkuuseen.
Kiintokuutiometri
Mitta, joka kuvaa umpinaista puukuutiota kuorineen.
Kokonaispoistuma
Puuston määrä, joka poistuu metsästä esimerkiksi hakkuissa tai luonnollisen kuoleman seurauksena.
Korjuu
Puunkorjuun kokonaisprosessi, joka sisältää hakkuun ja kuljetuksen tienvarteen.
Koro
Vaurio rungossa, jossa nila on kuollut ja puuaines näkyvissä.
Kuitupuu
Puutavaralaji, joka valmistetaan pienemmistä rungoista tai latvaosista ja jota käytetään mm. sellun tuotantoon.
Kulotus
Kulotus tarkoittaa suunnitelmallista metsän polttamista. Kulotuksella on kahdenlaisia tavoitteita. Metsänhoidollinen kulotus on hakkuutähteiden, pintakasvillisuuden ja humuksen suunnitelmallista polttamista päätehakkuun jälkeen. Sen tarkoitus on helpottaa uuden puusukupolven kasvuun lähtöä. Kulotuksella voidaan myös jäljitellä metsäpaloja polttamalla esimerkiksi suuriin ryhmiin jätettyjä säästöpuita, jotta palaneelle puulle sopeutuneilla eliölajeilla olisi paremmat mahdollisuudet selvitä.
Kunnostusojitus
Ojitetuilla alueella tehtävä vanhojen ojien perkaus ja mahdollinen täydennysojitus ojitetulla alueella.
Kuvio
Metsäsuunnittelun yksikkö, joka tarkoittaa yhtenäistä metsän osaa.

L-M

Latvuskerros – Monikäyttö

L
Latvuskerros
Metsän puiden muodostama kerroksellinen rakenne, jossa on eri kokoisia ja -ikäisiä puita. Metsän puut jaetaan kokonsa mukaan neljään latvuskerrokseen, jotka ovat päävaltapuut, lisävaltapuut, välipuut ja alikasvos.
Leimikko
Hakkuualuetta varten rajattu ja merkitty metsän Korjuuta varten rajattu tai eri tavoin merkitty alue tai puusto. Puunmyyntisuunnitelma.
Lenkous
Tukin suurin sallittu poikkeama suorasta linjasta.
Luovutusmittaus
Mittaus, jossa todetaan puutavaran määrä ja laatu sekä vahvistetaan kauppahinta ja omistuksen siirtyminen.
Laho
uaineen hajoaminen lahottajasienen vaikutuksesta, mikä heikentää puun laatua, eikä ole näin mahdollista hyödyntää esimerkiksi sahatavaraksi.
Lahonkestävyys
Puun ominaisuus vastustaa lahottajasienten aiheuttamaa hajoamista.
Lannoitus
Kasvupaikan ravinnetilan parantaminen metsän kasvun lisäämiseksi.
Luonnonhoito
Metsien käsittelyn yhteydessä toteutettavat toimet, joilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja.
Luontainen uudistaminen
Metsän uudistaminen hyödyntämällä alueella luontaisesti syntyvää siementä taimiaineksen syntymiseksi.

M
Maanmuokkaus
Toimenpiteet, joilla metsän maapohjaa muokataan taimien kasvun edistämiseksi, esimerkiksi laikutus, äestys, mätästys ja ojitusmätästys.
Metsäenergia
Metsäenergia on energiaa, jota tuotetaan metsästä saatavasta puubiomassasta, kuten hakkuutähteistä, kantoista, oksista ja energiapuusta.
Metsänhoito
Metsänhoito on toimintaa, jolla metsää suunnitelmallisesti kasvatetaan, uudistetaan ja hoidetaan niin, että sen kasvu, terveys ja käyttömahdollisuudet pyritään säilyttämään pitkällä aikavälillä.
Metsänhoitosuositukset
Tutkimukseen perustuvat ohjeet metsänhoitotapojen valintaan ja toteutukseen.
Metsänkäyttöilmoitus
Metsänkäyttöilmoitus on lakisääteinen, viimeistään kymmenen vuorokautta ennen hakkuuta metsäkeskukselle, eli valvovalle viranomaistaholle tehtävä ilmoitus hakkuusta.
Metsänuudistaminen
Toimet, joilla poistettu puusto korvataan uudella, joko istuttamalla, kylvämällä tai luontaisesti.
Metsäsuunnitelma
Suunnitelma, joka sisältää tiedot metsän tilasta ja suositukset sen hoidolle ja käytölle tietyllä ajanjaksolla.
Monimuotoisuus
Eliölajien ja elinympäristöjen vaihtelevuus sekä lajien sisäinen perinnöllinen vaihtelu. Katso video.
Monikäyttö
Metsän samanaikainen hyödyntäminen useisiin eri tarkoituksiin, kuten puuntuotantoon, virkistykseen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon.

P–S

Pienaukko – Suojuspuuhakkuu

P
Pienaukko
Metsän vähittäinen uudistaminen hakkaamalla toistuvasti luontaisesti taimettuvia pieniä aukkoja.
PEFC-sertifiointi
Metsäsertifiointijärjestelmä, joka huomioi metsien käytön taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia näkökulmia kansainvälisen Programme for Endorsement of Forest Certification (PEFC) -järjestelmän vaatimusten mukaisesti.
Pohjapinta-ala
Metsikön puiden rinnankorkeusläpimittojen perusteella laskettu puumäärä hehtaarilla. Se on puiden runkojen 1,3 metrin korkeudelta yhteenlaskettu poikkileikkauspinta-ala neliömetreissä hehtaaria kohden (m2/ha).
Pohjavesialue
Alue, jossa sijaitsee merkittävä pohjavesivaranto, jota suojellaan erityisin toimin metsätaloudessa.
Pystykauppa
Puukauppamuoto, jossa ostaja vastaa hakkuusta ja kuljetuksesta ja metsänomistaja myy puut suoraan metsässä.

R
Ranka
Pieniläpimittainen runkopuu, jota voidaan käyttää esimerkiksi energiapuuna.
Runkoluku
Metsikön puiden määrä hehtaarilla.
Runkotilavuus
Metsikön puiden runkojen yhteenlaskettu tilavuus.

S
Sekapuusto
Metsä, jossa kasvaa kahta tai useampaa puulajia. Sekapuustoinen metsä ylläpitää yhden valtapuun metsiin verrattuna rikkaampaa eliölajistoa. Katso video.
Sertifiointi (Metsäsertifiointi)
Järjestelmä, johon kuuluu menettely, jossa riippumaton kolmas osapuoli tarkistaa, vastaako metsien hoito ja käyttö edeltä käsin asetettuja, markkinalähtöisiä ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia käsitteleviä standardeja, jotka usein määrittävät vaatimuksia toiminnalle, jotka ylittävät lainsäädännön vaatimuksia.
Siemenpuuhakkuu
Uudistamishakkuu, jossa osa suurista puista jätetään tuottamaan siementä uudelle puusukupolvelle.
Suojakaista
Suojavyöhykkeiden tehtävänä on huolehtia siitä, että vesistö ja sen välittömän läheisyyden olosuhteet estävät ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutumista veteen. Katso video.
Suojatiheikkö
Suojatiheikkö tarjoaa piilopaikkoja ja suojaa metsässä asustaville luonnonvaraisille eläimille. Katso video.
Suojuspuuhakkuu
Suojuspuuhakkuu on eräs päätehakkuun laji. Suojuspuuhakkuuta käytetään kuusikoiden hakkuussa, kun on tarkoitus, että hakkuualueelle kasvaa jatkossakin kuusikko. Siinä jätetään hehtaarille normaalisti 200–400 suojuspuuta suojaamaan varjossa viihtyviä kuusentaimia.
Säästöpuut
Metsien käsittelyn yhteydessä hakkuualueelle jätettävät yksittäiset elävät puut tai puuryhmät, jolla pyritään edistämään luonnon monimuotoisuutta. Näitä ei poisteta myöskään myöhemmissä metsien käsittelytoimenpiteissä. Elävät säästöpuut, jotka myös muodostavat lahopuujatkumoa kaatuessaan, tai pystyyn kuollessaan, tarjoavat elinympäristöjä monipuoliselle lajistolle, johon kuuluvat myös metsien uhanalaisia lajeja.
Katso video.