Kärkölässä Tapio ja Hannele Airolan tilalla kasvaa 24-vuotias parin hehtaarin koivumetsä. Kyseinen koivikko on hyvä esimerkki hienosti ja oikea-aikaisesti hoidetusta koivumetsästä.
– Ei ole itsestäänselvyys, että koivumetsää osataan harventaa riittävästi ja oikea-aikaisesti. Koivu kärsii nopeasti siitä, jos harvennusta ei uskalleta tehdä tarpeeksi rohkeasti, kertoo Koskitukin hankintaesimies Heikki Nikkinen.
Koivu elää valosta ja siksi onkin pidettävä huoli, että harvennus tehdään riittävän rohkeasti, jotta jäljelle jäävät koivut saavat tarpeeksi valoa ja ravinteita. Airoloiden metsässä valoa ja ravinteita on riittänyt, sillä tällä hetkellä koivut ovat noin 18 senttiä rinnankorkeusläpimitaltaan ja 20 metriä korkeita. Pituuskasvu alkaa pian hiipua, mutta läpimittakasvu kiihtyy vielä jonkin aikaa.
Suurin ansio tämän hetkisestä koivikon tilasta lankeaa luonnollisesti Airoloille itselleen. Mikäli harvennukset olisivat viivästyneet, olisi mailla nyt riukuuntunut koivikko.
Vahva kiinnostus metsänhoitoon sekä halu toimia mahdollisimman tehokkaasti ja oikea-aikaisesti ovat Airolassa metsänhoidon avainsanoja.
Kaksi sukupolvea puita ja ihmisiä
Airoloiden koivikko sai alkunsa vuonna 1991. Samana vuonna syntyi myös perheen poika.
– Ajatuksena on, että poika saa kaataa koivumetsän viisikymppistensä kunniaksi, naurahtaa Tapio Airola.
Koskitukin hankintaesimies Heikki Nikkinen puuttuu puheeseen ja kertoo, että Airoloiden poika saattaa päästä jo 40-vuotiaana hakkuutöihin.
– Tällä kasvuvauhdilla koivut ovat 40-vuotiaina läpimitaltaan 40-senttisiä, jolloin on jo hyvä aika tehdä uudistushakkuu.
Koivikkoa edeltänyt metsä kaadettiin 1989, jolloin Hannele Airola työskenteli Koskitukilla ensimmäisenä naismetsurina omassa leimikossaan ja oli kaatamassa kyseistä metsää. Silloisella hakkuukoneella ei saanut kaadettua leimikon suurimpia puita, joten Hannele kaatoi työnopastuksen jälkeen puut koneelle.
Ensiharvennus tehtiin vuonna 2005 ja uudestaan vuonna 2007, kun Heikki tuli tilakäynnille ja suositteli että hänen mielestään metsä olisi harvennettava uudelleen. Harvennusta oli tekemässä molemmilla kerroilla tilan emäntä, Hannele, joka myös ajoi kaadetut motit pois hevosella; traktorilla ajettiin puut vain runkotien varresta varastolle.
Nyt, 26 vuotta edellisen puusukupolven päätehakkuusta, Hannele ja Tapio ovat jälleen harventamassa koivumetsää. Tällä kertaa runkoluvuksi harvennuksen jälkeen jää n. 350–400 kpl/ha. Koivikon laatu on alusta saakka ollut erittäin hyvä, mikä on vaikeuttanut poistettavien puiden valintaa.
Koivumetsän hoito vaatii oikea-aikaisuutta
Koivikko kasvaa tasaisesti ja tuottaa laadukkaita tukkeja, kunhan sen hoito on tehty oikein ja ennen kaikkea oikeaan aikaan. Koivun taimia istutetaan yleensä 1600 kappaletta hehtaarille, hieman harvemmin kuin havumetsän istutuksessa.
Ensimmäinen harvennus tehdään koivujen ollessa 12–14 metrin mittaisia. Tällöin runkoluku tulee tiputtaa n. 700–800 puuhun.
– Usein metsäsuunnitelmissa ensiharvennusten suositeltu suoritushetki on myöhässä. Harvennusajankohtaa kannattaakin tarkastella ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Koivikossa kymmenen vuotta on liian pitkä tarkasteluväli, kertoo Nikkinen.
Tärkeää on, että elävää vihreää latvusta on puussa n. 50 % pituudesta, jotta kasvu on kovaa ja järeytyminen hyvää. Parhailla paikoilla koivu kasvaa pituutta metrin vuodessa ja vastaavasti läpimitta kasvaa sentillä. Yleensä läpimitan kasvu kiihtyy puun ikääntyessä, joten alle sentin vuotuisesta kasvusta ei kannata huolestua. Koivut ovat hakkuuvalmiita saavuttaessa 35–40 sentin läpimitan eli noin 40–60 vuoden isässä metsästä riippuen.