Helsinki-Vantaalla on ollut käynnissä lentokentän historian mittavin laajennus- ja kehittämishanke, jossa myös Koskisen on ollut merkittävässä roolissa. Luontoteemaisen länsisiiven korkeilla puuviiluseinäosuuksilla on sijoitettuna Koskisen valmistamia eläinaiheisia kuvia.
Matkustajien suosiosta kilpaillaan aiempaa kiivaammin
Finavian mukaan joka kolmas lentomatkustaja valitsee jatkoyhteytensä lentoaseman perusteella. Liikenteen sujuvuus, palvelujen houkuttelevuus ja lyhyet vaihtoajat merkitsevät niin matkustajille kuin lentoasemille entistä enemmän.
Nopeat ja sujuvat yhteydet Aasiaan tarjoava Helsinki-Vantaa onkin Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikennekenttä sekä erittäin suosittu vaihtoasema. Kilpailu lentoasemien välillä kiristyy entisestään, ja mittavia kehityshankkeita on käynnissä useilla eurooppalaisilla kentillä. Kilpailussa pysyäkseen myös Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintoja ja palveluja on ollut kehitettävä entistäkin paremmiksi.
Erityisesti Aasian ja Euroopan välisen liikenteen ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina, Finavialta kerrotaan. Näitä kaukolentoja eli non-Schengen-liikennettä palvelevan terminaaliosan laajennus sekä asematason uudistaminen ovat olleet Helsinki-Vantaalla työn alla. Laajennus käsittää peräti neljä uudisosaa: eteläsiiven, länsisiiven, Aukion alueen ja rajatarkastuksen. Lisäksi valmistuu useita uusia laajarunko- ja kapearunkokoneiden seisontapaikkoja, rullausteitä ja muuta lentoliikennettä palvelevaa infrastruktuuria. Luontoteemaisen länsisiiven korkeilla puuviiluseinäosuuksilla on sijoitettuna Koskisen valmistamia eläinaiheisia kuvia. Koskisen valmisti myös 3,5 metriä halkaisijaltaan olevien vanerivalaisimien Flex-vanerit.
Luonto on lentokentälläkin lähellä
Laajennuksen pääsuunnittelusta on vastannut PES-Arkkitehdit Oy. Kalusteiden suunnittelun takana oleva Kai Lindvall kertoo länsiterminaaliin halutun suomalaista teknistä viilua, jota on jo käytössä Eteläterminaalissa. Kokonaisteemana tuoreessa terminaalissa on Suomen luonto ja metsäaihe, jota sisäpuolen materiaaleista ja sisätilan ratkaisuista vastanneen suunnittelija Lindvallin mukaan lähestyttiin monesta kulmasta mahdollistaen matkustajille immersiivisen kokemuksen.
“Terminaaliin haluttiin tuoda Suomen luontoa esille monella eri tavalla. Kulminaatiopiste on Aukio, jossa on 75 metriä pitkä näyttö. Siinä esitellään neljän vuodenajan maisemia ympäri Suomea. Mukana on hieno ääni- ja valomaailma, johon kuuluu erikoisvalaisimia ja äänitriggereitä, kuten lumen narskuntaa”, Lindvall kuvailee.
Tähän rinnalle haettiin Lindvallin mukaan jotain pehmentävää elementtiä. “Finavialta oli toiveena, että käytettäisiin suomalaisia materiaaleja. Puuhan on yksi suomalaisen perusmateriaali” Lindvall toteaa. “Länsiterminaalissa päädyttiin käyttämään läpivärjättyä koivuviilua, joka edustaa suomalaista koivua uudella ilmeellä.”
Koskisen ratkaisulla loputtomasti mahdollisuuksia
Ratkaisu löytyi Koskiselta, jonka T&K-tiimissä työskentelevä sisustustuotteiden projektipäällikkö Tatiana Meyer tarjosi terminaaliin perforoituja koivupaneeleja. “Näissä levyissä on valtavasti potentiaalia”, Meyer kuvailee. Meyerin tehtäviin kuuluu löytää erilaisiin sisustusprojekteihin ratkaisuja. Apunaan tässä hankkeessa Meyerillä oli Riitta Ahokas, joka työskentelee tiiviisti sisustusprojektien teknisessä asiakaspalvelussa. Kuva-aiheiksi valikoituivat palkitun luontovalokuvaaja Lassi Rautiaisen kuvat, jotka luovat terminaaliin ainutlaatuista tunnelmaa.
Meyer kertoo aloittaneensa idean työstämisen jo vuonna 2017. “Teimme kokeita perforoitujen koivupaneelien konseptista Lassin kuvilla, nähdäksemme, miten suomalaista luontoa voidaan tulkita Koskisen vaneripaneeleilla. Näytin nämä tulokset Kai Lindvallillle, ja esityksen jälkeen hän päätti pääsuunnittelija Tuomas Silvennoisen ja projektiarkkitehti Janne Kähkösen kanssa käyttää tätä ajatusta suomalaisista eläimistä suomalaisessa metsässä, kuten Suomessa myönnetyissä passeissakin. Myös Finavialla pidettiin ideasta”, Meyer muistelee.
Koskisen tarjoamaa ratkaisua testattiin sekä tehtiin suunnitelma ja koekierros. “Yhdessä valikoitiin valokuvia ja eläinaiheita ja tehtiin teemoitusta. Koskisen teki malleja, jossa tutkittiin mm. porauksen syvyyttä ja intensiteettiä. Esimerkiksi mustassa levyssä kontrasti näkyy vahvana, kun taas vaaleassa efekti saadaan aikaiseksi varjon ja liimasauman avulla”, Lindvall kertoo. Yhdessä ratkottiin myös logistisia haasteita, sillä levyt oli saatava värisävyiltään samanlaisesta viilusta.
“Luonto on tärkeä elementti elämässä”
Rautiainen kertoo olevansa otettu saadessaan kuviensa kautta edustaa Suomea ja suomalaista yritystä tässä projektissa. “Luonto on tärkeä elementti elämässä. Toivon ihmisten viihtyvän uudessa terminaalissa”, Rautiainen sanoo.
Valmis lopputulos on nähtävillä juuri avatussa Länsiterminaalissa. Suunnittelijana Lindvall on tyytyväinen työn jälkeen. “Matkustajien viihtymiseen on panostettu. Lopputulos on laadukas, komea ja mahdollisimman suomalainen. Koskisen ratkaisu toimi hyvin ideaamme ja se toteutettiin juuri haluamallamme tavalla. Myös yhteistyö sujui hyvin.” Koskisen Meyer on samoilla linjoilla: “Yhdistimme menestyksekkäästi erilaisia ammattilaisia – valmistajan, arkkitehdin ja valokuvaajaan – ja tulos on kaunis.”
