Janin kesä Koskisen ohutvanerilla

Hei! Nimeni on Jani Avikainen. Olen kotoisin Mikkelistä ja opiskelen tällä hetkellä vielä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulussa, josta minun on tarkoitus valmistua syksyllä metsätalousinsinööriksi. Aiemmin olen opiskellut tradenomiksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Lisäksi olen ajellut koulun ohella ja muutenkin Mikkelissä taksia sen 8 vuotta säännöllisen epäsäännöllisesti sekä ollut muussa asiakaspalvelu työssä. Kaverit ovatkin joskus sanoneet minua työnarkomaaniksikin jopa (itse sanoisin olevani ehkä enemmänkin työorientoitutunut).

Tällä hetkellä työskentelen Koskisen Oy:llä ohutvaneri teollisuuden parissa Hirvensalmella. Toimenkuvaani kuuluu olla osa tuotannonsuunnittelua ja työnjohtoa. Vuonna 2020 vietin kesän tuotantotyöntekijänä organisaatiossa ja siihen nähden työnkuvani ja vastuu ehkä ihan ’’hieman’’ saattoi kasvaa. Työpäiväni vietän tontilla konkreettisesti, vaikka joitain asioita pystyisin hoitamaan etänäkin.

Aloittaessani harjoitteluni vuoden 2021 toukokuussa kaikki oli aivan uutta, vaikka totta kai tietty käsitys on ollutkin tuotannonsuunnittelun osalta, mutta nyt olen päässyt kokeilemaan omia rahkeitani käytännössä. Oppiminen ja kehittyminen on ollut huomattavaa, lähtöisin täysin kollegoistani ja itsestänikin. Vähäkään, mikä on mietityttänyt tai on ollut kysyttävää, niin rohkeasti nykäisemään hihasta ja kysymään. Kertaakaan en ole jäänyt ilman vastausta tai apua. 

Työtehtäviini kuuluu esimerkiksi laadunvalvonta, suunnittelu, työmääräimien päivittäminen eri työpisteille, varastosaldojen seuranta, erikoisviilujen tilaaminen. Tarvittaessa vedetään työhousut jalkaan ja lähdetään paikkaamaan esimerkiksi yllättävän sairauspoissaolon takia tuotannon puolelle. Eli välillä saattaa olla hyvin monipuolisestikin töitä päivän mittaan. Itse olen viihtynyt Koskisella todella loistavasti ja eikä sitä koskaan tiedä löytäisikö itsensä jatkossakin töistä täältä.

Luonteeltani olen avoin ja pyrin aina toimimaan parhaani mukaan, enkä pelkää tarttua uusiin haasteisiin. Mielestäni pieni paineen alla toimiminen on vain hyväksi. Olen tykännyt siitä, että minulle on heti alusta annettu vastuuta ja haasteita. Työnjohdon osalta tilanteet vaativat usein sosiaalista kanssakäymistä ja vuorovaikutusta puolin, jos toisin. Se, että kummatkin osapuolet osaavat joustaa tarvittaessa on merkittävä voimavara niin yritykselle, kuin myös työntekijälle.

Janin työpöytä

Viime vuonna sain aiheen opinnäytetyötäni varten juurikin täältä Koskisen Oy:n Hirvensalmen ohutvanerituotannosta. Toimeksiantona oli luoda laadunhallinnan mittari, jonka tavoitteena on tarkkailla mistä syistä tuotannossa syntyy asiakkaalle kelpaamatonta kakkoslaatuista vaneria ja siihen liittyviä syitä sekä ratkaisuja, jotta tähän voidaan puuttua. Mittari on tarkoitus ottaa käyttöön tämän kesän/syksyn aikana ja sitä voidaan pienin muutoksin soveltaa muuhunkin tarpeeseen.

Tätä juttua tehdessä minulta kysyttiin mitä metsä merkitsee minulle? Talouden kannalta Suomen metsät ovat yksi merkittävin osa valtion talouden tulonlähteistä, kuin myös metsänomistajille. Suomessa lisäksi metsiemme vuotuinen kasvu on suurempaa, siihen nähden mitä metsäteollisuus jalostaa. Ei ihme, sillä Suomen metsien tutkiminen ja uusien innovaatioiden kehittäminen on aivan maailman kärkeä. Se, että metsät toimivat lisäksi hiilinieluina kasvattaa metsiemme arvostusta edelleenkin, mutta samaan aikaan meidän tulee itse päättää miten sitä hyödynnämme. Kuitenkin niin, että arvokkaita kohteita suojellaan ja niistä pidetään huolta.

Entäpä sitten minulle itselleni? Itse olen aina tykännyt liikkua luonnossa. Olen käynyt vaeltamassa ystävieni kanssa, lenkkeillyt koiran kanssa omia polkuja pitkin, sienestänyt ja marjastanut, pitänyt huolta raivurin kanssa perheeni metsästä (on muuten tehokasta hyötyliikuntaa ja kivaakin vielä) ja pelkästään vartin olemisella luonnossa ihmisen verenpaine laskee. Metsä onkin stressivapaa ympäristö ja loistava nauttimiseen sekä palautumiseen.

Muutoin vapaa-ajalla vietän aikaa kavereiden kanssa ja mökillä. Välillä käydään porukalla pelaamassa biitsiä ja välillä kierrellään golf-kentällä, lätkitään korttia tai pelaillaan lautapelejä. Tämä kesä on tullut yritettyä keksittyä vähän väliä jotain tekemistä, jotta ei tulisi jäätyä vain neljän seinän sisään. Ei tämä kesä täällä Suomessa kuitenkaan niin pitkä ole.


Kirjoittaja: Jani Avikainen & Ella Paksuniemi