Sisustusvalinnoilla voi vaikuttaa ympäristöystävällisyyteen ja sisäilmaan
Ympäristöystävällisyyteen vaikutetaan eniten siten, että sisustukseen valitut materiaalit, kalusteet ja muut sisustusratkaisut pysyvät käytössä mahdollisimman kauan. Hyvin valitut tuotteet miellyttävät esteettisesti käyttäjiä ja ovat kaikin puolin käyttötarkoitukseensa sopivia.
“Tehtyjen valintojen täytyy kestää käytössä, olla huollettavia ja kierrätettäviä”, kertoo sisustusarkkitehti Annaleena Lahtinen.
Lahtinen toimii lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa muotoilun tutkinto-ohjelmassa ja opettaa sisustusarkkitehtuurin opiskelijoille tilasuunnittelua.
“Trendit tulevat ja menevät, mutta hyvä suunnittelu kestää aikaa”
Sisustussuunnitteluun liitetään Lahtisen mukaan usein trendit. Esimerkiksi jotkin värit, materiaalit tai kalusteiden muodot ovat erityisen trendikkäitä tietyssä ajassa. Hyvä sisustussuunnittelu on kuitenkin paitsi toiminnallisesti myös esteettisesti kestävää.
“Trendejä enemmän keskitymme arkkitehtonisesti kestäviin ratkaisuihin: ratkaisujen tulee kestää esteettisesti, toiminnallisesti ja rakenteellisesti. Opetuksessa emme reagoi trendeihin juurikaan, mutta ei kukaan alaa seuraava ihminen voi välttyä trenditietoisuudelta”, Lahtinen kertoo.
“Trendit tulevat ja menevät, mutta hyvä suunnittelu kestää aikaa. Ympäristötietoisuus on tällä hetkellä yksi trendi, mutta myös pysyvämpi ilmiö. On hienoa, että yhä useammat ihmiset ovat nykyään yhä ympäristötietoisempia”, Lahtinen jatkaa
Tilasuunnittelun opiskelijat ovat Lahtisen mielestä valveutuneita ympäristöasioissa ja viimeistään koulutuksen myötä ympäristöasioihin liittyvät seikat nousevat keskiöön myös opiskelijoiden arvoissa.
Materiaalivalinnoilla voi vaikuttaa ympäristöön
Valinnoissa tulee Lahtisen mukaan myös huomioida, millaisista raaka-aineista ja missä kyseiset tuotteet on valmistettu ja miten kaukaa ne on Suomeen tuotu. Ympäristöystävälliset ratkaisut ovat usein lähellä tuotettuja. Lisäksi ne ovat testattuja ja sertifioituja tuotteita.
“Eri maissa on käytössä erilaiset vaatimukset sisäilman suhteen. Myös Suomessa on käytössä erilaisia ympäristöluokituksia, joissa puhdas sisäilma on yksi kriteeri. M1-päästöluokitellut tuotteet takaavat puhtaan sisäilman, mutta usein vielä parempi vaihtoehto olisi valita aitoja luonnonmateriaaleja. Luonnonkivi, tiili, keraaminen laatta, lasi sekä puu ja metalli käsittelemättöminä eivät tarvitse M1-luokitusta”, Lahtinen selventää.
Puu pitää pintansa rakennus- ja sisustusmateriaalina
“Puu on pientalorakentamisessa ollut aina yleisesti käytetty materiaali, mutta nykyisin rakennetaan yhä enemmän myös puukerrostaloja sekä julkisia rakennuksia puusta”, Lahtinen kertoo.
Hänen mukaansa ympäristötietoisuus ja rakennusmääräysten sopeuttaminen tämän päivän vaatimuksiin ovat lisänneet puurakentamista.
“Puun käyttöä puoltavat monet seikat: se on itsestään uusiutuva materiaali, sitä on helposti saatavissa ja usein kotimainen valinta, sen mekaanisesta jalostuksesta aiheutuu vähän päästöjä ja puu sitoo hiilidioksidia. Puu on helposti työstettävä materiaali, mutta suhteessa painoonsa se on myös lujaa. Kaiken lisäksi materiaali voidaan kierrättää hyvin”, Lahtinen jatkaa.
Puu näkyy myös sisätiloissa. Värit jakavat Lahtisen mukaan mielipiteitä, mutta yleensä kaikki ihmiset pitävät puusta materiaalina: puu luo miellyttävän ja luonnollisen tunnelman. Lisäksi puu pehmentää tilan akustiikkaa ja rauhoittaa silläkin tavoin tilaa.