Suomalainen koivu taipuu designiksi

Kun tehdään ympäri maailman tunnettuja designtuotteita, on raaka-aineelle vain yksi kriteeri. Sen on oltava täysin priimaa.

Koskisen on yksi Suomen merkittävimmistä koivutukin ostajista. Yhtiön puunhankinta-alueelta, joka kattaa eteläisen ja keskisen Suomen, korjataan vuosittain noin 230 000 m3 ensiluokkaista koivutukkia Koskisen omien vaneritehtaiden tarpeisiin.

Tarkkaan valikoidut, korkealuokkaiset koivun tyvitukit, joita korjataan noin 13 000 m3  vuodessa, toimitetaan edelleen yhtiön ohutvaneritehtaalle Hirvensalmelle. Yksikössä valmistettava luja, taipuisa ja paperinohut vaneri tunnetaan ympäri maailmaa muun muassa huonekalujen, suksien, sisustusesineiden, jääkiekkomailojen ja klassisten designesineiden, kuten Secto-valaisinten, raaka-aineena.

Puisten valaisinten pioneeri

Keskelle talouden myllerrystä, 25 vuotta sitten syntyi Secto Design, jonka liikeideana oli suunnitella, markkinoida ja myydä kotimaisia designhuonekaluja. Omaa valmistusta ei ollut, vaan tuotannosta vastasivat alihankkijat.

Secto Desing lamps

– Huonekalut valmistettiin pääosin kuusikertopuusta ja jalat ja sarjat koivusta. Vähitellen asiakkaat alkoivat kysellä kalusteiden kanssa yhteensopivia valaisimia. Parin version kautta syntyi Secto, jossa muotopuristeesta sahatut soirot yhdistyvät kolmella ohutviiluvanerista valmistetulla renkaalla, aloittaa yrittäjä Tuula Juselius.

Suunnittelija valitsi valaisinmateriaaliksi koivun, joka vaaleana puulajina heijastaa hyvin valoa. Vaikka puuta ei valaisimessa ollut suuria määriä, oli sen rooli alusta saakka merkittävä.

– Puu yhdistettynä varjostimen muotoon ja valaisimesta lankeavaan harmoniseen valoon luo jäljittelemättömän, houkuttelevan tunnelman, jolle syntyi hyvin pian oma vankka kannattajakuntansa.

Vuonna 2002 yrityksessä päätettiin keskittyä yksinomaan valaisimiin. Nyt, kun ottaa huomioon eri koot, valaisinmalleja on 24 ja uusia syntyy vain harvakseltaan.

– Puu on suunnittelun kannalta vaativa ja aikaa vievä materiaali, Juselius toteaa.

Menestystä seurasi kopiointi

Nyt suomalaisesta muotopuristeista ja ohutviiluvanerista valmistettuja, ajattomia valaisimia myydään parhaissa sisustusliikkeissä ympäri maailman. Noin 94 prosenttia tuotannosta menee vientiin, ja päämarkkina-alue on Eurooppa. Vientimaita on kaikkiaan 74, ja yrityksellä on edustajat 60 maassa sekä tytäryhtiö Yhdysvalloissa.

Alusta saakka Secto Designin suunnittelijana on toiminut arkkitehti Seppo Koho. Yritys saa säännöllisesti yhteydenottoja koti- ja ulkomaisilta suunnittelijoilta, mutta yhden suunnittelijan kanssa työskenteleminen on ollut strateginen valinta.

– Sepon käsissä mallisto on säilyttänyt sukunäköisyytensä. Yhtenäisen muotokielen ansiosta valaisimet tunnistetaan Secto Designin tuotteiksi, Juselius selventää.

Kun ensimmäinen Secto-valaisin näki päivänvalon, ei markkinoilla ollut vastaavia tuotteita. Nyt tilanne on toinen. Puisia valaisimia löytyy myös muilta tuotemerkeiltä, ja eri materiaaleista valmistettuja kopioita sitäkin enemmän.

– Olemme vuosien varrella saaneet poistettua netistä noin 20 000 mallisuojaamme loukkaavaa tuotetta, ja uusia juttuja on vireillä jatkuvasti. Jotain ongelman laajuudesta kertonee se, että meillä menee vuosittain enemmän rahaa asianajokuluihin kuin markkinointiin, Juselius huokaisee.

Puu haastaa tekijät

Kolme vuotta sitten alihankkijalähtöinen toimintamalli muuttui ja tuotantoa varten perustettiin oma tytäryhtiö Sectomo. Heinolassa sijaitsevalla tehtaalla valmistetaan vuosittain kymmeniä tuhansia valaisimia niin yksityiskoteihin kuin suuriin projektikohteisiinkin. Yksi designvalaisinten raaka-ainetoimittajista on Koskisen.

Secto Desing production

Tuotanto lähtee liikkeelle aihion neliöinnistä, jonka jälkeen ne uritetaan, siivutetaan ja hiotaan. Varjostimet puhdistetaan, kasataan valmiiksi valaisimiksi ja pakataan. Sectomon konkaripuuseppä Teemu Eloranta kertoo, että puu elävänä materiaalina asettaa haasteita valmistukselle.

– Käytettävät viilut valitaan ja lajitellaan käsin. Varjostimissa käytettävän raaka-aineen on oltava puhdasta, ei vain pinnaltaan, vaan myös sisältä. Aihioista työstetään pienempiä varjostimien osia, eikä värivirheitä tai esimerkiksi oksia voi hyväksyä. Myös kosteuden on oltava tasainen, jotta valaisimen eri osat eivät käyttäydy eri tavoin.

Aihion jännitteet tekevät niiden työstämisestä haastavaa, ja jokaisen vaiheen on onnistuttava, jotta lopputulos täyttää laadulle asetetut vaatimukset. Laatua valvotaan valmistuksen kaikissa vaiheissa. 

– Valmistus on käsityötä ja jokainen varjostin on lopulta yksilö, Eloranta toteaa.

Yksin muotopuristeisiin kuluu vuodessa noin 135 000 m2 suomalaista koivuviilua. Sectomon materiaalihankinnoista ja tuotannosta vastaava tehdaspäällikkö Kari Hiltunen kertoo, että pitkän yhteistyön ansiosta ohutviiluvaneria toimittava Koskisen tuntee asiakkaansa ja tietää raaka-aineen korkeat laatuvaatimukset.

– Materiaalin laatu on sitä, mitä pitääkin. Toki, kun puhutaan sarjatuotannosta ja suurista määristä, poikkeamiakin tulee silloin tällöin. Puu elävänä materiaalina on haaste meille kaikille – myös positiivisessa mielessä. Se tekee työstä mielenkiintoista ja vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta sekä tuotannon kehitystyötä. Siten pystymme valmistamaan laadukkaita tuotteita.