Koskisen Zero-rakennuslevyt tuovat biopohjaiset vaihtoehdot myös vaativaan rakentamiseen
Koskisen laajentaa Zero-levyjen tuoteperhettä täysin biopohjaisilla, uusiutuvista raaka-aineista valmistetuilla rakennuslevyillä, jotka soveltuvat myös vaativiin rakennuskohteisiin. Uusissa ZeroFloor- ja ZeroWall-rakennuslevyissä yhdistyvät perinteisten rakennuslevyjen suorituskyky sekä käyttökohteet ja -tavat Zero-tuoteperheestä tuttuihin ominaisuuksiin.
Myyntipäällikkö Eemi Valjakka
Tuote- ja kehityspäällikkö Pasi Marttila ja myyntipäällikkö Eemi Valjakka kertovat, että P6-lujuusluokan ZeroFloor-rakennuslevy avaa mahdollisuuden käyttää täysin biopohjaista levyä myös lattiarakenteissa. Aiemmin Zero-tuotteita on ollut saatavilla kaluste- tai seinälevyinä.
“Nyt meillä on käytännössä koko paketti valmiina. Zero-tuotteet soveltuvat kalusteista rakenteellisiin lattioihin asti”, Valjakka toteaa.
Parempaa sisäilmaa ja pienempää hiilijalanjälkeä
Vaikka puu sisältää luonnostaan pieniä määriä formaldehydiä, Zero-tuotteiden liimoissa sitä ei ole käytetty lainkaan, vaan liima on ligniinipohjainen ja siten täysin biopohjainen. Tämä parantaa sisäilman laatua ja tukee esimerkiksi päästörajoitusten saavuttamista.
Marttila nostaa esiin myös matalat EPD-arvot, jotka tukevat rakennushankkeiden hiilijalanjälkilaskentaa:
“Zero-tuotteilla saavutetaan selvästi alhaisemmat arvot laskennassa. Hankkeet voivat saada paremman pisteytyksen, kun vähähiilisyyttä vaaditaan entistä enemmän.”
Tuote- ja kehityspäällikkö Pasi Marttila
Koskisen vakiotuotteiden lisäksi myös Zero-tuoteperhe on valmiina EU:n tiukentuviin päästörajoihin. Elokuussa voimaan astuva REACH-asetus tiukentaa formaldehydipäästöjen rajoja rakennusmateriaaleissa. Koskisen on valmistautunut tähän jo hyvissä ajoin. Valjakan mukaan Zero-tuotteet ovat jo valmiiksi matalapäästöisiä.
“Lisäksi tuotteillamme on Joutsenmerkki, joka osoittaa niiden täyttävän tiukat pohjoismaiset ympäristökriteerit”, Valjakka toteaa.
Ei muutoksia tuttuihin työmenetelmiin
Zero-tuotteiden käyttö ei edellytä muutoksia nykyisiin työtapoihin. Tämä on Marttilan mukaan merkittävä etu rakennusyrityksille.
“Rakentajat eivät halua, että tutut prosessit muuttuvat. Zero-levyt toimivat täsmälleen kuten aiemmat levyt, mutta ympäristöominaisuudet ovat paremmat”, Marttila huomauttaa.
EU:n uusi REACH-asetus kiristää formaldehydipäästöjen vaatimuksia rakennus- ja sisustusmateriaaleissa elokuusta 2026 alkaen. ”Koskisella muutos ei tule yllätyksenä, sillä olemme valmistautuneet siihen jo pitkään ja pystymme siirtymään täysin matalapäästöisiin tuotteisiin reilusti ennen virallista määräaikaa”, tuotepäällikkö Päivi Andersson kertoo. Anderssonin mukaan Koskisella on ollut jo valmiiksi matalapäästöisiä tuotteita, joten siirtymä E0,5-luokkaan on ollut luonteva ja nopea toteuttaa. Koskisen ottaa uuden luokituksen käyttöön tuotannossa jo 1. toukokuuta, vaikka laki astuu voimaan vasta 6. elokuuta 2026.
Tuotepäällikkö Päivi Andersson
E0,5-luokan tuotteet merkitsevät huomattavasti alhaisempia formaldehydipäästöjä, noin puolta vähemmän kuin nykyinen E1-luokka. ”Koskisella tämä muutos koskee erityisesti lastulevytuotteita, sillä vanerituotteet ovat jo olleet matalapäästöisiä. Valmistusprosessia ei tarvitse järjestää uusiksi eikä tuotannossa synny katkoksia, koska olemme toimineet matalapäästöisten ratkaisujen kanssa jo vuosia”, Andersson toteaa.
Jotta tuotteet täyttävät uuden lainsäädännön vaatimukset, ne käyvät läpi testauksen sekä Koskisella että ulkopuolisella, kolmannella osapuolella. Näin varmistetaan, että jokainen tuote täyttää REACH-asetuksen määrittämät päästörajat. Anderssonin mukaan testausprosessit ovat jo käynnissä, ja osa tuotteista on jo hyväksytty. Loput testaukset valmistuvat ennen toukokuun alkua.
Koskisen ennakointityö hyödyttää asiakasta
Koskisen asiakkaat hyötyvät ennakoivasta toimintatavasta monella tavalla. Matalapäästöiset tuotteet tulevat markkinoille varhain, mikä helpottaa suunnittelijoiden, rakentajien ja valmistajien siirtymistä uusiin vaatimuksiin kiireettä. Aikainen siirtymä parantaa myös toimitusvarmuutta: asiakkaiden ei tarvitse varautua äkillisiin muutoksiin, saatavuuden heikentymiseen tai tuotevaihtoihin kesken projektien. Anderssonin mukaan asiakkaat ovat jo nyt tiedustelleet tulevia vaatimuksia ja odottavat päivityksiä. ”Reagoimalla varhain vastaamme markkinoiden odotuksiin”, Andersson toteaa.
Asiakkaille keskeinen hyöty on myös turvallisuus. Matalammat formaldehydipäästöt lisäävät tuotteiden turvallisuutta ja parantavat sisäilman laatua, mikä on merkittävä kilpailutekijä niin kuluttajille kuin ammattilaisillekin. Andersson korostaa, että Koskisen asiakkaat voivat luottaa tuotteiden olevan täysin EU-lainsäädännön mukaisia nyt ja tulevaisuudessa.
Laajemmassa kuvassa muutokset tukevat turvallisempien ja terveellisempien rakennusmateriaalien kehitystä. Formaldehydipäästöihin liittyvä sääntely on kiristynyt tasaisesti vuosien varrella, ja nyt voimaan tuleva asetus vahvistaa entisestään suuntaa, jossa kuluttajien hyvinvointi ja ympäristön huomioiminen ovat keskiössä. Koskisen tapa reagoida muutokseen osoittaa, että ennakoiva, vastuullinen toiminta on mahdollista toteuttaa ilman tuotannon hidastumista tai markkinahäiriöitä.
”Koskisella panostamme laatuun, turvallisuuteen ja asiakkaan kokonaisvaltaiseen tukemiseen tavalla, jota muuttuva EU-sääntely tänä päivänä edellyttää”, Andersson summaa.
Mikä on REACH-asetus?
REACH-asetus on EU:n keskeinen kemikaalilainsäädäntö, jonka tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä kemikaalien riskeiltä sekä vahvistaa EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä. Asetus koskee kemiallisia aineita sellaisinaan, seoksissa ja esineissä. REACH-asetus vaikuttaa useimpiin yrityksiin EU:ssa
EU:n REACH-asetus (EY) N:o 1907/2006 säätelee kemikaalien turvallista käyttöä ja koskee myös puupohjaisia levyjä, kuten lastulevyä ja vaneria, silloin kun ne saatetaan markkinoille Suomessa ja muualla EU:ssa.
REACH-asetuksessa säädetään kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista sekä tiedottamisesta toimitusketjussa. REACH tulee sanoista Registration, Evaluation, Authorization and restriction of Chemicals.
Koskisen kansainvälinen rekrykoulutus toteutettiin toista kertaa. Kyseessä on koulutuspolku, joka tukee kansainvälisten osaajien rekrytointia tuotannon tehtäviin ja samalla vahvistaa koko työyhteisön valmiuksia toimia monikielisessä ja -kulttuurisessa työympäristössä.
Rekrykoulutus toteutettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen työvoimapalveluiden, Koulutuskeskus Salpauksen, Koskisen ja International Work Lahden (IWL) kanssa. Ennen koulutuksen käynnistymistä määriteltiin sopivat työpisteet ja osaamisvaatimukset yhdessä esihenkilöiden ja henkilöstöhallinnon kanssa.
Koulutuspolun tavoitteena on tarjota selkeä ja hallittu reitti tuotannon tehtäviin. Osallistujat oppivat työn käytännöt, kehittävät suomen kielen taitoaan ja tutustuvat Koskisen toimintatapoihin jo koulutuksen aikana.
”Kansainvälinen rekrykoulutus on meille keino rakentaa toimiva polku työhön ja samalla varmistaa, että työyhteisöllä on valmiudet ottaa uudet työntekijät vastaan ja tukea heidän oppimistaan”, kertoo Koskisen HR-johtaja Minna Luomalahti.
Selkeä koulutuspolku tukee oppimista ja työllistymistä
Rekrykoulutus kesti neljä kuukautta ja koostui turvalliseen työskentelyyn, tuotantoprosesseihin ja suomen kieleen liittyvästä opetuksesta sekä työssäoppimisesta. Kuukausittain yksi viikko oli teoriaopetusta ja kolme viikkoa työharjoittelua nimettyjen perehdyttäjien kanssa. Suomen kielen opiskelu oli mukana koko koulutuksen ajan sekä luokkaopetuksessa että arjen työtilanteissa.
Koulutukseen osallistujien mukaan rekrykoulutuksella oli merkittävä rooli sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti. Koulutus tarjosi mahdollisuuden työllistyä, oppia suomen kieltä ja tutustua suomalaiseen työelämään käytännössä. Rekrykoulutus koettiin myös väylänä sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Perehdyttäjien ja esihenkilöiden tuki nähtiin tärkeänä osana koulutuksen onnistumista ja arjen työskentelyä.
Koulutuksen aikana osallistujat eivät olleet työsuhteessa, mutta työskentelivät samoissa työaikamuodoissa perehdyttäjiensä kanssa. Koulutuksen jälkeen osallistujille tarjottiin määräaikaista työsuhdetta, mikäli koulutuksen tavoitteisiin oli päästy. Ryhmästä viiden kanssa solmittiin kahdeksan kuukauden määräaikainen työsuhde, jonka aikana suomen kielen viikoittainen opetus jatkuu. Tavoitteena on vakituinen työsuhde kielitaidon kehittymisen myötä.
Ensimmäinen ryhmä loi perustan Koskisen kansainväliselle rekrytointimallille. Tällä hetkellä kaikki ensimmäisen ryhmän osallistujat työskentelevät yhtiössä.
Työyhteisön rooli on keskeinen onnistumisessa
Kansainvälinen rekrykoulutus ei kohdistu vain koulutukseen osallistuviin, vaan koko työyhteisöön. Esihenkilöitä ja perehdyttäjiä valmennettiin etukäteen yhteistyössä IWL:n kanssa kohtaamaan kansainvälisiä työntekijöitä ja tukemaan heidän oppimistaan. Valmennuksessa keskityttiin muun muassa selkokielen käyttöön, ohjeiden havainnollistamiseen ja arjen vuorovaikutukseen.
”Perehdyttäjät ovat avainasemassa uuden osaamisen rakentumisessa ja turvallisen työskentelyn varmistamisessa. Arjen tuki ja yhdessä tekeminen ovat keskeisiä tekijöitä siinä, että koulutuspolku toimii ja uudet työntekijät pääsevät osaksi Koskisen toimintaa ja integroituvat yhteiskuntaan”, kertoo Luomalahti.
Perehdyttäjille koulutuspolku on myös antoisa oppimiskokemus. Kansainvälisten työntekijöiden ohjaaminen on tuonut uusia näkökulmia perehdyttämiseen, selkeään viestintään ja oman työn sanoittamiseen. Samalla perehdyttäjät ovat päässeet kehittämään omaa osaamistaan ja tapojaan tukea oppimista työpisteillä.
Kansainvälinen rekrykoulutus on yksi keino vastata tulevaisuuden osaajatarpeisiin ja kehittää käytäntöjä, joilla Koskinen vahvistaa valmiuksiaan kansainvälisten osaajien rekrytointiin myös tulevaisuudessa.
Zero-tuoteperheestä vastuullinen ratkaisu nykypäivän tarpeisiin ja vaatimuksiin
Kolme vuotta sitten Koskisen lanseerasi maailman ensimmäisen täysin biopohjaisen Zero-kalustelevyn. Zero-tuotteissa yhdistyvät Koskisen muiden liiketoimintojen sivuvirrat ja ligniinipohjainen sideaine.
Poikkeuksellisen innovaation pontimena Zero-tuoteperheen taustalla on ollut kaksi keskeistä syytä, kertoo Koskisen Levyteollisuuden myyntijohtaja Mika Reini. ”Ensinnäkin markkinoilla on kasvava kysyntä biopohjaisille ratkaisuille. Kuluttajat ovat entistä tietoisempia esimerkiksi sisäilman laadusta ja tuotteiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista, ja Zero vastaa näihin tarpeisiin”, Reini listaa.
Mika Reini, Myyntijohtaja, Levyteollisuus
Toiseksi merkittäväksi tekijäksi Reini nostaa Koskisen strategian, jossa painotetaan ilmasto- ja ympäristövastuuta. ”Tämä on yksi yrityksemme strategian kulmakivistä”, Reini sanoo.
Zero-tuotteet ovat konkreettinen esimerkki Koskisella tehtävästä tuotekehityksestä, joka tukee kiertotaloutta. ”Esimerkiksi Zero-tuoteperheestä kaluste- ja rakennuslevytuotteiden valmistuksessa hyödynnetään biopohjaisen ligniinisideaineen lisäksi Koskisen muiden liiketoimintojen, kuten Saha- ja Levyteollisuuden sivuvirtoja perusraaka-aineina, mikä vähentää hukkaa, tukee kestävää kehitystä ja tekee tuotteesta vahvan kotimaisen kiertotaloustuotteen. Tuotekehityksen tavoitteena on lähtökohtaisesti kehittää tuotteita niin, että niissä huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet mahdollisimman kokonaisvaltaisesti”, Reini toteaa.
Markkinoilla Zero-tuotteille myönteinen vastaanotto
Zero-tuotteet on Reinin mukaan otettu vastaan erittäin positiivisesti. Myynti on kasvanut tasaisesti, ja kiinnostus on laajentunut myös Suomen rajojen ulkopuolelle. “Zero-tuotteet ovat herättäneet kiinnostusta niin Skandinaviasta, Yhdysvalloista kuin Aasiastakin.”
Asiantuntevan myyntiorganisaation tuen ja jälleenmyyjäverkoston lisäksi asiakkaat ovat löytäneet Zero-tuotteet myös itse, mikä Reinin mukaan kertoo aidosta tarpeesta ja onnistuneesta markkinoinnista. Esimerkiksi Varjo-minitaloprojektissa hyödynnettiin Zero-kalustelevyjä. ”Vaikka rakentamisen suhdanne on ollut viime vuosina haastava, on Zero-tuotteiden kysyntä kasvanut ja uusia asiakkuuksia tulee tasaisesti”, Reini toteaa. ”Saamamme asiakaspalaute on ollut erittäin positiivista, ja tuotteiden vastuullisuus nähdään selkeänä kilpailuetuna.”
Zeron käyttökohteissa vain mielikuvitus on rajana ja edessä loistava tulevaisuus
Zero-tuotteet täyttävät tekniset vaatimukset, kuten poikittaisvetolujuuden ja taivutuslujuuden, ja soveltuvat siten täysin samoihin kohteisiin kuin perinteiset levytuotteet. ”Zeron käyttö perustuu samaan suorituskykyyn kuin vakiotuotteissa, lisäarvona biopohjaisuus, joka pienentää hiilijalanjälkeä. Levyjen perinteiset liimat ja pinnoitteet ovat merkittävä päästölähde”, Reini selventää.
Zero-levyt ovatkin erinomainen valinta niin kaluste- ja rakennusteollisuudessa. Zero-ohutvaneri puolestaan sopii design-tuotteisiin, kuten valaisimiin, koruihin ja muihin erikoiskohteisiin. Zero tarjoaa ratkaisun kohteisiin, joissa halutaan yhdistää Koskisen tuttu korkea tekninen laatu ja vastuullisuus. Zero-tuotteille on myönnetty Joutsenmerkki ja M1-päästöluokitus.
”Zero-tuotteiden kysynnässä näkyy kasvua sekä kuluttajien että regulaation ohjaamana, sillä myös lainsäädäntö enenevässä määrin edellyttää kestävästi valmistettuja tuotteita niin tuotannon kuin raaka-aineidenkin osalta. Tämä tukee Zero-tuotteiden asemaa markkinoilla”, Reini toteaa. ”Voi sanoa, että näkymä on oikein positiivinen.”
Koskisen on mukana NYT Hämeen Yrityskylä Yläkoulussa, jossa 9.-luokkalaiset oppivat työelämä-, yrittäjyys- ja taloustaitoja. Yrityskylä Yläkoulu on pelillistetty oppimiskokonaisuus, joka sisältää koulussa opiskeltavan osuuden ja oppimiskokonaisuuden huipennuksen Yrityskylän peliareenalla. Oppituntien aikana oppilaat tutustuvat ja hakevat töihin viiteen eri kumppaniyritykseen, tavoitteenaan päästä johtamaan yrityksensä voittoon Yrityskylän pelitilanteessa. Oppitunneilla oppilaat tutustuvat yrityksiin, saavat ”työpaikan” yhdeltä ja tutustuvat sen myytävään tuotteeseen, vastuullisuuteen ja yrityksen toimintaan.
Peliareenalla nuoret johtavat eri yrityksiä, myyvät niiden tuotteita tai palveluita ja tekevät yritystään koskevia päätöksiä. Pelin voittaa tiimi, joka on kasvattanut yrityksensä vastuullisuutta ja liiketulosta eniten neljän kvartaalin aikana. Valtakunnallisesti Yrityskylä tavoittaa yli 92 % kaikista suomen 9.-luokkalaisista. Koskisen on mukana NYT Hämeen 9. luokkalaisille suunnatussa Yrityskylässä tavoittaen noin 3000 nuorta lukuvuoden aikana.
”Yhteistyökumppaneidemme osallistuminen Yrityskylän toimintaan on meille elintärkeää, koska yritysten taloudellisen tuen avulla mahdollistetaan Yrityskylien toiminta ja sitä kautta laadukas työelämätaitojen, taloustaitojen ja yrittäjyystaitojen opetus. Yhteistyökumppanimme tavoittavat paikallisesti kokonaisia ikäluokkia, joten yrityskumppaneilla on erinomainen tilaisuus luoda omasta toiminnastaan positiivista mielikuvaa tulevaisuuden työntekijöille. On upeaa, että Koskisen haluaa olla mukana valamassa nuoriin tulevaisuususkoa ja luottamusta oman paikan löytymiseen työelämässä”, kertoo NYT:n Hämeen ja Kaakkois-Suomen kumppanuuspäällikkö Johanna Peltovuori.
Nopeita päätöksiä ja tiimityötä muuttuvissa tilanteissa
Yrityskylään osallistuneet 9.-luokkalaiset kuvaavat kokemusta opettavaiseksi ja innostavaksi. Pelitilanteessa korostuvat tiimityö, vahvuuksien hyödyntäminen ja päätöksenteko paineen alla. Selkeä tehtävänjako, vuorovaikutus ja hyvä tiimihenki vievät pitkälle myös yllättävissä tilanteissa. Oppilaat nostavat esiin myös uuden oppimisen työelämästä ja taloudesta sekä oppien viemisen käytäntöön.
Vanerin tuottaminen kansainvälisille markkinoille
Yrityskylässä Koskisen on mukana tukemassa tulevaisuuden tekijöiden työelämätaitoja ja osaamista. Tavoitteena on mahdollistaa nuorille onnistumisen kokemuksia ja luoda uskoa omiin kykyihinsä. Samalla he pääsevät tutustumaan mekaanisen puuteollisuuden monipuolisiin mahdollisuuksiin. Pelitilanteessa 9.-luokkalaiset johtavat Koskisen levyliiketoimintaa kansainvälisillä markkinoilla. Tiimi valmistaa ja myy vaneria, tekee liiketoimintaa koskevia päätöksiä ja kehittää yrityksen toimintaa neljän kvartaalin ajan. Pelin kautta nuoret saavat aidon tuntuman yrityksen johtamiseen, päätöksentekoon ja vastuulliseen liiketoimintaan.
”Yrityskylä tuo hienosti näkyväksi sen, miten monipuolista osaamista yritystoiminta ja työelämä edellyttää. Haluamme olla mukana kannustamassa nuoria kokeilemaan, tekemään päätöksiä ja löytämään omat vahvuutensa,” kertoo Koskisen viestintäkoordinaattori Jenna Rautio.
Metsäkatoasetuksen (EUDR – EU Deforestation Regulation) toimeenpano on edelleen lykkääntynyt ja asetusta aletaan soveltaa suuriin ja keskisuuriin yrityksiin 30.12.2026 alkaen. Jatkossa vain yritykset, jotka asettavat kyseisen tuotteen ensimmäisenä EU:n markkinoille, ovat vastuussa asianmukaisen huolellisuuden vakuutuksen toimittamisesta.
Koskisen Oyj on tietoinen, että tuotteita saattaessa markkinoille osoitetaan, ettei niiden tuotantoketjussa tapahdu asetuksen mukaista metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä. Käytännössä tämä todennetaan yritysten kuvaamilla asianmukaisen huolellisuuden järjestelmillä, sekä raaka-aineen tai tuotteen mukana kulkevilla referenssinumeroilla, jotka saadaan tuotettua EU:n Traces-järjestelmästä.
Koskisen ei toiminnallaan aiheuta asetuksen mukaista metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä. Yrityksen tuotteissa käytetty raaka-aine on peräisin metsäkatovapailta alueilta, ja tuotteet ovat nykyiselläänkin asetuksen vaatimusten mukaisia. Koskisen valmistelee parhaillaan asianmukaisen huolellisuuden järjestelmiään ja käy vuoropuhelua sidosryhmien kanssa varmistaakseen sujuvan siirtymisen uuden sääntelyn piiriin. Vaikka viitenumeroita ei vielä voida toimittaa, ei tämä vaikuta tuotteiden lainmukaisuuteen.
Koskisen pitkäaikainen yhteistyökumppani Adolf Lahti on ottanut käyttöön täyssähköisen pyöräkuormaajan Järvelän tuotantolaitoksilla. Uusi täyssähköinen pyöräkuormaaja korvaa aiemmin käytössä olleen dieselkäyttöisen pyöräkuormaajan. Koneen arvioidaan kerryttävän noin 3 000 käyttötuntia vuodessa, mikä tarkoittaa noin 40 000 litraa vähemmän polttoöljyn kulutusta.
Pyöräkuormaajaa tullaan käyttämään aluekunnossapidossa sekä sivutuotteiden, kuten kuoren ja purun, käsittelyssä.
”Saimme demokierroksella selkeän kuvan koneen tehoista ja akkujen kapasiteeteista. Pyöräkuormaajaa voidaan soveltuvin osin hyödyntää myös tukkienkäsittelyssä”, kertoo Adolf Lahti Yxpila Ab:n toimitusjohtaja Pekka Pöllänen.
Koskisen vastuullisuusohjelman yksi keskeisistä tavoitteista on ilmastopäästöjen vähentäminen. Ilmastovaikutukset pitävät sisällään oman toiminnan, kuten fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvien päästöjen, lisäksi muun muassa raaka-aineiden tuotannossa, logistiikasta, myytyjen tuotteiden käytöstä ja loppukäsittelystä aiheutuvia päästöjä. Tavoitteena on vähentää oman toiminnan ja arvoketjun päästöjä.
”Täyssähköisen pyöräkuormaajan käyttöönotto Adolf Lahden toimesta vähentää tehdasalueen koneurakoinnin päästöjä arvioilta 100 tCO2e. Se on konkreettinen esimerkki yhteistyöstä, jolla edistämme yhteisiä tavoitteitamme”, kertoo logistiikan, turvallisuuden ja laadun päällikkö Mikko Kivimäki.
Merkittävä päästölähde Koskisella on tuotannon loppupäässä tapahtuvat kuljetukset. Esimerkiksi Järvelän sahan uuden tukkilajittelijan myötä Mäntsäläntien ja Tehdastien välisen tukkien kuljetuksen pois jäänti vähentää merkittävästi kuljetusten päästöjä. Vuosittainen päästövähennys on yhteensä 600 000 kg CO₂/a, josta 310 000 kg CO₂/a syntyy siirtoauton osalta ja 290 000 kg CO₂/a lastauksen ja purkamisen osalta.
Koskisen, Kesko ja Purkupiha ovat pilotoineet ratkaisua, jossa kaupan jakeluketjusta poistuvat puupakkaukset, kuten kuormalavat, hyödynnetään lastulevyn raaka-aineena. Useamman vuoden tutkimustyön aikana Koskisen kehitti ainutlaatuisen käsittelyprosessin, jonka ansiosta kierrätyspuuta sisältävä lastulevy vastaa laadultaan neitseellisestä puusta tehtyä tuotetta.
Kierrätysmateriaalin käyttö tukee Koskisen vastuullisuustavoitteita ja laajentaa kiertotaloustuotteiden valikoimaa. Vaikka kierrätyspuun osuus valmiissa tuotteessa on pilottivaiheessa vielä pieni, Koskisen arvioi voivansa hyödyntää tuotannossaan noin rekkalastillisen kierrätysmateriaalia päivittäin.
Suomessa ei aiemmin ole ollut teollisen mittakaavan ratkaisua käytöstä poistuvalle puulle, joka on pääosin päätynyt polttoon. Pilotin tulokset osoittavat, että kierrätyspuun hyödyntäminen voi olla taloudellisesti kannattavaa ja tuottaa lisäarvoa. Tavoitteena on ottaa ratkaisu osaksi normaalia tuotantoa lupaprosessin valmistuttua alkuvuodesta 2026.
Kimmo Ahonen
Pilotissa sen alusta lähtien mukana ollut liiketoiminnan kehityspäällikkö Kimmo Ahonen kertoo kaksi merkittävää havaintoaan, jotka kertovat pilotin ja siinä kehitetyn ratkaisun merkityksestä. ”Ensimmäinen merkittävä havainto liittyy kierrätyspuun asemaan. ”Toisin kuin muoville, metallille tai betonille, puulle ei ole olemassa EU- tai kansallisen tason kierrätystuotemäärittelyjä tai raja-arvoja. Puu on perinteisesti nähty vähemmän arvokkaana uusiomateriaalina, koska sen polttaminen on ollut helppo ja hyväksytty loppukäyttömuoto”, Ahonen toteaa.
Ahosen mukaan toinen keskeinen havainto on, että kyseessä on yhteistyömalli, jossa Koskisen ja muut toimijat ovat yhdessä suunnitelleet prosessin jokaisen vaiheen huolellisesti. Vaikka Koskisen rooli kierrätysmateriaalin keräyslähteillä ei ole tarkoitus olla hallitseva, on Koskisella tehty paljon työtä materiaalin määrittelyn ja puhdistuksen ratkaisujen eteen. ”Tavoitteenamme ei ole luoda varsinaista kierrätystuotetta, vaan kehittää vastuullisempia ratkaisuja ja valmistautua tuleviin lainsäädännöllisiin muutoksiin, jotka voivat edellyttää kierrätysmateriaalien käyttöä. Samalla pyritään säilyttämään tuotteen puhtaus ja kustannustehokkuus verrattuna neitseelliseen raaka-aineeseen”, Ahonen toteaa.
Pilotti ja uuden toimintatavan kehittäminen ovat olleet Ahosen mukaan antoisa kokemus, joka osaltaan näkyy Koskisen periaatteessa, ettei puruakaan mene hukkaan. Asiakkaille poisto- ja hukkapuun kierrättämismahdollisuus pitkäkestoiseen kotimaiseen uusiokäyttöön lastulevyissä voi taas tarkoittaa ratkaisevaa toimintaedellytysten parannusta. Kierrätysmateriaalia hyödyntävänkin tuotteen tulee vastata Koskisen korkeita laatuvaatimuksia, Ahonen muistuttaa lopuksi. ”Koskisen laadun pitää säilyä. Siitä ei voi tinkiä.”
Koskisen pilotti osallistui PuuLoop kierrätysinnovaatiokisaan ja voitti teollisen kategorian, sekä sijoittui kokonaiskisassa toiseksi Puumarkkinapäivien finaalissa 30.10.2025.
Koskisen edistää kestävän kehityksen tavoitteita ottamalla käyttöön suunnitteluvaiheen DesignEPD:n, joka on edistyksellinen lähestymistapa ympäristöselosteisiin (Environmental product declaration eli EPD). Toisin kuin perinteiset EPD:t, jotka keskittyvät tuotannon jälkeiseen läpinäkyvyyteen, DesignEPD integroi ympäristövaikutusten arvioinnin suoraan suunnitteluvaiheeseen, mahdollistaen asiakkaillemme kestävämmät valinnat jo alusta alkaen.
Mikä on DesignEPD?
DesignEPD perustuu ympäristöselosteisiin, jotka tarjoavat standardoitua tietoa tuotteen ympäristöjalanjäljestä. Vaikka EPD:t ovat tärkeitä läpinäkyvyyden ja sääntelyn kannalta, ottaa DesignEPD ennakoivan otteen, antaen asiakkaille mahdollisuuden arvioida ja optimoida kestävyyttä jo ennen tuotannon alkua. Tämä tukee parempaa päätöksentekoa, noudattelee EU:n ilmastotavoitteiden linjaa ja auttaa vähentämään hiilijalanjälkeä merkittävillä tavoilla.
DesignEPD tuo kestävyyden arvioinnin mukaan jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa ja mahdollistaa materiaalien ja tuotteiden selkeän vertailun ympäristömittareiden perusteella. DesignEPD:t sisältävät hiilensidonnan analyysin erityisesti puupohjaisille materiaaleille sekä elinkaaren loppuvaiheen vaikutusten arvioinnin, kuten lämmön talteenoton ja kierrätettävyyden, tukien kiertotalouden periaatteita.
”Suurin ero ympäristöselosteen eli EPD:n ja DesignEPD:n välillä on niiden voimassaoloajoissa. EPD:t päivitetään viiden vuoden välein, kun taas DesignEPD:n sykli on paljon lyhyempi”, kertoo Koskisen TKI-päällikkö Riitta Ahokas.
Yhteistyö katalysaattorina
DesignEPD:n kehitystä on vauhdittanut yhteistyö Koskisen asiakkaiden ja muiden sidosryhmien välillä. Prosessi on korostanut avoimuutta, yhteistä oppimista ja keskinäistä tukea.
”EPD:t ja DesignEPD:t ovat ratkaisevia kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta. Ne kertovat meille lopullisen ilmastovaikutuksen”, lisää Stora Enson tutkimus- ja kehityspäällikkö Sara Fäldt, joka on tehnyt tiivistä yhteistyötä Koskisen ligniiniprojektien parissa. Fäldtin mukaan ligniinin tulevaisuus näyttää valoisalta. ”Tai ruskealta, kuten ligniinin väri. Olemme vasta alkaneet tutkia ligniinin käyttömahdollisuuksia, ja tiedämme jo nyt, että se voi korvata monia öljypohjaisia ja fossiilisia materiaaleja.”
Fäldt toteaa, että ympäristöselosteet ovat äärimmäisen tärkeitä ilmastovaikutusten mittaamisessa ja vertailussa kaikentyyppisissä rakennuskohteissa, ja tuotteet kuten Zero tuovat mukanaan oman vaikutuksensa tai sen puutteen.
”DesignEPD on enemmän kuin työkalu. Se edustaa ajattelutavan muutosta: kestävyyden sisällyttäminen suunnitteluun auttaa yrityksiä varmistamaan tuotteidensa tulevaisuuden, täyttämään muuttuvat säädökset ja edistämään kestävämpää rakennettua ympäristöä”, Ahokas sanoo. ”Tämä on myös tuotekehityksen työkalu ja jotain, mitä asiakkaamme tarvitsevat omaan kehitykseensä.”
DesignEPD:t ovat EU:n rakennustuotesäädösten ja ilmastotavoitteiden mukaisia.
Koskisen on ollut edelläkävijä ympäristöläpinäkyvyydessä julkaisemalla sertifioidut ympäristöselosteet vaneri- ja lastulevytuotteilleen jo vuonna 2020.
”Ensimmäiset hiilijalanjälkilaskelmat tehtiin Koskisella jo vuonna 2011”, Ahokas muistuttaa. Nämä dokumentit tarjoavat yksityiskohtaista tietoa tuotteen ympäristövaikutuksista koko elinkaaren ajalta: raaka-aineiden hankinnasta ja valmistuksesta hiilen sitoutumiseen. ”Puutuotteet toimivat hiilinieluna, sillä hiili pysyy varastoituneena puussa tuotteen elinkaaren ajan, käytännössä toimien hiilivarastona rakennukselle tai rakenteelle”, Ahokas jatkaa.
Ympäristöselosteet varmistavat kolmannen osapuolen tarkastuksen ja tuotteiden vertailukelpoisuuden. Ne tukevat suunnittelijoiden, kehittäjien ja urakoitsijoiden päätöksentekoa tarjoamalla tietoa ilmastovaikutuksista, resurssien käytöstä ja muista ympäristöindikaattoreista.
Jokaisen tuotteen ilmaston lämpenemispotentiaali lasketaan tuotantovaiheessa, ja hiilensidontaarvot sisällytetään. Puu erottuu rakennusmateriaalien joukosta kaksoisroolinsa ansiosta: se vähentää päästöjä ja varastoi hiiltä.
Taustalla EU:n sääntely
EU:n rakennustuoteasetus (CPR) on keskeinen tekijä turvallisuus-, suorituskyky- ja ympäristöstandardien yhdenmukaistamisessa rakennusalalla. Vuoden 2024 uudistuksen jälkeen CPR painottaa entistä enemmän ympäristöläpinäkyvyyttä, mikä tekee ympäristöselosteista tärkeämpiä kuin koskaan.
Keskeisiä muutoksia ovat digitaalisten tuotepassien (DPP) käyttöönotto, joka yhdistää tekniset ja ympäristötiedot yhteen digitaaliseen tietueeseen, sekä pakollinen ympäristöraportointi ensisijaisille rakennustuotteille, mukaan lukien CO₂-päästöt ja energiankulutus. Lisäksi CE-merkintäjärjestelmä kehittyy heijastamaan sekä teknistä suorituskykyä että ympäristövaikutuksia.
Nämä muutokset linjaavat CPR:n laajemman EU:n kestävän kehityksen lainsäädännön kanssa. Ympäristöselosteet ovat nyt välttämättömiä työkaluja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja kestävien rakennuskäytäntöjen tukemiseksi.
Valmistajille tämä tarkoittaa suorituskykyilmoitusten (DoP) päivittämistä ja ympäristöselosteiden tarkkuuden ja saatavuuden varmistamista. Kun vaatimustenmukaisuuden määräajat lähestyvät vuosina 2026 ja 2028, yritysten on sovitettava sisäiset tietojärjestelmät ja prosessit uusiin CPR-standardeihin. Ympäristöselosteet eivät ole enää valinnaisia, niistä tulee edellytys markkinoille pääsylle ja sääntelyn noudattamiselle.
Koskisen lastulevytehdas juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan, samalla juhlistetaan myös tehtaan jatkuvaa kehitystä. Yksi lastulevykonkareista, Jari Laine, on ollut matkassa mukana jo 30 vuoden ajan. Hän on nähnyt tehtaan kasvun, tuotevalikoiman laajenemisen ja asiakassuhteiden syvenemisen. Nyt katse on jälleen tulevaisuudessa, kun lastulevytehaalla otetaan käyttöön uusi mantteli, joka muotoilee levyjen pinnat entistä luonnollisemmiksi ja kestävämmiksi.
Jari Laine, Myyntipäällikkö
Uusi mantteli tuo luonnollisempaa pintaa ja kestävyyttä
Mantteli on pinnoituspuristimeen asennettava metallinen puristuslevy, joka painaa levyn pinnalle halutun struktuurin. Uusi mantteli tuo mukanaan modernimman, mattapintaisen puusyykuvion, joka korvaa yli 30 vuotta käytössä olleen WG-kuvion.
”Uusi mantteli tekee pinnasta luonnollisemman näköisen ja kestävämmän. Se soveltuu erityisesti ovi- ja runkokäyttöön, ja toimii kaikissa 35 varastosävyssämme”, Laine kertoo.
Uusi mantteli ja sen pintakuviot lanseerattiin virallisesti Puumessuilla Jyväskylässä syyskuussa 2025.
Kotimaisuus, ketteryys ja laatu ovat menestyksen kulmakivet
Koskisen lastulevytehdas on Suomen ainoa toiminnassa oleva tehdas alallaan. Laineen mukaan vielä 1980-luvulla maassa oli 12 tehdasta, nyt jäljellä on yksi. Laine uskoo Koskisen tehtaan menestyksen taustalla olevan useita tekijöitä.
”Meillä on yksi maailman laajimmista tuotevalikoimista, joustavat valmistuserät ja asiakaslähtöinen toimintatapa. Lisäksi materiaalivirtojen synergia ja logistinen sijainti tukevat toimintaa.”
Melamiinipintojen suosio on kasvanut, ja niiden realistinen ulkonäkö sekä kestävyys ovat tehneet niistä varteenotettavan vaihtoehdon maalatuille pinnoille. Myös listoitustekniikka on kehittynyt: nollasaumalistoitus tekee levyn reunasta entistä tiiviimmän ja viimeistellymmän.
Katse eteenpäin, historiaa unohtamatta
Vaikka kehitys on jatkuvaa, Laine näkee arvon myös historiassa.
”Jotain on tehty oikein, kun tehdas on pysynyt pystyssä 50 vuotta. On hienoa olla osa tätä tarinaa, ja vielä hienompaa on nähdä sen jatkuvan”
Jari Laine aloitti Koskisella vuonna 1995. Tuolloin lastulevytehtaan kapasiteetti tuplaantui uuden tuotantolinjan myötä. Laine rekrytoitiin tehtäväänsä sattumalta Kortteliliigan jalkapallopelin jälkeen. Sittemmin hän on toiminut kotimaan myynnin myyntipäällikkönä ja vastannut Järvelän levytuotteiden myynnistä yhdessä kollegansa Linda Ratun kanssa.
”Asiakkaita on ollut vuosien varrella pitkälti toista sataa. Minulle on kertynyt myytyjä kuutioita vuosilta 1995–2025 arviolta 1,25 miljoonaa ja tällä hetkellä hoidossani aktiivisia lastulevyasiakkaita on noin sata. Henkilökohtainen kanssakäyminen on ollut aina tärkeää. Se on osa sitä, miksi asiakassuhteet säilyvät pitkään”, Laine kertoo.
Puutuoteyhtiö Koskisen lastulevytehdas on tuottanut laadukasta ja puhdasta lastulevyä kaluste- ja rakennusteollisuuden tarpeisiin jo 50 vuotta. Loppukesästä vuonna 1975 käyttöönotettu lastulevytehdas osui aikaan, jolloin lastulevyn käyttö oli yleistynyt nopeasti, ja levyjä käytettiin laajasti sisustuksessa ja rakentamisessa.
”Suomessa toimi silloin 15 lastulevytehdasta ja kotimainen lastulevytuotanto oli yhteensä 800 000 m3 vuodessa. Koskisen silloinen vuosituotanto oli 8 700 m3”, kertoo Levyteollisuus-liiketoiminnan johtaja Tom-Peter Helenius.
Heleniuksen mukaan 1980-luvulla ulkomainen kilpailu, idänkaupan hiipuminen ja tuotantokustannusten nousu johtivat useiden lastulevytehtaiden sulkemiseen Suomessa.
”Toimintaympäristön haasteista huolimatta Koskisen jatkoi investointeja ja kehitti myös peruslevyn jatkojalostamista. 2000-luvun alkupuolella Koskisen jäi Suomen ainoaksi lastulevyn valmistajaksi. Tänä päivänä Koskisen tuottaa noin 100 000 m3 pinnoittamatonta ja eri materiaaleilla pinnoitettua lastulevyä.”
Koskisen kilpailuetuna lastulevyn valmistuksessa on aina ollut jatkuva tuotekehitys sekä asiakastarpeisiin vastaaminen.
”Meillä on kyky ylläpitää ainutlaatuista tuotepalettia ja räätälöidä asiakkaille levyjä heidän toiveidensa mukaisesti. Mielellämme haastamme standardoitua tapaa valmistaa levytuotteita ja kehitämme tuotetta yhdessä asiakkaan kanssa”, Helenius sanoo.
Tuotekehityksen kyvykkyydestä kertoo se, että hyvin perinteisestä tuotteesta kehitettiin muutama vuosi sitten versio, joka oli maailman ensimmäinen täysin biopohjaisista raaka-aineista valmistettu kalustelevy, Zero. Siinä fossiilinen sidosaine on korvattu uusiutuvalla puuperäisellä sidosaineella, ligniinillä. Zero-levyn puuraaka-aine on peräisin Koskisen valmistusprosessien sivuvirroista.
”Asiakkaamme ovat enenevässä määrin kiinnostuneempia tuotteista, jotka pienentävät heidän ilmasto- ja ympäristövaikutuksiaan. Uusien biopohjaisten raaka-aineiden lisäksi olemme tänä vuonna pilotoineet kaupan jakeluketjussa syntyvien, käytöstä poistuvien puupakkausten – kuten kuormalavojen – hyödyntämistä lastulevyn raaka-aineena”, Helenius kertoo.
Kierrätysmateriaalin lisääminen lastulevytuotteissa on yksi Koskisen vastuullisuustavoitteista. Pilotin aikana kehitetty kierrätysraaka-aineen puhdistusprosessi on ainut laatuaan Suomessa ja sen ansiosta valmistuu esimerkillinen kiertotaloustuote, joka ei ominaisuuksiltaan poikkea neitseellisestä purusta ja hakkeesta valmistetusta lastulevystä.
Koskisen juhlistaa 50-vuotiasta lastulevytuotantoaan yhdessä työntekijöidensä ja sidosryhmiensä kanssa syyskuun aikana.
Koskisen lastulevytehdas Järvelässä on eräänlainen alansa yksisarvinen. Se on Suomen ainut lastulevytehdas ja taipuu monenlaisiin lastu- ja kalustelevytarpeisiin, asiakkaille räätälöityihin eriin sekä erikoisratkaisuihin.
Koskisella teknologiapäällikkönä työskentelevä Sami Santala luonnehtii lastulevytehdasta ketteräksi. ”Pystymme pitämään yllä aivan ainutlaatuisen tuotepaletin ja räätälöimään asiakkaille levyjä heidän toiveidensa mukaisesti”, Santala kertoo.
Santala kertoo tehtaalla valmistettavan asiakkaille erikoislevyistä koe-eriä matalalla kynnyksellä. ”Standardituotteet ja isot eräkoot ovat tietysti kustannustehokkaita ja siksi keskieurooppalaiset lastulevytehtaat ovat keskittyneitä niihin. Mutta me haastamme mielellämme ja kehitämme tuotetta yhdessä asiakkaan kanssa.”
Lastulevytehtaan tuotekirjo on laaja. Eri levypaksuuksia voidaan tehdä portaattomasti kolmesta millimetristä aina 50 millimetriin. Niin ikään lastulevyn tiheys voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Sami Santalan mukaan standardituotteiden lisäksi levyn teknisiä ominaisuuksia voidaan optimoida ohi standardien asiakkaan toiveiden mukaisesti – näin syntyvät KoskiPro-tuotteet.
”Voimme myös tarvittaessa yhdistää vanerin tuotantoa, käytännössä katsoen käytössämme on kaikki vaneripinnoitteet. Sekin taitaa olla ainutlaatuista, että saman katon alta saa molemmat ratkaisut”, Santala toteaa.
Pienten erien kehittäminen yhdessä asiakkaan kanssa sekä pienerätuotanto tuovat Koskisen asiakkaille etuja. Kun asiakkaan ei tarvitse tilata lastulevyä isoja eriä, ei sitä myöskään tarvitse varastoida. Tuotepäällikkö Heidi Pesonen muistuttaa, että Koskisen tuoteportfoliosta voi löytyä monillekin asiakkaille korvaavia lastulevytuotteita erilaisiin kohteisiin.
”Meillä on paljon asiakkaita, jotka asioivat kanssamme ihan viikkotasolla. Uskallan väittää, että asiakaskokemus on meillä valtavan hyvä”, Santala lisää.
Laadukkaita lastulevyjä laajalla tuotekirjolla
Lastulevytuotannossa puuraaka-aineesta muotoillaan eräänlainen kakku, joka puristetaan levyksi. Koskisen lastulevyjen perustiheys on erityisen sirottelutekniikan ansiosta tiiviimpi. Tällöin levyissä on hyvä työstettävyys.
Puristusmetodina lastulevytehtaalla käytetään yksivälipuristinteknologiaa, jonka ansiosta voidaan tuotteesta toiseen siirtyä nopeasti, tehdä pieniä eriä ja monipuolista tuotevalikoimaa. Koskisen lastulevyt ovat myös poikkeuksellisen laadukkaita, Heidi Pesonen sanoo.
”Laatu pitää muistaa aina mainita, kun puhutaan lastulevyistämme. Saamme raaka-aineen uuden sahamme sivujakeista, jossa ei ole epäpuhtauksia. Se on esimerkiksi täysin hiekka- ja mineraalivapaata.”
