Suomi – Koskisen

Koskisen mukana tukemassa nuorten työelämätaitoja – NYT Yrityskylä

Koskisen on mukana NYT Hämeen Yrityskylä Yläkoulussa, jossa 9.-luokkalaiset oppivat työelämä-, yrittäjyys- ja taloustaitoja. Yrityskylä Yläkoulu on pelillistetty oppimiskokonaisuus, joka sisältää koulussa opiskeltavan osuuden ja oppimiskokonaisuuden huipennuksen Yrityskylän peliareenalla. Oppituntien aikana oppilaat tutustuvat ja hakevat töihin viiteen eri kumppaniyritykseen, tavoitteenaan päästä johtamaan yrityksensä voittoon Yrityskylän pelitilanteessa. Oppitunneilla oppilaat tutustuvat yrityksiin, saavat ”työpaikan” yhdeltä ja tutustuvat sen myytävään tuotteeseen, vastuullisuuteen ja yrityksen toimintaan.

Peliareenalla nuoret johtavat eri yrityksiä, myyvät niiden tuotteita tai palveluita ja tekevät yritystään koskevia päätöksiä. Pelin voittaa tiimi, joka on kasvattanut yrityksensä vastuullisuutta ja liiketulosta eniten neljän kvartaalin aikana. Valtakunnallisesti Yrityskylä tavoittaa yli 92 % kaikista suomen 9.-luokkalaisista. Koskisen on mukana NYT Hämeen 9. luokkalaisille suunnatussa Yrityskylässä tavoittaen noin 5000 nuorta lukuvuoden aikana.

”Yhteistyökumppaneidemme osallistuminen Yrityskylän toimintaan on meille elintärkeää, koska yritysten taloudellisen tuen avulla mahdollistetaan Yrityskylien toiminta ja sitä kautta laadukas työelämätaitojen, taloustaitojen ja yrittäjyystaitojen opetus. Yhteistyökumppanimme tavoittavat paikallisesti kokonaisia ikäluokkia, joten yrityskumppaneilla on erinomainen tilaisuus luoda omasta toiminnastaan positiivista mielikuvaa tulevaisuuden työntekijöille. On upeaa, että Koskisen haluaa olla mukana valamassa nuoriin tulevaisuususkoa ja luottamusta oman paikan löytymiseen työelämässä”, kertoo NYT:n Hämeen ja Kaakkois-Suomen kumppanuuspäällikkö Johanna Peltovuori.

Tiimityöllä onnistumisia ja uusia oivalluksia

Yrityskylään osallistuneet oppilaat kuvaavat kokemusta opettavaiseksi ja innostavaksi. Pelitilanteessa korostuvat tiimityö, vahvuuksien hyödyntäminen ja päätöksenteko paineen alla. Selkeä tehtävänjako, vuorovaikutus ja hyvä tiimihenki vievät pitkälle myös yllättävissä tilanteissa. Oppilaat nostavat esiin myös uuden oppimisen työelämästä ja taloudesta sekä omien päätösten vaikutusten näkemisen käytännössä

Vanerin tuottaminen kansainvälisille markkinoille

Yrityskylässä Koskisen on mukana tukemassa tulevaisuuden tekijöiden työelämätaitoja ja osaamista. Tavoitteena on mahdollistaa nuorille onnistumisen kokemuksia ja luoda uskoa omiin kykyihinsä. Samalla he pääsevät tutustumaan mekaanisen puuteollisuuden monipuolisiin mahdollisuuksiin. Pelitilanteessa 9.-luokkalaiset johtavat Koskisen levyliiketoimintaa kansainvälisillä markkinoilla. Tiimi valmistaa ja myy vaneria, tekee liiketoimintaa koskevia päätöksiä ja kehittää yrityksen toimintaa neljän kvartaalin ajan. Pelin kautta nuoret saavat aidon tuntuman yrityksen johtamiseen, päätöksentekoon ja vastuulliseen liiketoimintaan.

”Yrityskylä tuo hienosti näkyväksi sen, miten monipuolista osaamista yritystoiminta ja työelämä edellyttää. Haluamme olla mukana kannustamassa nuoria kokeilemaan, tekemään päätöksiä ja löytämään omat vahvuutensa,” kertoo Koskisen viestintäasiantuntija Jenna Rautio.

Lue lisää: https://nuortennyt.fi/yrityskyla/

60 vuotta vanerimyyntiä

60 vuotta asiakaslähtöistä vanerimyyntiä rakentuu luottamuksen varaan

Kun Nico de Veer aloitti työnsä Koskisen vanerimyynnissä maaliskuussa 1996, hän ei voinut kuvitellakaan jäävänsä yritykseen kolmeksi vuosikymmeneksi. Alankomaissa asuva Nico oli aiemmin työskennellyt useissa eri yrityksissä, harvoin yli seitsemää vuotta kerrallaan. Koskisen kanssa asiat kuitenkin lähtivät kehittymään aivan toiseen suuntaan.

“Ilmeisesti pidin työstä, ihmisistä ja toimintatavoista”, Nico sanoo hymyillen.

Koskisen vaneritehtaan juhliessa 60-vuotisjuhlavuottaan heijastelee Nicon ura samoja elementtejä, jotka ovat määrittäneet tehdasta sen perustamisesta lähtien: pitkäjänteinen sitoutuminen, vahva asiakaslähtöisyys ja rohkeus kulkea omaa polkuaan muuttuvilla markkinoilla.

Sattuman kautta pitkä ja menestyksekäs ura

Nico tuli Koskiselle lähes sattumalta. Työpaikkailmoituksessa ei mainittu yrityksen nimeä, ja aluksi hän luulikin hakevansa töihin kilpailijalle. Vasta rekrytointiprosessin loppuvaiheessa Nico sai tietää, että kyseessä oli suomalainen perheyritys Järvelästä.

“Muistan ajatelleeni, hetkinen, minähän olin itse asiassa vienyt asiakkaita Koskiselta edellisessä työssäni”, Nico naurahtaa. Tämä ei kuitenkaan ollut haitaksi rekrytointiprosessi, vaan kääntyi jopa Nicon eduksi. Levyteollisuuden johtaja Kari Koskinen arvosti Nicon suoraviivaista ja tehokasta myyntitaustaa. Rekrytointi kuvasti jo tuolloin asennetta, joka on ohjannut Koskista vuosikymmeniä: osaaminen ja luottamus merkitsevät enemmän kuin mikään muu.

Asiakkaat kumppaneina, eivät vain ostajina

Mustavalkoinen kuva, jossa näkyy vanha kuivauskone. Linjalla kulkee viiluja.

1960-luvulta lähtien Koskisen vaneritehdas on tunnettu asiakaslähtöisestä tuotekehityksestä. Nicon mukaan tämä ajattelutapa näkyy erityisesti arjen myyntityössä.

“Olemme aina nähneet asiakkaan ennen kaikkea kumppanina. Se tarkoittaa avoimuutta myös silloin, kun asiakkaalle täytyy sanoa, että jotakin ei voida tai kannata tehdä.”

Hänen oma myyntifilosofiansa perustuu uran alkuvaiheessa opittuun ohjenuoraan: osoita empatiaa, mutta älä liikaa sympatiaa. Myyjän on ymmärrettävä asiakkaan haasteet, samalla kun hänen tulee suojella yrityksen etuja.

Luottamus rakentuu teoista: luotettavista toimituksista, tasaisesta laadusta ja vastuun kantamisesta silloin, kun jokin menee pieleen. Nicon mukaan tämä on ollut yksi Koskisen suurimmista vahvuuksista, erityisesti teollisuusasiakkaiden kohdalla, joissa aikataulut ovat kriittisiä.

Joustavuus kilpailuetuna

Yksi Koskisen vanerintuotannon keskeisistä piirteistä on ollut kyky räätälöidä ratkaisuja, palvellen sekä pieniä että suuria asiakkaita saman tuotantoympäristön puitteissa. Tämä ei ole alalla itsestäänselvyys.

“Se on selvästi yksi suurimmista vahvuuksistamme. Asiakkaat tietävät, että he voivat tilata juuri sitä, mitä tarvitsevat, joskus jopa vain yhden lavallisen.”

Joustavuus ei koske vain kokoja tai tuotteita, vaan myös ajattelutapaa. Kun Koskisen lanseerasi uuden vanerikoon vuonna 2000, oli se merkittäviä investointeja vaativa rohkea päätös. 1900 × 4000 millimetrin kokoisten vanerilevyjen valmistus edellytti uutta ajattelua ja noin 30 miljoonan euron investointia.

“Emme olleet sataprosenttisen varmoja onnistumisesta. Mutta yritys uskalsi tehdä päätöksen”, Nico muistelee.

Kuva ladontapisteeltä vuodelta 1990. Kuvassa kaksi henkilöä käsittelee viiluja.

Omalla polulla myös muutosten keskellä

Vuosien varrella Nico on nähnyt markkinoiden muutokset, kiristyneen kilpailun ja merkittävät rakenteelliset muutokset Suomen vaneriteollisuudessa. 1990-luvulla monet ennustivat suomalaisille vanerivalmistajille synkkää tulevaisuutta.
Koskisen valitsi toisenlaisen strategian, jossa vältettiin bulkkituotteita, keskityttiin erikoistumiseen, rakennettiin oma myyntiverkosto agenttien sijaan ja kehitettiin tuotteita yhdessä asiakkaiden kanssa.

“Koskiselle vaneri on aina ollut ydintoimintaa. Tämä ei ole sivutuote, vaan yrityksen ydin. Se näkyy investoinneissa ja päätöksenteossa.”

60 vuoden kokemuksella luottavaisin mielin tulevaisuuteen

Nykyään Nico vastaa useista kansainvälisistä markkinoista, ja hänen asiakkaitaan on eri puolilla Eurooppaa, Aasiaa ja Oseaniaa. Ensimmäisen vuoden muutaman sadantuhannen euron liikevaihdosta toiminta on kasvanut merkittävästi.

Silti hänelle tärkeintä ovat ihmiset: pitkät työurat, tuotantotaustaiset tuotekehittäjät sekä yhteinen ymmärrys koko arvoketjusta metsästä valmiiksi tuotteeksi.
“Kun yrityksessä on näin paljon kokemusta ja osaamista, on helppo luottaa tulevaisuuteen.”

Koskisen vaneritehdas on kohdannut sekä nousuja että laskuja, tehnyt rohkeita investointeja ja kehittynyt jatkuvasti 60-vuotisen historiansa aikana osoittaen, että tämä pitkäikäisyys perustuu asiakkaiden kanssa rakennettuun luottamukseen, osaamiseen ja rohkeuteen tehdä päätöksiä, vaikka lopputulos ei olisi täysin varma.

Koskisen vaneritehdas juhlii 60-vuotista taivaltaan

Järvelässä toimiva Koskisen vaneritehdas on ollut laadun, asiakaslähtöisen tuotekehityksen ja teollisen osaamisen kulmakivi kuuden vuosikymmenen ajan. Samalla se on tunnettu joustavuudestaan ja kyvystään vastata sekä pieniin että suuriin asiakastarpeisiin.

”Räätälöinti ja tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa ovat olleet keskeisiä kilpailuetuja jo 1960-luvulta lähtien. Tämä on mahdollistanut liiketoiminnan kasvun sekä tuotteiden laadun jatkuvan kehittämisen”, sanoo toimitusjohtaja Jukka Pahta.

Vanerin tuotanto käynnistyi Järvelässä vuonna 1966, kun Kalevi Koskinen teki rohkean päätöksen perustaa koivuvaneria valmistavan tehtaan. Tehtaan rakentaminen oli merkittävä investointi, mutta myös riski aikana, jolloin Suomessa toimi jo 27 vaneritehdasta.

Riskinotto kuitenkin kannatti: vanerituotannon aloittaminen vauhditti Koskisen kasvua ja loi perustan toiminnan jatkuvuudelle. Vaneritehdas on edelleen keskeinen osa Järvelän teollista identiteettiä. Tehdas on kehittynyt kriisien, markkinamuutosten ja uudistusten keskellä.

Tehtaan historiaan kuuluu huomattavia innovaatioita, kuten vuonna 2000 lanseerattu NewSize-vaneri, joka vahvisti tehtaan asemaa yhtenä Suomen suurimmista koivuvaneritehtaista. Vaneritehtaalla on viime aikoina toteutettu useita investointeja, joiden tavoitteena on tuotannon laadun, kilpailukyvyn ja tehokkuuden edelleen parantaminen.

”Investoinneilla mahdollistetaan volyymikasvua, suoraviivaistetaan tuotantoa sekä helpotetaan siihen liittyvää sisälogistiikkaa. Toteutettaviin investointeihin sisältyy myös tuotantovaiheiden automatisointia”, summaa Pahta.

Koskisen valmistaa räätälöityjä koivuvanerilevyjä kevyisiin ja raskaisiin hyötyajoneuvoihin, rakentamiseen, pakkauksiin, sisustukseen, kalusteisiin ja puusepänteollisuuteen. Suurimmat asiakasryhmät ovat rakennus-, ajoneuvo- ja huonekaluteollisuus.

Puun alkuperä tunnetaan metsästä tehtaalle asti

Koskisen käyttämän puun alkuperä tunnetaan metsästä tehtaalle ja aina asiakkaalle asti. Suurin osa puusta tulee kotimaisilta yksityismetsänomistajilta, ja Koskisen toimii hakkuuoikeuden haltijana. Ennen kuin yhdeltäkään leimikolta korjataan puuta, kohteelta ja sen läheisyydestä tarkistetaan muun muassa suojelualueet, arvokkaat elinympäristöt, vesistöjen suojavyöhykkeet ja muinaisjäännökset. Osa tarkastuksista tehdään karttatietojen perusteella ja osa tarvittaessa maastossa.

”Koskisen vastuu metsässä ei rajoitu urakoitsijan valintaan, vaan ulottuu koko puunkorjuuseen: kohteen tarkastukseen, urakoitsijan ohjeistukseen ja työn jäljen seurantaan ja siitä vastaamiseen”, kertoo yritysvastuupäällikkö Maria Nyström.

Alkuperätieto rakentuu koko ketjusta

Jokaisesta toimenpiteestä tehdään Suomen metsäkeskukselle metsänkäyttöilmoitus ennen työn aloittamista. Ilmoitus on yksi keskeisin osa puun laillisuuden varmistamista. Lisäksi Koskisen puunhankinnassa tehdään omia tarkastuksia ja hyödynnetään kartta- ja paikkatietoa. Osana puunhankinnan ostoprosessia tarkistetaan metsäsertifiointiin kuuluminen. Alkuperätietoa seurataan myös muiden puuperäisten raaka-aineiden, kuten impregointipapereiden, osalta. Toimittajien sertifikaatit, jotka osoittavat, että prosessit varmistamiselle ovat kunnossa, tarkistetaan ennen ostoa ja sen jälkeen vuosittain.

Sertifioinnilla on merkitystä myös tuotteiden myynnissä ja asiakkaat usein edellyttävät tätä. Sertifioidun materiaalin osuutta seurataan koko tuotantoprosessin ajan, jotta tuotteelle ilmoitettava väittämä vastaa käytetyn sertifioidun raaka-aineen määrää.

”Sertifiointi ei ole erillinen lisävaihe, joka tarkistetaan vain kerran. Sen tiedot vaikuttavat siihen, millaisia väittämiä voimme tuotteistamme tehdä myöhemmin. Siksi tiedon pitää kulkea mukana koko ketjussa”, kertoo ESG Controller Marika Viitanen.

Kun tukit saapuvat sahalle tai vaneritehtaalle, niitä ei voida seurata yksittäisinä puina valmiiseen tuotteeseen asti. Tuotannossa käsitellään tuhansia tukkeja päivittäin useilta eri hankintakohteilta. Jäljitettävyys perustuu siksi tarkkaan saapuvien erien tietojen hallintaan.

Jokaisen saapuvan erän alkuperä, laillisuus ja sertifiointistatus kirjataan ja tarkistetaan ennen kuin erä otetaan tuotantoon. Näin esimerkiksi FSC-sertifioitua tuotetta koskeva väittämä perustuu todelliseen sertifioidun materiaalin määrään, vaikka yksittäistä puuta ei voidakaan jäljittää yksittäisen tuotteen tarkkuudella.

EUDR tuo uusia vaatimuksia

EU:n metsäkatoasetus eli EUDR tuo puun alkuperän osoittamiseen uusia vaatimuksia. Asetuksen velvoitteiden myötä käytetystä puusta on pystyttävä osoittamaan muun muassa hankintakohteen sijainti eli geolokaatio sekä se, ettei alue ole muuttunut metsästä muuhun käyttöön asetuksessa tarkoitetulla tavalla, jota edellytetään sopimuksilla.

Suomen metsälainsäädäntö, viranomaisvalvonta ja korkea sertifiointiaste tukevat vaatimusten täyttämistä. EUDR edellyttää kuitenkin erillistä hankitun puun markkinoille saattamisesta ja ilmoituksesta EU:n tietojärjestelmään ja säilyttämään näitä ilmoitustietoja, jotta ne voidaan tarvittaessa tarkistaa esimerkiksi viranomaisen toimesta.

Puun alkuperän seuranta on koko ketjun yhteinen tehtävä. Puunhankinnasta tieto kulkee ostojen, kuljetusten ja tuotannon kautta aina myyntiin asti. Näin Koskisen pystyy osoittamaan puun alkuperän ja siihen liittyvät tiedot koko toimitusketjun ajan.

Koskisen on ollut japanilaisen yrityksen luottokumppani 30 vuoden ajan

Yhteistyötä yli sukupolvien: Koskisen on ollut japanilaisen yrityksen luottokumppani 30 vuoden ajan

Japanilaisen Shimizu Lumberin edustajat saapuivat Koskisen vieraaksi Iisveden ja Järvelän sahoille juhlistamaan 30-vuotista yhteistyötä. Poikkeuksellisen pitkä yhteistyö on merkkipaalu syvästä kumppanuudesta, joka on kantanut läpi markkinoiden ja taloussuhdanteiden muutosten sekä sukupolvien vaihtumisen. Vierailu koettiin Shimizulla niin merkittäväksi, että myös yrityksen grand old man, 95-vuotias Itaru Shimizu päätti tulla mukaan, vaikka korkean ikänsä takia matkustelee nykyään enää harvoin. Vieraana oli kolme sukupolvea Shimizun perheyrityksen edustajia Itaru Shimizun lisäksi toimitusjohtaja Yumi Shimizu sekä johtaja Suekichi Shimizu. Mukana oli myös Itochu Kenzai Corporationista puutuotteiden strateginen neuvonantaja Yasuo Toyoda.

Sekä Järvelän saha että vierailu Iisvedelle teki delegaatioon vaikutuksen. “Iisveden tehtaalla on hyvin pitkä historia ja se oli paikka, jossa historian todella tunsi”, Itaru Shimizu kuvasi.

Yhteistyön ytimessä on Koskisen tapa toimia

Shimizut listasivat yhteistyön perustuvan tärkeisiin osa-alueisiin, joista ensimmäiset eli ihmiset ja luottamus, puutavaran laadun tasaisuus sekä täsmälliset toimitukset ovat jotain sellaista, mikä on Koskisen DNA:ssa, tavassa toimia. ”Hinnasta voidaan aina neuvotella, mutta näiden muiden asioiden on oltava kunnossa”, Toyoda summasi.

Shimizu Woodin yritysfilosofia korostaa henkilökohtaisten kohtaamisten merkitystä. Itaru Shimizu lausui japanilainen sanonnan, joka kuvaa ajatusta siitä, että jo pelkkä ohimennenkin tapahtuva kohtaaminen luo ihmisille yhteyden. Koskisen kanssa yhteys syntyi helposti. Koskisen henkilöstö koettiin alusta asti aidosti luotettavaksi ja miellyttäväksi yhteistyökumppaniksi. “Heidän kanssaan oli helppo aloittaa ja helppo jatkaa”, Itaru Shimizu muisteli.

Japanilaiset korostivat, että heidän oma maineensa riippuu toimitetun materiaalin tasosta. Koskisen puutavaran laatu on ollut vuosikymmeniä poikkeuksellisen vakaata, mikä on ollut kriittistä Japanin vaativille markkinoille. Lisäksi toimitusvarmuus on ollut erinomainen ja se on yksi syy, miksi Koskisen on pysynyt tärkeänä suomalaisena sahakumppanina koko 30 vuoden ajan.

Koskisen on aina pyrkinyt vastaamaan vaativiin pyyntöihin, joihin muut toimittajat eivät tartu. “He vastaavat aina vaikeisiinkin kysymyksiimme”, vieraat totesivat. Tämä joustavuus on ollut ratkaisevaa erityisesti elementtirakentamisen tiukoissa laatuvaatimuksissa. Sekä Shimizun edustajat että Itochun Toyoda korostivat, että todellinen kumppanuus näkyy vaikeina aikoina. Yritykset ovat tukeneet toisiaan markkinoiden heilahteluissa, valuuttakurssien vaihteluissa ja toimitusketjujen haasteissa.

Suomalainen puu on vahvoilla Japanissa

Japanissa perinteinen omakotirakentaminen vähenee, mutta muiden kuin asuinkäyttöön tarkoitettujen rakennusten tarve kasvaa. Suomalainen puu nähdään Japanissa erityisen ympäristöystävällisenä ja korkealaatuisena vaihtoehtona, joka sopii vaativiin käyttökohteisiin.

”Shimizu Lumber käyttää Koskiselta useita eri sahatavaradimensioita ja -pituuksia. Erittelyt yleensä muuttuvat kvartaalista toiseen. Joskus paksuudet ja leveydet ovat muutaman millin välein, mutta Koskisen on aina yrittänyt tarjota puutavaraa asiakkaan tarpeiden mukaan”, yksi vierailun isännistä, vientipäällikkö Juha Virmiala kertoi.

Koskisen tuotteet, kuten sahatavara, jalosteet, vaneri ja ohutviiluvaneri ovat tunnettuja mittatarkkuudestaan, vähäoksaisuudestaan ja suorasyisyydestään. Nämä ominaisuudet ovat kriittisiä japanilaisille elementtirakentajille, jotka vaativat erittäin tiukkoja toleransseja.

Japanin väestön vanheneminen ja heikko jenin kurssi tuovat tällä hetkellä haasteita, mutta niin Shimizulla kuin Itochulla nähdään suurta potentiaalia ympäristöystävällisissä ratkaisuissa. Suomalainen puu sopii hyvin kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) saavuttamisessa ja ekorakentamisen tavoitteisiin, ja vieraat uskovat, että yhteistyötä voidaan syventää uusien käyttötapojen ja innovaatioiden kautta.

He korostivat myös, että yhteistyö ei voi pysyä muuttumattomana: “Jos jatkamme täsmälleen samalla tavalla kuin nyt, emme voi kehittyä. Meidän on tuotava uusia ideoita ja saatava niitä myös Koskiselta.”

Sukupolvien yli jatkuva kumppanuus

Shimizu Lumberin historia ulottuu vuoteen 1921, jolloin yrityksen edeltäjä aloitti toimintansa Japanissa. Nykyinen yhtiö on kasvanut täyden palvelun puualan toimijaksi, joka hankkii, jalostaa ja toimittaa puuta sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille. Yrityksen ensikontakti Suomeen syntyi Itochu Kenzai Corporationin kautta, kun japanilaiset alkoivat tuoda tukkeja Pohjois-Amerikasta ja myöhemmin etsiä eurooppalaista puuta, joka olisi kilpailukykyisempää ja laadukkaampaa. Itochu on japanilainen rakennusmateriaaleja maahantuova ja jakeleva yhtiö. Vuonna 1961 perustettu yritys on osa maailmanlaajuista konsernia ja toimii keskeisenä lenkkinä maailmanlaajuisten toimittajien ja Japanin rakennusmarkkinoiden välillä. 30 vuotta sitten Itochu esitteli Shimizulle Koskisen ja yhteistyö alkoi välittömästi.

Shimizu Lumberin liiketoiminta on jatkunut jo neljässä sukupolvessa, ja se on tehnyt yli 100 vuoden mittaisia kumppanuuksia esimerkiksi Kawasaki Heavy Industriesin kanssa. Shimizulla uskotaan, että yhteistyö Koskisen kanssa jatkuu yhtä pitkään. “Uskon, että tämä jatkuu vielä 100 vuotta. Me teemme niin”, Itaru Shimizu totesi.

Kutsu juhlistamaan 30-vuotista yhteistä taivalta oli molempien yritysten edustajille syvästi merkityksellinen. “Olemme todella kiitollisia kutsusta. Se kertoo paljon siitä, millainen yritys Koskisen on”, Itaru Shimizu kiitti. ”Vierailu vahvisti sen, minkä molemmat yritykset ovat tienneet jo pitkään: yhteistyö ei ole vain liiketoimintaa. Se on pitkäaikainen, sukupolvien yli ulottuva kumppanuus, joka perustuu luottamukseen, laatuun ja yhteiseen tahtoon kehittyä.”

Koskisen Zero-rakennuslevyt rakentamiseen

Koskisen Zero-rakennuslevyt tuovat biopohjaiset vaihtoehdot myös vaativaan rakentamiseen

Koskisen laajentaa Zero-levyjen tuoteperhettä täysin biopohjaisilla, uusiutuvista raaka-aineista valmistetuilla rakennuslevyillä, jotka soveltuvat myös vaativiin rakennuskohteisiin. Uusissa ZeroFloor- ja ZeroWall-rakennuslevyissä yhdistyvät perinteisten rakennuslevyjen suorituskyky sekä käyttökohteet ja -tavat Zero-tuoteperheestä tuttuihin ominaisuuksiin.

Tuote- ja kehityspäällikkö Pasi Marttila ja myyntipäällikkö Eemi Valjakka kertovat, että P6-lujuusluokan ZeroFloor-rakennuslevy avaa mahdollisuuden käyttää täysin biopohjaista levyä myös lattiarakenteissa. Aiemmin Zero-tuotteita on ollut saatavilla kaluste- tai seinälevyinä.

“Nyt meillä on käytännössä koko paketti valmiina. Zero-tuotteet soveltuvat kalusteista rakenteellisiin lattioihin asti”, Valjakka toteaa.

Parempaa sisäilmaa ja pienempää hiilijalanjälkeä

Vaikka puu sisältää luonnostaan pieniä määriä formaldehydiä, Zero-tuotteiden liimoissa sitä ei ole käytetty lainkaan, vaan liima on ligniinipohjainen ja siten täysin biopohjainen. Tämä parantaa sisäilman laatua ja tukee esimerkiksi päästörajoitusten saavuttamista.

Marttila nostaa esiin myös matalat EPD-arvot, jotka tukevat rakennushankkeiden hiilijalanjälkilaskentaa:

“Zero-tuotteilla saavutetaan selvästi alhaisemmat arvot laskennassa. Hankkeet voivat saada paremman pisteytyksen, kun vähähiilisyyttä vaaditaan entistä enemmän.”

Tuote- ja kehityspäällikkö Pasi Marttila

Koskisen vakiotuotteiden lisäksi myös Zero-tuoteperhe on valmiina EU:n tiukentuviin päästörajoihin. Elokuussa voimaan astuva REACH-asetus tiukentaa formaldehydipäästöjen rajoja rakennusmateriaaleissa. Koskisen on valmistautunut tähän jo hyvissä ajoin. Valjakan mukaan Zero-tuotteet ovat jo valmiiksi matalapäästöisiä.

“Lisäksi tuotteillamme on Joutsenmerkki, joka osoittaa niiden täyttävän tiukat pohjoismaiset ympäristökriteerit”, Valjakka toteaa.

Ei muutoksia tuttuihin työmenetelmiin

Zero-tuotteiden käyttö ei edellytä muutoksia nykyisiin työtapoihin. Tämä on Marttilan mukaan merkittävä etu rakennusyrityksille.

“Rakentajat eivät halua, että tutut prosessit muuttuvat. Zero-levyt toimivat täsmälleen kuten aiemmat levyt, mutta ympäristöominaisuudet ovat paremmat”, Marttila huomauttaa.

Tutustu Zero-tuoteperheeseen

“ZERO Panels ‑kampanjakuva. Teksti: ‘Made from 100% renewable materials’. Chipboard‑levyn päällä on kaksi piirrosmaista hahmoa rakennustyökaluineen. Alhaalla teksti: ‘Furniture board – Construction board – Thin plywood

Koskisen valmistautuu REACH-asetukseen ennakoivasti

EU:n uusi REACH-asetus kiristää formaldehydipäästöjen vaatimuksia rakennus- ja sisustusmateriaaleissa elokuusta 2026 alkaen. ”Koskisella muutos ei tule yllätyksenä, sillä olemme valmistautuneet siihen jo pitkään ja pystymme siirtymään täysin matalapäästöisiin tuotteisiin reilusti ennen virallista määräaikaa”, tuotepäällikkö Päivi Andersson kertoo. Anderssonin mukaan Koskisella on ollut jo valmiiksi matalapäästöisiä tuotteita, joten siirtymä E0,5-luokkaan on ollut luonteva ja nopea toteuttaa. Koskisen ottaa uuden luokituksen käyttöön tuotannossa jo 1. toukokuuta, vaikka laki astuu voimaan vasta 6. elokuuta 2026.

E0,5-luokan tuotteet merkitsevät huomattavasti alhaisempia formaldehydipäästöjä, noin puolta vähemmän kuin nykyinen E1-luokka. ”Koskisella tämä muutos koskee erityisesti lastulevytuotteita, sillä vanerituotteet ovat jo olleet matalapäästöisiä. Valmistusprosessia ei tarvitse järjestää uusiksi eikä tuotannossa synny katkoksia, koska olemme toimineet matalapäästöisten ratkaisujen kanssa jo vuosia”, Andersson toteaa.

Jotta tuotteet täyttävät uuden lainsäädännön vaatimukset, ne käyvät läpi testauksen sekä Koskisella että ulkopuolisella, kolmannella osapuolella. Näin varmistetaan, että jokainen tuote täyttää REACH-asetuksen määrittämät päästörajat. Anderssonin mukaan testausprosessit ovat jo käynnissä, ja osa tuotteista on jo hyväksytty. Loput testaukset valmistuvat ennen toukokuun alkua.

Viuhkamaisesti aseteltuja puupohjaisia levyjä vaalealla pinnalla. Kuvassa näkyy sekä vanerilevyjä että lastulevy, joiden reunarakenteet ovat selvästi esillä.

Koskisen ennakointityö hyödyttää asiakasta

Koskisen asiakkaat hyötyvät ennakoivasta toimintatavasta monella tavalla. Matalapäästöiset tuotteet tulevat markkinoille varhain, mikä helpottaa suunnittelijoiden, rakentajien ja valmistajien siirtymistä uusiin vaatimuksiin kiireettä. Aikainen siirtymä parantaa myös toimitusvarmuutta: asiakkaiden ei tarvitse varautua äkillisiin muutoksiin, saatavuuden heikentymiseen tai tuotevaihtoihin kesken projektien. Anderssonin mukaan asiakkaat ovat jo nyt tiedustelleet tulevia vaatimuksia ja odottavat päivityksiä. ”Reagoimalla varhain vastaamme markkinoiden odotuksiin”, Andersson toteaa.

Asiakkaille keskeinen hyöty on myös turvallisuus. Matalammat formaldehydipäästöt lisäävät tuotteiden turvallisuutta ja parantavat sisäilman laatua, mikä on merkittävä kilpailutekijä niin kuluttajille kuin ammattilaisillekin. Andersson korostaa, että Koskisen asiakkaat voivat luottaa tuotteiden olevan täysin EU-lainsäädännön mukaisia nyt ja tulevaisuudessa.

Laajemmassa kuvassa muutokset tukevat turvallisempien ja terveellisempien rakennusmateriaalien kehitystä. Formaldehydipäästöihin liittyvä sääntely on kiristynyt tasaisesti vuosien varrella, ja nyt voimaan tuleva asetus vahvistaa entisestään suuntaa, jossa kuluttajien hyvinvointi ja ympäristön huomioiminen ovat keskiössä. Koskisen tapa reagoida muutokseen osoittaa, että ennakoiva, vastuullinen toiminta on mahdollista toteuttaa ilman tuotannon hidastumista tai markkinahäiriöitä.

”Koskisella panostamme laatuun, turvallisuuteen ja asiakkaan kokonaisvaltaiseen tukemiseen tavalla, jota muuttuva EU-sääntely tänä päivänä edellyttää”, Andersson summaa.

Mikä on REACH-asetus?

REACH-asetus on EU:n keskeinen kemikaalilainsäädäntö, jonka tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä kemikaalien riskeiltä sekä vahvistaa EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä. Asetus koskee kemiallisia aineita sellaisinaan, seoksissa ja esineissä. REACH-asetus vaikuttaa useimpiin yrityksiin EU:ssa

EU:n REACH-asetus (EY) N:o 1907/2006 säätelee kemikaalien turvallista käyttöä ja koskee myös puupohjaisia levyjä, kuten lastulevyä ja vaneria, silloin kun ne saatetaan markkinoille Suomessa ja muualla EU:ssa.

REACH-asetuksessa säädetään kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista sekä tiedottamisesta toimitusketjussa. REACH tulee sanoista Registration, Evaluation, Authorization and restriction of Chemicals.

Kansainvälinen rekrykoulutus rakentaa osaajapolkua ja vahvistaa työyhteisön valmiuksia

Koskisen kansainvälinen rekrykoulutus toteutettiin toista kertaa. Kyseessä on koulutuspolku, joka tukee kansainvälisten osaajien rekrytointia tuotannon tehtäviin ja samalla vahvistaa koko työyhteisön valmiuksia toimia monikielisessä ja -kulttuurisessa työympäristössä.

Rekrykoulutus toteutettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen työvoimapalveluiden, Koulutuskeskus Salpauksen, Koskisen ja International Work Lahden (IWL) kanssa. Ennen koulutuksen käynnistymistä määriteltiin sopivat työpisteet ja osaamisvaatimukset yhdessä esihenkilöiden ja henkilöstöhallinnon kanssa.

Koulutuspolun tavoitteena on tarjota selkeä ja hallittu reitti tuotannon tehtäviin. Osallistujat oppivat työn käytännöt, kehittävät suomen kielen taitoaan ja tutustuvat Koskisen toimintatapoihin jo koulutuksen aikana.

”Kansainvälinen rekrykoulutus on meille keino rakentaa toimiva polku työhön ja samalla varmistaa, että työyhteisöllä on valmiudet ottaa uudet työntekijät vastaan ja tukea heidän oppimistaan”, kertoo Koskisen HR-johtaja Minna Luomalahti.

Selkeä koulutuspolku tukee oppimista ja työllistymistä

Rekrykoulutus kesti neljä kuukautta ja koostui turvalliseen työskentelyyn, tuotantoprosesseihin ja suomen kieleen liittyvästä opetuksesta sekä työssäoppimisesta. Kuukausittain yksi viikko oli teoriaopetusta ja kolme viikkoa työharjoittelua nimettyjen perehdyttäjien kanssa. Suomen kielen opiskelu oli mukana koko koulutuksen ajan sekä luokkaopetuksessa että arjen työtilanteissa.

Koulutukseen osallistujien mukaan rekrykoulutuksella oli merkittävä rooli sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti. Koulutus tarjosi mahdollisuuden työllistyä, oppia suomen kieltä ja tutustua suomalaiseen työelämään käytännössä. Rekrykoulutus koettiin myös väylänä sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Perehdyttäjien ja esihenkilöiden tuki nähtiin tärkeänä osana koulutuksen onnistumista ja arjen työskentelyä.

Koulutuksen aikana osallistujat eivät olleet työsuhteessa, mutta työskentelivät samoissa työaikamuodoissa perehdyttäjiensä kanssa. Koulutuksen jälkeen osallistujille tarjottiin määräaikaista työsuhdetta, mikäli koulutuksen tavoitteisiin oli päästy. Ryhmästä viiden kanssa solmittiin kahdeksan kuukauden määräaikainen työsuhde, jonka aikana suomen kielen viikoittainen opetus jatkuu. Tavoitteena on vakituinen työsuhde kielitaidon kehittymisen myötä.

Ensimmäinen ryhmä loi perustan Koskisen kansainväliselle rekrytointimallille. Tällä hetkellä kaikki ensimmäisen ryhmän osallistujat työskentelevät yhtiössä.

Työyhteisön rooli on keskeinen onnistumisessa

Kansainvälinen rekrykoulutus ei kohdistu vain koulutukseen osallistuviin, vaan koko työyhteisöön. Esihenkilöitä ja perehdyttäjiä valmennettiin etukäteen yhteistyössä IWL:n kanssa kohtaamaan kansainvälisiä työntekijöitä ja tukemaan heidän oppimistaan. Valmennuksessa keskityttiin muun muassa selkokielen käyttöön, ohjeiden havainnollistamiseen ja arjen vuorovaikutukseen.

”Perehdyttäjät ovat avainasemassa uuden osaamisen rakentumisessa ja turvallisen työskentelyn varmistamisessa. Arjen tuki ja yhdessä tekeminen ovat keskeisiä tekijöitä siinä, että koulutuspolku toimii ja uudet työntekijät pääsevät osaksi Koskisen toimintaa ja integroituvat yhteiskuntaan”, kertoo Luomalahti.

Perehdyttäjille koulutuspolku on myös antoisa oppimiskokemus. Kansainvälisten työntekijöiden ohjaaminen on tuonut uusia näkökulmia perehdyttämiseen, selkeään viestintään ja oman työn sanoittamiseen. Samalla perehdyttäjät ovat päässeet kehittämään omaa osaamistaan ja tapojaan tukea oppimista työpisteillä.

Kansainvälinen rekrykoulutus on yksi keino vastata tulevaisuuden osaajatarpeisiin ja kehittää käytäntöjä, joilla Koskisen vahvistaa valmiuksiaan kansainvälisten osaajien rekrytointiin myös tulevaisuudessa.

Zero – Vastuullinen ratkaisu nykyvaatimuksiin

Zero-tuoteperheestä vastuullinen ratkaisu nykypäivän tarpeisiin ja vaatimuksiin

Kolme vuotta sitten Koskisen lanseerasi maailman ensimmäisen täysin biopohjaisen Zero-kalustelevyn. Zero-tuotteissa yhdistyvät Koskisen muiden liiketoimintojen sivuvirrat ja ligniinipohjainen sideaine.

Poikkeuksellisen innovaation pontimena Zero-tuoteperheen taustalla on ollut kaksi keskeistä syytä, kertoo Koskisen Levyteollisuuden myyntijohtaja Mika Reini. ”Ensinnäkin markkinoilla on kasvava kysyntä biopohjaisille ratkaisuille. Kuluttajat ovat entistä tietoisempia esimerkiksi sisäilman laadusta ja tuotteiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista, ja Zero vastaa näihin tarpeisiin”, Reini listaa.

Mika Reini, Myyntijohtaja, Levyteollisuus

Toiseksi merkittäväksi tekijäksi Reini nostaa Koskisen strategian, jossa painotetaan ilmasto- ja ympäristövastuuta. ”Tämä on yksi yrityksemme strategian kulmakivistä”, Reini sanoo.

Zero-tuotteet ovat konkreettinen esimerkki Koskisella tehtävästä tuotekehityksestä, joka tukee kiertotaloutta. ”Esimerkiksi Zero-tuoteperheestä kaluste- ja rakennuslevytuotteiden valmistuksessa hyödynnetään biopohjaisen ligniinisideaineen lisäksi Koskisen muiden liiketoimintojen, kuten Saha- ja Levyteollisuuden sivuvirtoja perusraaka-aineina, mikä vähentää hukkaa, tukee kestävää kehitystä ja tekee tuotteesta vahvan kotimaisen kiertotaloustuotteen. Tuotekehityksen tavoitteena on lähtökohtaisesti kehittää tuotteita niin, että niissä huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet mahdollisimman kokonaisvaltaisesti”, Reini toteaa.

Markkinoilla Zero-tuotteille myönteinen vastaanotto

Zero-tuotteet on Reinin mukaan otettu vastaan erittäin positiivisesti. Myynti on kasvanut tasaisesti, ja kiinnostus on laajentunut myös Suomen rajojen ulkopuolelle. “Zero-tuotteet ovat herättäneet kiinnostusta niin Skandinaviasta, Yhdysvalloista kuin Aasiastakin.”

Asiantuntevan myyntiorganisaation tuen ja jälleenmyyjäverkoston lisäksi asiakkaat ovat löytäneet Zero-tuotteet myös itse, mikä Reinin mukaan kertoo aidosta tarpeesta ja onnistuneesta markkinoinnista. Esimerkiksi Varjo-minitaloprojektissa hyödynnettiin Zero-kalustelevyjä. ”Vaikka rakentamisen suhdanne on ollut viime vuosina haastava, on Zero-tuotteiden kysyntä kasvanut ja uusia asiakkuuksia tulee tasaisesti”, Reini toteaa. ”Saamamme asiakaspalaute on ollut erittäin positiivista, ja tuotteiden vastuullisuus nähdään selkeänä kilpailuetuna.”

Zero-tuotteet on saanut tunnustusta myös kilpailuissa: Jyväskylän Puumessuilla Zero-kalustelevy voitti vuoden 2023 uutuustuotekilpailun, ja Zero-ohutviiluvaneri, Zero ThinPly puolestaan sai kansainvälistä tunnustusta Interzum-messuilla Kölnissä vuonna 2025.

Zeron käyttökohteissa vain mielikuvitus on rajana ja edessä loistava tulevaisuus

Zero-tuotteet täyttävät tekniset vaatimukset, kuten poikittaisvetolujuuden ja taivutuslujuuden, ja soveltuvat siten täysin samoihin kohteisiin kuin perinteiset levytuotteet. ”Zeron käyttö perustuu samaan suorituskykyyn kuin vakiotuotteissa, lisäarvona biopohjaisuus, joka pienentää hiilijalanjälkeä. Levyjen perinteiset liimat ja pinnoitteet ovat merkittävä päästölähde”, Reini selventää.

Zero-levyt ovatkin erinomainen valinta niin kaluste- ja rakennusteollisuudessa. Zero-ohutvaneri puolestaan sopii design-tuotteisiin, kuten valaisimiin, koruihin ja muihin erikoiskohteisiin. Zero tarjoaa ratkaisun kohteisiin, joissa halutaan yhdistää Koskisen tuttu korkea tekninen laatu ja vastuullisuus. Zero-tuotteille on myönnetty Joutsenmerkki ja M1-päästöluokitus.

”Zero-tuotteiden kysynnässä näkyy kasvua sekä kuluttajien että regulaation ohjaamana, sillä myös lainsäädäntö enenevässä määrin edellyttää kestävästi valmistettuja tuotteita niin tuotannon kuin raaka-aineidenkin osalta. Tämä tukee Zero-tuotteiden asemaa markkinoilla”, Reini toteaa. ”Voi sanoa, että näkymä on oikein positiivinen.”

Tutustu Zero-tuotteisiin

Koskisen Oyj – tilannekatsaus metsäkatoasetuksen mukaiseen toimintaan

Metsäkatoasetuksen (EUDR – EU Deforestation Regulation) toimeenpano on edelleen lykkääntynyt ja asetusta aletaan soveltaa suuriin ja keskisuuriin yrityksiin 30.12.2026 alkaen. Jatkossa vain yritykset, jotka asettavat kyseisen tuotteen ensimmäisenä EU:n markkinoille, ovat vastuussa asianmukaisen huolellisuuden vakuutuksen toimittamisesta.

Koskisen Oyj on tietoinen, että tuotteita saattaessa markkinoille osoitetaan, ettei niiden tuotantoketjussa tapahdu asetuksen mukaista metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä. Käytännössä tämä todennetaan yritysten kuvaamilla asianmukaisen huolellisuuden järjestelmillä, sekä raaka-aineen tai tuotteen mukana kulkevilla referenssinumeroilla, jotka saadaan tuotettua EU:n Traces-järjestelmästä.

Koskisen ei toiminnallaan aiheuta asetuksen mukaista metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä. Yrityksen tuotteissa käytetty raaka-aine on peräisin metsäkatovapailta alueilta, ja tuotteet ovat nykyiselläänkin asetuksen vaatimusten mukaisia. Koskisen valmistelee parhaillaan asianmukaisen huolellisuuden järjestelmiään ja käy vuoropuhelua sidosryhmien kanssa varmistaakseen sujuvan siirtymisen uuden sääntelyn piiriin. Vaikka viitenumeroita ei vielä voida toimittaa, ei tämä vaikuta tuotteiden lainmukaisuuteen.

Lisätietoja EU:n metsäkatoasetuksesta on saatavilla Euroopan komission verkkosivuilta:
https://green-business.ec.europa.eu/deforestation-regulation-implementation_en

Sähköinen pyöräkuormaaja tukee Koskisen ilmastotavoitteita Kärkölässä

Koskisen pitkäaikainen yhteistyökumppani Adolf Lahti on ottanut käyttöön täyssähköisen pyöräkuormaajan Järvelän tuotantolaitoksilla. Uusi täyssähköinen pyöräkuormaaja korvaa aiemmin käytössä olleen dieselkäyttöisen pyöräkuormaajan. Koneen arvioidaan kerryttävän noin 3 000 käyttötuntia vuodessa, mikä tarkoittaa noin 40 000 litraa vähemmän polttoöljyn kulutusta.

Pyöräkuormaajaa tullaan käyttämään aluekunnossapidossa sekä sivutuotteiden, kuten kuoren ja purun, käsittelyssä.

”Saimme demokierroksella selkeän kuvan koneen tehoista ja akkujen kapasiteeteista. Pyöräkuormaajaa voidaan soveltuvin osin hyödyntää myös tukkienkäsittelyssä”, kertoo Adolf Lahti Yxpila Ab:n toimitusjohtaja Pekka Pöllänen.

Koskisen vastuullisuusohjelman yksi keskeisistä tavoitteista on ilmastopäästöjen vähentäminen. Ilmastovaikutukset pitävät sisällään oman toiminnan, kuten fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvien päästöjen, lisäksi muun muassa raaka-aineiden tuotannossa, logistiikasta, myytyjen tuotteiden käytöstä ja loppukäsittelystä aiheutuvia päästöjä. Tavoitteena on vähentää oman toiminnan ja arvoketjun päästöjä.

”Täyssähköisen pyöräkuormaajan käyttöönotto Adolf Lahden toimesta vähentää tehdasalueen koneurakoinnin päästöjä arvioilta 100 tCO₂e. Se on konkreettinen esimerkki yhteistyöstä, jolla edistämme yhteisiä tavoitteitamme”, kertoo logistiikan, turvallisuuden ja laadun päällikkö Mikko Kivimäki.

Merkittävä päästölähde Koskisella on tuotannon loppupäässä tapahtuvat kuljetukset. Esimerkiksi Järvelän sahan uuden tukkilajittelijan myötä Mäntsäläntien ja Tehdastien välisen tukkien kuljetuksen pois jäänti vähentää merkittävästi kuljetusten päästöjä. Vuosittainen päästövähennys on yhteensä 600 000 kg CO₂/a, josta 310 000 kg CO₂/a syntyy siirtoauton osalta ja 290 000 kg CO₂/a lastauksen ja purkamisen osalta.

Täyssähköinen pyöräkuormaaja Koskisen sahalla

Koskisen pilotille menestystä kierrätysinnovaatiokilpailussa

Koskisen, Kesko ja Purkupiha ovat pilotoineet ratkaisua, jossa kaupan jakeluketjusta poistuvat puupakkaukset, kuten kuormalavat, hyödynnetään lastulevyn raaka-aineena. Useamman vuoden tutkimustyön aikana Koskisen kehitti ainutlaatuisen käsittelyprosessin, jonka ansiosta kierrätyspuuta sisältävä lastulevy vastaa laadultaan neitseellisestä puusta tehtyä tuotetta.

Kierrätysmateriaalin käyttö tukee Koskisen vastuullisuustavoitteita ja laajentaa kiertotaloustuotteiden valikoimaa. Vaikka kierrätyspuun osuus valmiissa tuotteessa on pilottivaiheessa vielä pieni, Koskisen arvioi voivansa hyödyntää tuotannossaan noin rekkalastillisen kierrätysmateriaalia päivittäin.

Suomessa ei aiemmin ole ollut teollisen mittakaavan ratkaisua käytöstä poistuvalle puulle, joka on pääosin päätynyt polttoon. Pilotin tulokset osoittavat, että kierrätyspuun hyödyntäminen voi olla taloudellisesti kannattavaa ja tuottaa lisäarvoa. Tavoitteena on ottaa ratkaisu osaksi normaalia tuotantoa lupaprosessin valmistuttua alkuvuodesta 2026.

Pilotissa sen alusta lähtien mukana ollut liiketoiminnan kehityspäällikkö Kimmo Ahonen kertoo kaksi merkittävää havaintoaan, jotka kertovat pilotin ja siinä kehitetyn ratkaisun merkityksestä. ”Ensimmäinen merkittävä havainto liittyy kierrätyspuun asemaan. ”Toisin kuin muoville, metallille tai betonille, puulle ei ole olemassa EU- tai kansallisen tason kierrätystuotemäärittelyjä tai raja-arvoja. Puu on perinteisesti nähty vähemmän arvokkaana uusiomateriaalina, koska sen polttaminen on ollut helppo ja hyväksytty loppukäyttömuoto”, Ahonen toteaa.

Ahosen mukaan toinen keskeinen havainto on, että kyseessä on yhteistyömalli, jossa Koskisen ja muut toimijat ovat yhdessä suunnitelleet prosessin jokaisen vaiheen huolellisesti. Vaikka Koskisen rooli kierrätysmateriaalin keräyslähteillä ei ole tarkoitus olla hallitseva, on Koskisella tehty paljon työtä materiaalin määrittelyn ja puhdistuksen ratkaisujen eteen. ”Tavoitteenamme ei ole luoda varsinaista kierrätystuotetta, vaan kehittää vastuullisempia ratkaisuja ja valmistautua tuleviin lainsäädännöllisiin muutoksiin, jotka voivat edellyttää kierrätysmateriaalien käyttöä. Samalla pyritään säilyttämään tuotteen puhtaus ja kustannustehokkuus verrattuna neitseelliseen raaka-aineeseen”, Ahonen toteaa.

Pilotti ja uuden toimintatavan kehittäminen ovat olleet Ahosen mukaan antoisa kokemus, joka osaltaan näkyy Koskisen periaatteessa, ettei puruakaan mene hukkaan. Asiakkaille poisto- ja hukkapuun kierrättämismahdollisuus pitkäkestoiseen kotimaiseen uusiokäyttöön lastulevyissä voi taas tarkoittaa ratkaisevaa toimintaedellytysten parannusta. Kierrätysmateriaalia hyödyntävänkin tuotteen tulee vastata Koskisen korkeita laatuvaatimuksia, Ahonen muistuttaa lopuksi. ”Koskisen laadun pitää säilyä. Siitä ei voi tinkiä.”

Koskisen pilotti osallistui PuuLoop kierrätysinnovaatiokisaan ja voitti teollisen kategorian, sekä sijoittui kokonaiskisassa toiseksi Puumarkkinapäivien finaalissa 30.10.2025.

Lue lehdistötiedote

Klikkaa tästä