Minitalo täynnä kiertotalousratkaisuja
Minitalo täynnä kiertotalousratkaisuja – Zero-kalustelevy oli yksi ehdoton valinta
Aalto-yliopiston kestävän rakentamisen professorin Matti Kuittisen minitalo, Talo Varjo on rakennettu 56 % uudelleen käytetyistä ja kierrätetyistä materiaaleista, ja se viitoittaa tietä tulevaisuuden kestäville asumisratkaisuille.
Talo Varjossa on tehty konkreettiseksi suuri joukko kiertotalousratkaisuja, joilla voidaan vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia. Samalla se haastaa rakentamisen ja sisustuksen vakiintuneita käytäntöjä. Koskisen Zero-kalustelevyä käytettiin Talo Varjon liukuoviratkaisuissa.
Rakentamisen ilmastovaikutuksia voi pienentää konkreettisilla ratkaisuilla
Vuonna 2024 valmistunut Talo Varjo on suunniteltu ja esivalmistettu Aulis Lundell Oy:n moduulituotannossa. Hallituksen puheenjohtaja Leena Lundell Aulis Lundell Oy:stä kertoo Zero-kalustelevyn olleen kohteen liukuoviin ehdoton valinta, jota yrityksessä aiotaan käyttää jatkossakin.
”Zero on se päivän sana”, Lundell toteaa. ”Pitää löytää hyviä tuotteita, jotka osuvat kiertotalouteen, sillä puolet maapallon raaka-aineista käytetään rakentamiseen. Lisäksi mitä enemmän esimerkiksi kierrätettyä voidaan käyttää rakentamisessa, sen parempi.”
Rakentamisen ilmastovaikutukset ovat merkittävät, joten erilaiset kiertotalousratkaisut ja kierrätysmateriaalien käyttäminen voivatkin olla tulevaisuudessa suuressa roolissa uudisrakentamisessa.
”Tästä pitää tulla se tavanomainen ratkaisu. Varsinkin kehittyneissä ja osaavissa maissa tulisi tehdä täyskäännös”, Kuittinen toteaa.
Minitalo täynnä kiertotalousratkaisuja
Talo Varjoon valittiin Aulis Lundell Oy:n Liune-liukuovijärjestelmä, sillä se on täydellinen ratkaisu pientaloihin luomaan lisää asuintilaa. Matti Kuittinen kertoo löytäneensä oviin Zero-kalustelevyt tehdessään taustatutkimusta.
”Etsin, millaisia puulevyjä on olemassa ja löytyykö mistään soveltuvaa materiaalia. Koskisen Zero-kalustelevy oli täydellinen ratkaisu.” Tässä vaiheessa Koskisen Zero oli markkinoilla vielä varsin uusi ratkaisu, ja palkittu tuoreeltaan Puu 2023 -messujen uutuustuotekilpailun voittajana. Zero-kalustelevyssä fossiilinen sidosaine on korvattu uusiutuvalla puuperäisellä sidosaineella, ligniinillä. Zero-levyn puuraaka-aine on peräisin Koskisen valmistusprosessien sivuvirroista.
Kuittinen kertoo olleensa erityisen iloinen löytäessään tuotteita, joissa kiertotalous on huomioitu. Hän on työssäänkin tutkinut asiaa pitkään ja kertoo, että puutuotteissa kiertotalous on ollut maltillista ja laimeaa.
Myös Lundell kiittelee Koskisen tuotekehitystä: ”Kun tavarantoimittajat kehittävät tuotteitaan, saadaan tuoteinnovaatiota, joiden kautta saavutetaan tulevaisuuden määräykset. Vaatimukset laittavat meidät kaikki skarppaamaan. Toimittajien on hyvä pohtia, miten asioita voisi kehittää ja tehdä toisin.”
Yli puolet Talo Varjon painosta on kierrätettyä materiaalia
Kuittinen kertoo halunneensa testata poikkeuksellisessa taloprojektissaan asumisen erilaisia ratkaisuja. Kuittinen asetti projektin aluksi tavoitteeksi, että yli puolet talon painosta tulisi olla kierrätettyä. Tavoite saavutettiin selvästi, sillä valmiin talon painosta 56 % on kierrätettyä tai kiertotalousratkaisujen mukaista materiaalia.
”Jos olisimme käyttäneet enemmän Zero-kalustelevyjä, olisi tuo määrä noussut vielä enemmän”, Kuittinen sanoo ja kertoo löytäneensä Zeron pariin varsin myöhäisessä vaiheessa hanketta.
Kuittisen hanke todisti, että rakennusmateriaaleista voidaan käyttää suuri osa kierrätettynä. Kuittinen toteaa, että kiertotalouden kasvattaminen ja kierrätysmateriaalien käyttäminen on myös arvokysymys.
”Tilanne ei näytä toivottomalta. Jos muutosta halutaan, se on mahdollista. Siihen tarvitaan lainsäädännön kehitystyötä ja uusia liiketoimintamalleja”, Kuittinen sanoo. Hän peräänkuuluttaa myös tuottajavastuuta tai tuotepalvelua, jossa materiaalia otettaisiin kierrätykseen.
Lundell muistuttaa, että rakennusalalla kaikkien pitää uudistua ja ottaa vastuu. ”Puhutaan ilmastonmuutoksesta ja valintojen tekemisestä, mutta jokaisen pitää ottaa omalta kohdaltaan vastuu. Asiakkaiden pitää myös vaatia ratkaisuja, ei kehitys muuten mene eteenpäin.”
