fi

Päivä metsäasiantuntija Matti Rantalan matkassa

Tervehdys!

Olen Matti Rantala ja työskentelen Koskisen puunhankinnassa puukaupan metsäasiantuntijana. Tehtäviini kuuluu puunosto, metsänhoitopalvelujen myynti ja lisäksi leimikoiden nauhoitukset korjuuvalmiiksi, sekä korjuu- ja kuljetusoperaatioiden suunnittelu yhdessä operaatioasiantuntijan kanssa.

Tänään päiväni alkaa toimistolla vähän ennen kahdeksaa sähköpostien lukemisella ja katsomalla seuraavien päivien sääennusteen, joka lupaa vihdoin pakkasta ja aurinkoa.

Seuraavaksi teen mittaustodistuksen puukauppaan, jonka korjuu oli valmistunut eilen illalla. Lähetän sähköpostilla maanomistajalle mittaustodistuksen ja hakkuukoneen mittalistat. Soitin vielä, että leimikon korjuu on tullut valmiiksi ja tiedustelen, menikö kaikki niin kuin olimme sopineet.

Puhelin soi aamulla useaan kertaan, hakkuukoneesta tulee varmistussoitto riistatiheikön sijainnista ja ilmoitus että hakkuut työmaalla loppuu iltatuurilla. Metsänomistaja tarjoaa koivutukkeja hankinnalla, puut on katkottu Koskisen mitoille, joten kauppa syntyy puista heti tällä soitolla. Puutavara-autosta varmistellaan puuvarastojen kuljetusjärjestystä.

Toimistohommat tuli tehtyä ja matka edellisenä päivänä sovittuun puukauppatapaamiseen alkaa. Tiet ovat erittäin jäisiä ja liukkaita, mutta saavun paikalle klo 10 niin kuin olimme sopineet. Metsäomistaja oli ottanut valmiiksi noin vuosi sitten tehdyn leimikkosuunnitelman, joka sillä kertaa jäi myymättä. Syksyllä kuvioille oli tullut lisää kirjanpainajan kuivattamia puita, joten nyt kohteesta tehtäisiin kauppa.

Puunhinnasta päästiin sopimukseen ja päätettiin tehdä kauppa saman tien, joten tietokone ja tulostin pirtin pöydälle ja tallentamaan kauppaa. Samalla allekirjoitettiin myös metsänhoitosopimus maanmuokkauksesta ja kuusentaimista sekä PEFC-sertifiointi ilmoittautumislomake.

Matka jatkuu seuraavalle tilalle, jonka omistaja oli pyytänyt puukauppatarjousta KoskiReppu-verkkopalvelumme kautta. Lunta on paljon eikä auton parkkeeraaminen tienlaitoihin ole helppoa, joten päätän ajella reilusti kauemmaksi kohteesta, että saan auton kunnolla ja turvallisesti tien sivuun. Lumikengät jalkaan ja hankikantosille kohti päätehakkuukuviota. Matkalla kuljen läpi alueen joka on kiireellisen harvennuksen tarpeessa, päätän mainita tästä huomiosta maanomistajalle.

Kuvio on järeää kuusitukkivaltaista metsää, jossa on harvakseltaan erittäin hyviä erikoiskoivuja, metsäkuljetusmatka varastolle 150 m ja korjuuolosuhteet hyvät, hieno kohde. Soitto maanomistajalle heti paikanpäältä, kerron että kuvio on oikein hyvä ja voinko tehdä myös tarjouksen viereisestä harvennuskuviosta, joka vaatisi kiireellistä harvennushakkuuta. Maanomistaja kertoo, että on itsekin ajatellut samaa asiaa, joten lisätään se myös puukauppatarjoukseen.

Vielä on päivää jäljellä yhteen tilakäyntiin, joka on sopivasti paluumatkan varrella. Tulevalle viikolle olen sopinut metsäkäynnin omistajapariskunnan metsätilalle ja poikkean nyt etukäteen varmistamassa kuviot, joita käydään sitten yhdessä katsomassa. Tilalla on hyvät hakkuumahdollisuudet ja löydän kolme hyvää päätehakkuuvaihtoehtoa ja hehtaaritolkulla kiireellisiä harvennustarpeita.

Toimistolle palaan iltapäivällä ja aloitan puukauppatarjouksen tekemisen aikaisemmin päivällä käymääni päätehakkuuta ja harvennusta sisältävään leimikkoon. Tarjoukselle laitan puumäärät, hinnat, kartan, arvioidun korjuuajankohdan, sopimusehdot ja ennakkomaksun määrän. Puukauppatarjouksen tallennan KoskiReppu verkkopalveluumme, jossa se on palveluumme kirjautuneen metsänomistajan luettavissa.

Työpäiväni päättyy ja kotimatka alkaa, olihan taas hieno päivä.

Matti

Matti Rantala

Matti Rantala

Puukauppa

040 484 0550

matti.rantala@koskisen.com

Tammitie 3
17500 Padasjoki

Päivä puunhankinnan kehitysasiantuntija Emmin matkassa

Moikka! Olen Emmi ja työskentelen Koskisen puunhankinnassa kehitysasiantuntijana. Tulin Koskiselle kesätöihin vuonna 2021 ja sille tielle olen jäänyt. Silloiset harjoittelijan työt korjuun operaatiopuolella ovat kuitenkin vaihtuneet metsäisten järjestelmien parissa toimimiseen.

Tänään on vuorossa toimistopäivä muutaman kotoa käsin tehdyn etäpäivän jälkeen. Tavallinen työpäivä alkaa tilannepäivityksellä. Käyn sähköpostia läpi ja katson, onko kentältä tullut havaintoja akuuteista ongelmatilanteista. Kiireelliset asiat kiilaavat jonon kärkeen ja niiden selvityksessä saattaakin toisinaan venähtää useampi tunti. Tällä kertaa kuitenkin heti aamusta akuuteilta asioilta vältytään. Onpa uuteen KoskiReppu-verkkopalveluunkin tullut muutama uusi kirjautuja eilisen työpäivän jälkeen. Käsittelen kirjautujat metsäjärjestelmän päässä, jotta metsänomistajat pääsevät näkemään metsäiset tietonsa palvelussa.

Puhelin soi tavalliseen tapaansa päivän aikana useaan kertaan. Ensimmäisessä puhelussa kinkkistä tilannetta ratkotaan oman väen kanssa, mutta toisella kerralla puhelu tulee autourakoitsijalta metsästä, varastopaikan kupeesta. Toiseen ongelmaan keksimme yhdessä ratkaisun puhelun aikana, mutta toisessa on kyse järjestelmäviasta, joten vien asian edelleen järjestelmätoimittajalle. Sähköpostia virhehavainnosta kirjoittaessa käy työkaveri ovella huikkaamassa kutsun syömään. Lounas työpaikkaruokalassa työkavereiden kanssa tulevan viikonlopun suunnitelmista jutellen katkaisee työpäivää toivotunlaisesti.

Iltapäivälle on varattu usean toimijan kanssa yhteispalaveri, jossa tarkoituksemme on edistää uuden korjuuoperaatioiden suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän kehitystä. Päivän aihe herättää paljon keskustelua ja palaverille varattu aika ei tahtoisi tänään millään riittää. Aiheeseen päätetäänkin palata uudelleen samalla viikolla. Iltapäiväkahvin aikaan kaivan mukanani tuoman itsetehdyn joulukalenterin toimiston seinälle. Jos minua ei löydä vapaa-ajalla urheilemasta, olen todennäköisesti jonkun tee-se-itse-projektin kimpussa. Tämä on jälleen yksi niistä.

Loppupäivä hurahtaa metsäjärjestelmän testiversion parissa, kun testaan uusien ominaisuuksien toimivuutta ennen niiden varsinaista käyttöönottoa. Kaikki tuntuvat toimivan onneksi kuten kuuluukin ja pian onkin kotiinlähdön aika. Parasta työssäni on se, että pääsee tekemään yhteistyötä monien eri tahojen kanssa ja on mahdollista päästä omalta osaltaan vaikuttamaan metsäisten järjestelmien kehitykseen.

Ota käyttöösi metsänomistajan uusi, maksuton KoskiReppu-verkkopalvelu!

KoskiReppu on hyödyllinen työkalu jokaiselle metsänomistajalle. Se auttaa säästämään aikaa ja rahaa, kasvattamaan metsän arvoa ja varmistamaan metsien terveen kasvun. Verkkopalvelun helppokäyttöisyys tekee siitä sopivan niin kokeneille metsänomistajille kuin aloittelijoillekin. Ja mikä parasta, KoskiReppu on luotettava, maksuton ja avoin palvelu kaikille metsänomistajille.

KoskiReppu on kehitetty vastaamaan asiakkaiden toiveisiin

Koskisen Puunhankinta on tunnettu monipuolisista asiantuntijapalveluistaan.

”Metsänomistajien toiveita ja palautteita on kuunneltu aina tarkasti ja viime vuosina olemme saaneet yhä enemmän asiakastoiveita uusista, kattavammista digipalveluista. Omia metsäasioita halutaan hoitaa nykyaikaisesti netissä, ajasta ja paikasta riippumatta”, kertoo Koskisen Puunhankintayksikön johtaja Joonas Ojasalo.

”Näiden toiveiden mukaisesti lähdimme tekemään määrittelytyötä uuden verkkopalvelun sisällöille, yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Kesäkuussa lanseerasimme KoskiRepusta ensimmäisen version rajatulle asiakasjoukolle, joka on testannut verkkopalvelun toimivuutta.”

Hyvin sujuneen testauksen jälkeen KoskiReppu on nyt valmis verkkopalvelu kaikkien kiinnostuneiden käytettäväksi.

”Olemme halunneet tuoda kaikille metsänomistajille avoimen palvelun ja toivommekin jokaisen palvelusta kiinnostuneen vähintäänkin kokeilevan sitä. Mitään velvoitteita käyttöönoton osalta ei ole”, toteaa Ojasalo.

”Kun puhutaan Koskisen kokoluokan toimijoista niin muilla puunhankkijoilla ei vastaavaa palvelua ole tarjolla”, muistuttaa Ojasalo.

KoskiReppu on luotettava verkkopalvelu metsäomaisuutesi hallintaan

Nopean käyttöönoton myötä sinulla on heti hallussasi KoskiRepun monipuoliset digitaaliset työkalut, tiedot ja asiantuntijapalvelut — ja 5 merkittävää hyötyä.

  1. Helppokäyttöinen palvelu: KoskiReppu on suunniteltu siten, että se on helppo ottaa käyttöön, vaikka metsänomistaja ei olisi metsäalan ammattilainen. Käyttäjäystävällinen käyttöliittymä mahdollistaa nopean perehtymisen palvelun sisältöihin ja sen tehokkaan käytön.
  2. Metsävaratietosi ovat aina saatavilla: KoskiReppu kokoaa yhteen kaiken tarvittavan tiedon metsäomaisuudestasi. Se sisältää tiedot puustosta, metsävaroista, kiinteistöistä, sekä metsänhoidosta ja hakkuista. Tämä tieto on helposti saatavilla ja päivitettävissä reaaliajassa. Näiden tietojen avulla metsänomistaja voi varmistaa metsiensä terveen kasvun ja arvon säilymisen.
  3. Taloushallinto: KoskiReppu auttaa metsänomistajaa taloudenpitoon liittyvissä asioissa, kuten puukauppojen seurannassa. Metsäveroilmoituksen täyttökin helpottuu, kun metsään liittyvät dokumentit ovat yhdessä paikassa. KoskiReppu helpottaa myös metsätalouden kannattavuuden seuraamista. KoskiRaha-asiakkaiden käytössä ovat lisäksi omat tiliraportit.
  4. Puukaupat suoraan verkossa: puukauppapalvelu mahdollistaa sähköiset tarjouspyynnöt ja puunmyynnin suoraan verkossa. Tämä säästää aikaa ja vaivaa perinteisiin kaupankäyntimenetelmiin verrattuna.
  5. Asiantuntijatuki: KoskiReppu ei jätä metsänomistajaa yksin. Palvelun käyttäjät saavat tarvittaessa asiantuntijatukea oman alueensa metsäalan ammattilaisilta, jotka voivat auttaa monenlaisissa metsänhoitoon ja taloudenpitoon liittyvissä kysymyksissä.

Näin helposti otat KoskiRepun käyttöösi

KoskiRepun käyttöönottoon tarvitset vain pankkitunnukset tai mobiilivarmenteen. Vahva tunnistautuminen varmistaa verkkopalvelun käytön turvallisuuden.

KoskiReppu on käytettävissäsi kaikilla päätelaitteilla. Palvelun käyttöönotto on helppoa ja nopeaa.

  • Ota omat pankkitunnuksesi esiin
  • Mene sivulle koskireppu.fi
  • Klikkaa ”Kirjaudu”-linkkiä
  • Tunnistaudu pankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella
  • Palvelu on käytössäsi!

Tutustu Koskisen Puunhankinnan toimintaan – katso video!

Sisältöä ei voida näyttää.

Et ole sallinut evästeitä, joita tarvitaan tämän sisällön näyttämiseen. Salli Markkinointi-evästeet evästeasetuksissa nähdäksesi sisällön.

Muuta hyväksyntääsi

Päätehakkuu on jaksollisen metsänkasvatuksen viimeinen vaihe

Päätehakkuu on jaksollisen metsänkasvatuksen viimeinen vaihe. Päätehakkuussa poistetaan puusto säästöpuita lukuun ottamatta lähes kokonaan. Hakkuualueille jätetään raivaamattomia tiheikköjä riistan suojaksi, mikäli mahdollista. Mahdollisuuksien mukaan säästöpuut ja raivaamattomat alueet yhdistetään. Ihanteellisin tilanne on yhdistää säästettävät alueet maastoltaan poikkeaviin kohtiin. Tiet, sähkölinjat, polut ym huomioidaan suunnittelussa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä haapoja ja muita lehtipuita suositaan säästöpuina. Lahopuun lisääntymistä nopeutetaan jättämällä tekopökkelöitä huonolaatuisista tai muuten vähäarvoisista puista.

Etelä-Suomen männiköissä päätehakkuuikä vaihtelee keskimäärin 70-120 vuoden välillä. Kuusikoissa vastaavat on 60-120 vuotta ja koivikoissa 50-80 vuotta. Viljellyt jalostetulla taimi- tai siemenaineksella uudistetut metsät järeytyvät luontaisesti syntyneitä metsiä nopeammin. Poikkeuksia edellä mainittuihin ikähaarukoihin saattaa aiheuttaa luonnonilmiöt (myrsky, hyönteistuhot, tulvat, kuivuus, ym).

Nykyisen metsälain puitteissa metsänomistaja voi uudistaa metsänsä koska haluaa iästä ja järeydestä riippumatta. Keskenkasvuisten metsien päätehakkuut ovat yksityisten omistamissa metsissä erittäin harvinaisia, koska taloudellisesti parhaassa arvokasvuvaiheessa olevia puustoja on järkevämpää kasvattaa edelleen.

Päätehakkuuta ei kannata lykätä etenkään kuusikoissa. Kasvun tyrehdyttyä puuston arvokasvu voi nopeastikin kääntyä negatiiviseksi yleensä lahovikaisuuden vuoksi. Toisaalta parhaan kasvukuntonsa menettäneet puut ovat alttiimpia esim. hyönteistuhoille. Kuusen kirjanpainajasta ja kuusen tähtikirjaajasta on eteläisessä Suomessa jo liikaakin kokemusta.

Päätehakkuuta seuraa metsän uudistaminen, joka on metsälain mukaisesti Suomessa pakollista. Uudistamismenetelmä valitaan maapohjan rehevyyden, hakatun puuston terveydentilan (laho-%) sekä luonnollisesti metsänomistajan toiveiden mukaisesti. Etenkin vanhoissa kuusikoissa puulajin vaihto tulee usein lähes pakolliseksi lahovikaisuuden vuoksi. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana kuusen viljely on ”räjähtänyt” käsistä. Syynä ovat hirvituhojen pelko ja kuusen takaama paras tuotto kiertoajalle. Karuimmille ja lahon vaivaamille maapohjille ei kuusta pidä istuttaa ja luontaisestikin syntyneisiin kuusiin tulee suhtautua kriittisesti luonnon monimuotoisuus huomioiden.

Uudistamisessa käytetään kotimaista alkuperää olevia siemeniä ja taimia. Onnistunut metsänviljely varmistetaan kohteelle sopivalla muokkauksella. Muokkauksella mahdollistetaan siemensyntyisten luonnontaimien syntyminen päätehakkuualalle.

Ensimmäiset tukit muuttuivat sahatavaraksi Tarhanmäellä

Kaksikymmentä kuukautta sitten tehty ensimmäinen lapionpisto sai huipennuksensa heinäkuun ensimmäisenä maanantaina, kun Koskisen uusi saha käynnistettiin – täydellisesti aikataulussaan.

Käynnistyspäivän – heinäkuun kolmannen – aamu alkoi uudessa saharakennuksessa totuttuun tapaan yhteispalaverilla, jossa käytiin läpi päivän tavoitteet, yhteyshenkilöt eri tilanteiden varalta sekä sovitut rutiinit, joihin kuuluivat muun muassa synkronoidut taukoajat. Paikalla oli kolmisenkymmentä laitevalmistajan edustajaa sekä Koskisen omaa henkilökuntaa, kun sahaa alettiin vaihe vaiheelta ajaa ylös.

–   Kaikki tapahtui suunnitellusti, ja omat operaattorimme olivat valvomon ohjaksissa alusta alkaen. Monestihan on niin, että ylösajovaiheessa laitetoimittajat vastaavat koneiden käytöstä, mutta me halusimme omien työntekijöidemme opettelevan ajoa ja olevan mukana linjan virittämisessä alusta alkaen, kertoo investointihankkeen projektijohtaja Lassi Santala.

Vaikka päivä olikin tärkeä, ei ilmassa ollut epäilystä siitä, etteikö kaikki toimisi oletusten mukaisesti. Santalan mukaan kaikki projektin osapuolet olivat sitoutuneet aikatauluun ja myös suoriutuivat siitä siten, että liikkeellelähtö sujui ongelmitta.

Tavoite helposti rikki

Ensimmäisenä päivänä ajettiin vain yhtä tukkiluokkaa, josta sahattiin asiakastilausten mukaista sahatavaraa. Tavoitteena oli, että sahan syötön läpi aina sahatavaran dimensiolajittelun lokeroihin saakka kulkisi 500 tukkia.

– Linja ei luonnollisestikaan käynyt tauotta. Ylösajossa oli pieniä katkoja, mutta virittäminen ja aikataulu on suunniteltu siten, että seisahduksia tulee. Näin oppimisellekin jää aikaa.

Lopulta tukkeja sahattiin maanantain aikana kaikkiaan 800, sillä alkuperäinen tavoite saavutettiin jo hyvissä ajoin ennen työvuoron päättymistä.

Sadan prosentin käyntiasteen saavuttaminen vaatii kuitenkin aikaa ja tinkimättömyyttä. Linjan käydessä seurannan alla ovat olleet eri tekijät aina sahatavaran ja hakkeen laadusta turvallisuuteen. Rakentamisajan 20 kuukauden aikana ei ole sattunut yhtäkään vakavaa työtapaturmaa ja se haluttiin varmistaa myös H-hetken koittaessa.

– Ennen linjan käynnistymistä kaikki laitetoimittajat allekirjoittivat vakuutuksen, että heidän vastuullaan olevat turvapiirit ovat kunnossa.

Hallitusti kohti täyskäyntiä

Santala kertoo, että linjaa on ajettu ensisijaisesti sen mukaan, mikä on järkevää. Kahdella ensimmäisellä viikolla laitetoimittajille annettiin työrauha koneiden optimoimiseksi ja tämän jälkeen vauhtia on lähdetty kiihdyttämään Koskisen sahausbudjetin mukaista ylösajoramppia seuraten.

– Alkusyksystä tavoitteena on 60 prosentin käyntiaste ja siitä etenemme kohti täyskäyntiä. Etuna on, että mikäli viivästyksiä tulee, vanha saha käy yhä rinnalla niin kauan kuin on tarvis. Pystymme siis palvelemaan asiakkaita koko ajan laadukkaasti ja ajallaan.

Siinä missä budjetti ja aikataulut ovat pitäneet, myös yllätyksiltä on vältytty. Projektijohtaja myöntää, että säätöä ja virittämistä on ollut paljon, mutta toteaa sen kuuluvan asiaan.

– Jokainen linja on yksilö ja kokonaisuus on testattava paikan päällä. Meidän sahamme ei perustu mihinkään valmiiseen layoutiin ja vaikka perustuisikin, jokaisella koneella ja linjalla on siitä huolimatta omat vivahde-eronsa.

Linjan pyörittyä nyt nelisen viikkoa, on laitteiden läpi kulkenut ainoastaan kuusta. Santala uskoo, että kun säädöt ovat kohdallaan, ei ajettavalla puulajilla ole merkitystä. Parhaillaan on käynnissä tukkimittareiden viritys, jota tehdään yhteistyössä laitetoimittajan kanssa.

– Operaattorimme kertovat, mitä tukista halutaan tehdä ja laitetoimittajat säätävät koneita sen mukaisesti. Työ on toki kaksisuuntaista, ja kuuntelemme myös heidän tarpeitaan sekä sitä, mitä he haluaisivat testata.

Vaikka juuri nyt kaikki näyttääkin hyvältä, Santala toteaa huokaisevansa vasta, kun 100 prosentin käyntiaste on saavutettu.

– En kiellä, että fiilis on jo nyt hyvä. On palkitsevaa nähdä, että yli kaksi vuotta sitten laadittu aikataulu piti päivälleen ja tavoitteet on saavutettu ensimmäisestä napin painalluksesta alkaen.

Päivä operaatioasiantuntija Jarkko Nummelinin matkassa

Moi, olen Jarkko Nummelin ja työskentelen Koskisen puunhankinnassa operaatioasiantuntijana vastuulla puun mittaus ja laatuasiat.

Työpäiväni alkoi tänään Järvelän tukkikentältä yhdessä alueella toimivan urakoitsijan kanssa. Iltapäivällä on tulossa motokuskeja koivutukin laatukoulutukseen, ja tätä varten valitsimme yhdessä urakoitsijan kanssa sopivia koivutukkeja koulutusrataa varten. Kun sopivat esimerkkikoivutukit oli valittu ja levitetty tukkikentälle oli aika siirtyä toimistolle.

Toimistolla katson sähköpostit läpi ja lähetän muutaman laatupalauteraportin. Sen jälkeen minulla oli etukäteen sovittu Teams-palaveri mittaritoimittajan kanssa. Lounaan nautin työpaikan ruokalassa, jossa oli tarjolla herkullisia lihapullia, perunamuusia sekä salaattia.

Lounaan jälkeen suuntaan tehdasalueen parkkipaikalle ottamaan motokuskeja vastaan. Ennen tehdasalueelle menoa tarkistetaan, että kaikilla on turvavarusteet kunnossa.

Iltapäivä kuluu motokuskien kanssa tehdasalueella, jossa katsomme koivutukin laatuasioita tukkikentällä sekä teemme tehdaskierroksen jossa tutustumme mm. tukkilajitteluun.

Kaikki tukit menevät tukkilajittelun kautta tehtaiden käyttöön.

Antoisan keskustelun jälkeen saatan motokuskit tehdasalueelta pois ja puran laatukoulutusradan.

Yksi työpäivä takana ja kohti uutta työpäivää!

Päivä hankintapäälikkö Kaisa Erolan matkassa

Olen Kaisa Erola, työskentelen Koskisen puunhankinnassa hankintapäällikkönä, vastuulla bioenergia ja sivutuotteet. Koskisella olen työskennellyt puunhankinnassa jo viidentoista vuoden ajan ja nyt jo nelisen vuotta bioenergian parissa ensin operaatioasiantuntijana ja elokuussa aloitan virallisesti tuurauskuvioiden jälkeen hankintapäällikkönä. Vapaa-ajalla toimistotyöläinen lähtee erittäin mielellään metsään koiran kanssa. Sydäntä lähellä on myös partioharrastus ja ulkoliikunta vuodenajan mukaan.

Tyypillinen työpäivä, kuten tänäänkin, alkoi kierroksella Tehdasalueella. Omin rutiineihin kuuluu kiertää autolla tehdasaluetta ja energiapuutoimintojen kentät ja saada yleissilmäys tilanteesta ennen istumista tietokoneen äärelle. Tällä kertaa kaikki kunnossa ja kohti toimistoa.

Itse työpäivä oli hyvinkin tavanomainen. Aamu kului sähköposteihin vastaillessa ja omien laitosten viikkopalaveriin osallistuessa. Tänään työpäivää täyttivät muun muassa tuleviin neuvotteluihin valmistautuminen. Vaikka keskikesällä tuleva talvi tuntuu vielä kaukaiselta, niin kesäkuun työtehtävät ovat suurin osa liittyneet tulevan lämmityskauden valmisteluihin ja ensi talveen.  Iltapäivän teams-palaveriin osallistuin auton ratissa, auton nokka kohti Heinolaa.

Työpäivä jatkui tosiaan hieman epätyypillisellä, mutta erittäin mukavalla tavalla kesäteatteri-illan parissa Heinolassa. Ennen teatteri-iltaa ehdin kuitenkin piipahtaa vielä matkalla yhdessä energiapuuterminaalissamme. Täälläkin tuleva lämmityskausi alkaa rakentua.

Pääsimme kahvittelemaan ja kuulemaan Koskisen ajankohtaisia kuulumisia ja tulevaisuuden näkymiä. Lisäksi pääsimme lanseeraamaan Koskireppua, metsänomistajille suunniteltua asiakasportaalia metsäomaisuuden hallintaan.

Kaisa Erola, hankintapäälikkö, energiapuu

Päivä operaatioasiantuntija Markus Toikan matkassa

Hei! Olen Markus ja vastaan Koskisen puunhankinnan operaatioasiantuntijana korjuu-, kuljetus-, ja haketustoiminnoista eteläisen Kanta-Hämeen ja Uudenmaan alueella. Tässä postauksessa pääset päiväksi mukaan aurinkoiseen työpäivääni. 

Tyypillisesti aloitan työpäiväni toimistolta ja niin myös tällä kertaa. Ensimmäisenä toimistolle saapuessani vaihdan pikaisesti aamun kuulumiset työkavereideni kanssa, samalla, kun tietokone ottaa käynnistyäkseen. Kun kuulumiset on vaihdettu teen tilannekatsauksen, missä mennään käynnissä olevien työmaiden osalta. Aamupäivä vierähtää nopeasti toimistotöissä sekä puhelimessa urakoitsijoiden ja metsänomistajien kanssa. Kun lounasaika koittaa, suuntaamme Hyvinkään toimiston porukalla jo perinteeksi muodostuen vanhan villatehtaan kupeeseen ravintola Obelixiin luonaalle.

Lounaan jälkeen iltapäivällä matka suuntautuu kohti Hausjärveä, missä odottaa harvennusleimikon rajalinjojen merkintä yhdessä metsänomistajan kanssa. Matkalla pysähdyn Koskisen hakkuutyömaalla, missä on sattumalta puutavara-autoilija lastaamassa kuusitukkia kyytiin Järvelän sahalle vietäväksi. Puutavara-autoilijan kanssa vaihdamme kuulumiset ja toteamme, että tällä työmaalla varastopaikka on sijoitettu hyvään turvalliseen paikkaan. Jo leimikon suunnitteluvaiheessa varastopaikan määrittäminen on yksi keskeisimmistä yksityiskohdista, jotta puutavara saadaan nykymittaisella kalustolla kuljetettua turvallisesti ja ongelmitta leimikon laidasta määräpaikkaansa. 

Hausjärvelle saapuessani kävelemme metsänomistajan kanssa harvennuskuvion osalta kiinteistön rajat läpi kuitunauhalla merkiten. Leimikon läpi kulkiessamme toteamme, että ennen hakkuun aloitusta kohteella on suoritettava tiheän alikasvoksen takia ennakkoraivaus. Ennakkoraivauksella taataan hakkuukoneenkuljettajalle parempi näkyvyys sekä toimintaympäristö ja samalla mahdollistetaan hyvän harvennusjäljen toteuttaminen. Ennakkoraivauksen voi metsänhoitopalveluna ostaa Koskiselta, mikäli omaa aikaa tai mahdollisuutta ennakkoraivauksen toteutukseen ei ole.

Paluumatkalla pysähdyn vielä edeltävänä talvena toteutetulla hakkuutyömaalla, missä hakkuutähteiden metsäkuljetus on juuri tullut päätökseen. Keskustelen hetken “risukoneen” kuljettajan kanssa ja yhdessä toteamme, että kyseisellä työmaalla hakkuutähdekasa on hyvin sijoitettu tuuliseen ja aurinkoiseen paikkaan sekä peitelty, jotta siitä saadaan mahdollisimman hyvä energiasisältö tulevana lämmityskautena.

Päivän päätteeksi suuntaan vielä toimiston kautta kotiin. Koskisen puunhankinnan operaatioasiantuntijan työtehtävät ovat moninaisia ja laajalla toiminta-alueella toimintojen ennakkosuunnittelu on keskeistä. Kahta samanlaista päivää harvoin tulee ja yllätyksiin on aina varauduttava.

Staff member not found

Päivä metsäasiantuntija Ville Kekkosen matkassa

Oooouuu kuuluu sängyn vierestä. Vilkaisen puhelimen kelloa, joka näyttää 5.53. Perheeseen kuuluva elävä herätyskello (mäyräkoira Rollo) haluaa ulos. Ehdin pukiessani miettiä, että toivottavasti koiran rytmi muuttuisi edes hiukan kesäloman alkaessa. Näin työpäivinä olen aina mielelläni herännyt hyvissä ajoin, jolloin edellisenä päivänä kertyneitä paperitöitä on mukava tehdä heti aamusta pois alta ilman keskeytyksiä. Pikkuhiljaa puoliso ja lapset heräilevät ja porukalla syödään aamupala, lapset lähtevät pyörillä kouluun ja puoliso omiin töihinsä. Kotitoimistosta on minusta tässä tapauksessa suuri hyöty kun lapset ovat vielä alakouluikäisiä.

Pakkailen tietokoneen reppuun ja käännän auton nokan kohti Ristiinaa. Yhdeksältä on sovittu päivän ensimmäinen metsäkäynti asiakkaan kanssa. Ajellessa ehdin soittamaan naapurialueen metsäasiantuntijalle ja vaihdamme kuulumisia puumarkkina- ja korjuutilanteesta unohtamatta tietenkään metsästys- ja kalastus aihepiirejä.

Asiakkaan kanssa kiertelemme koivuvaltaisen leimikon läpi ja suunnittelemme korjuun toteutusta ja mahdollista aikataulua. Hörppään tarjotut kahvit ja sommittelen tyhjälle A4-paperille kertyviä puumääriä ja hintoja. Jätämme tilanteen hautumaan toistaiseksi, koska asiakas haluaa keskustella poikansa kanssa kaupan teosta ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Sovimme, että soitan seuraavana maanantaina hänelle.

Seuraavaksi kurvaan mittaamaan nupillisen hankintakoivutukkeja entisen Suomenniemen kunnan puolelle parinkymmenen kilometrin päähän. Normaalisti tukit menevät tehdasmittaan, mutta pienet erät olen mittaillut saksilla helpottaakseni automiesten toimintaa.

Tästä ajelen paikallisen Salen pihaan, josta ostan pitsapalan ja jäätelön. Lounaan nautin levikkeellä tuijotellen Saimaan liplatusta ja haaveillen tulevista kalareissuista. Haaveilun keskeyttää puhelin jonka toisessa päässä kysellään mäntytukin hintaa, jota en suostu kovin tarkasti pelkästään puhelimessa määrittelemään. Niinpä sovimme tapaamisen parin päivän päähän.

Reippailen vielä lyhyehkön kierroksen lähellä olevan harvennusleimikon ympäri ja kiroan hyttysten määrää metsässä. Automies soittaa ja kyselee lopputalvesta hakatun leimikon kääntöpaikan tilannetta, johon oli tarkoitus ajaa nupillinen mursketta. Koitan tavoitella paikallista sorakeisaria, mutta hän ei vastaa puhelimeen.

Samalla olen jo ajellut takaisin Juvan puolelle ja kiitän mielessäni auton kaiutintoimintoa, jolloin ajaessani voin hoitaa puhelut ja keskittyä kuitenkin samalla muuhun liikenteeseen.

Kotona keittelen myöhäiset päiväkahvit ja lähetän tarjoukset edellisinä päivinä katsomiini leimikoihin samalla kun autan tytärtäni matematiikan läksyissä ja rapsuttelen koiraa, joka on selvästi huomionkipeä oltuaan päivän itsekseen kotona. Lopettelen paperityöt tämän päivän osalta ja jätän pinkan tarjouspyyntöjä ja muutaman muistilapun näppäimistön päälle odottamaan seuraavaa aamua.

Sorakeisari soittaa takaisin kun olemme syömässä päivällistä ja kertoo kääntöpaikan olevan kunnossa. Lähetän vielä whatsapp-viestin automiehelle, että puut ovat ajettavissa kun vaan ohjelmaan sopii.

Ville Kekkonen

Ville Kekkonen

Puukauppa

041 7320 525

ville.kekkonen@koskisen.com


Juva

Kärkölässä liikutaan jatkossa Koskisen Areenalla

Koskisen Oyj ja Kärkölän kunta ovat sopineet 1.7.2023 alkaen vuoden 2028 loppuun kestävästä yhteistyösopimuksesta, jonka myötä Kärkölän liikuntahalli tunnetaan jatkossa nimellä Koskisen areena.

Kärkölän liikuntahalli, Koskisen areena on valmistunut vuonna 2021. Liikuntahalli sijaitsee uuden koulukokonaisuuden ja urheilukentän yhteydessä, Virkatien varrella. Liikuntahallin pinta-ala on kaikkiaan 2 300 m² ja se on kunnan sisäliikunnan keskus. Aktiivinen käyttö painottuu lasten ja nuorten liikuntaan, niin koulun kuin harrastustoiminnan kautta.

”Olemme ylpeitä tämän yhteistyön aloittamisesta. Koskisen on kuulunut Kärkölän kuntalaisten elämään jo yli 110 vuotta ja on hienoa tehdä yhteistyötä liikunnan parissa liikuttaen mahdollisimman monta ja monen ikäistä kuntalaista”, kertoo Koskisen Oyj:n henkilöstöjohtaja Minna Luomalahti.

”Koskiselle on aina ollut tärkeää tukea tehdaspaikkakunnilla nuorten liikkumista sekä tarjota omalle henkilöstölle mahdollisuutta liikkua ohjatusti. Tässä yhteistyössä toteutuvat nyt molemmat”, toteaa Luomalahti.

”Kärkölän kunta näkee tärkeäksi yhteistyön kunnan suurimman työnantajan kanssa. Yhteistyö antaa uusia mahdollisuuksia työkyvyn ylläpitämiseen sekä hyvän kunnon ja mielen kehittymiselle. Liikuntahalli on antanut mahdollisuuden liikuntavuorojen lisäämiseen sekä erilaisten turnausten ja tilaisuuksien järjestämiseen huippuluokan tiloissa”, kansliapäällikkö Jouni Nieminen kertoo.

Minna Luomalahti ja Jouni Nieminen sopimuksen allekirjoitus
Minna Luomalahti ja Jouni Nieminen sopimuksen allekirjoitus.

Yläkuvassa Matti Skyttä ja Jouni Nieminen.

Kaikki koneet hallissa

Asennustyöt Koskisen uudella sahalla ovat olleet käynnissä koko kevään ajan. Töitä on tehty rinnakkain, päällekkäin ja limittäin, mutta monesta liikkuvasta osasesta huolimatta aikataulu on pitänyt. Nyt, juhannuksen alla H-hetkeen on aikaa enää pari viikkoa.

Koskisen uuden sahan laiteasennusten voidaan katsoa alkaneen käytännössä jo vuoden 2022 kesäseisokin aikaan. Tuolloin korvausinvestointina toteutetulla rimoituskoneen vaihdolla pyrittiin ennaltaehkäisemään pullonkaulan syntyminen ja varmistamaan tuotannon häiriöttömyys uuden sahalinjan käynnistyessä. Itse sahalla ensimmäiset asennukset alkoivat 2023 vuoden alussa sahansyötöstä ja dimensiolajittelusta.

– Rauta, koneet, sähköt ja automaatio, ympäristö hoitotasoineen ja kulkusiltoineen sekä kaiken päälle vielä talotekniikka, kertaa hankkeen laiteasennusten projektipäällikkönä toimiva Jaakko Haapanen marssijärjestystä.

Koskisen asiantuntijoista koostuva asennustarkastusryhmä valvoo Haapasen johdolla töiden etenemistä ja tekee havaintoja mahdollisista poikkeamista sekä puutteista. Osaset ovat asettuneet vähitellen paikoilleen ja ensimmäisten tarkastusten perusteella kaikki on sujunut odotetusti.

– Asennustarkastusryhmään kuuluu turvallisuudesta, mekaniikasta ja sähköistä vastaavat henkilöt. Työlle on määritelty standardit ja meidän tehtävänämme on valvoa, että niistä pidetään kiinni, projektipäällikkö selittää.

Yhä aikataulussaan

Aikaikkuna toimituksille ja asennuksille laadittiin jo suunnitteluvaiheessa. Töiden alettua sahahallissa on tehty päällekkäistä työtä useiden eri laitetoimittajien urakoidessa oman koneensa parissa. Vilskeestä huolimatta kaikki on sujunut ongelmitta.

– Tällaisessa hankkeessa on paljon yhteensovitettavaa. Minun tehtävänäni on seurata eri vaiheiden etenemistä ja käydä keskustelua asennusryhmien kanssa. Sähköjen osalta apunani on Timo Lintusaari, projektipäällikkö selventää rooliaan.

Haapanen kertoo, että pieniä muutoksia on tehty ja rimoituksen osalta automaatiota on jouduttu parantelemaan. Positiivista on kuitenkin se, että asennukset pääsivät alkamaan etuajassa, eikä tavoiteaikataulusta ole lipsuttu. Kaikki toimijat ovat yhtä mieltä siitä, että linja käynnistyy suunnitellusti heinäkuun alussa.

– On uskomatonta, miten hienosti huhtikuussa 2021 päätetty aikataulu on pitänyt. Iso kiitos tästä kuuluu niin rakentajille, laitetoimittajille kuin omalle väellemmekin, toteaa investointihankeen projektijohtaja Lassi Santala.

Santala kertoo, että olennaisena osana asennuksia ovat olleet systemaattiset koulutukset. Sahan operaattoreita ja kunnossapidon henkilöstöä on koulutettu maaliskuusta alkaen.

– Koulutukset alkoivat ensin teoriatasolla, mutta vähitellen on päästy jo linjan ääreen katsomaan, mitä asiat käytännössä tarkoittavat ja miltä koneet näyttävät.

Onnistumisia ja oppeja

Asennusten lähetessä loppuaan laitetoimittajien oma testaaminen on lisääntynyt. Asentajien määrä on vähentynyt ja halli on täyttynyt ohjelmoijista. Vaikka alkumetreiltä saakka oli selvää, että hanke on suuri, on sen todellinen koko avautunut Santalalle vasta matkan varrella.

– Ymmärsin toki, että kyseessä on jättiläismäinen hanke. Silti tuntuu hämmentävältä, että parin vuoden aikana tontilla on työskennellyt 50 yritystä ja 1000 ihmistä, jotka ovat edustaneet kymmentä eri kansalaisuutta. Näin jälkeenpäin katsoen oli hyvä, että myös me Koskisella osasimme rakentaa riittävän suuren projektiorganisaation itsellemme.

Projektijohdon tehtävänä on varmistaa projektin eteneminen ja mahdollistaa sen onnistuminen.

Tulevia hankkeita silmällä pitäen Haapanen pitääkin tärkeänä sitä, että laitetoimittajien suunnitteluvaiheeseen osallistutaan tiiviisti, jotta yllätyksiltä myöhemmissä vaiheissa vältytään. Santala puolestaan pohtii sitä, miten automaatiosuunnittelussa voisi pysyä vielä paremmin selvillä työn valmiusasteesta.

– Raudan osalta sen voi havainnoida, mutta softan ollessa kyseessä hahmottaminen on liki mahdotonta. On vain ahkerasti haastateltava ja haastettava ohjelmoijia ja paloiteltava eteneminen pieniin osiin, joiden valvominen on helpompaa.

Kun saha käynnistyy, on ensimmäisen päivän tavoitteeksi asetettu 500 tukin sahaaminen. Nopeudet, joilla ajetaan, ovat alhaiset, eikä määrä ei ole suuri, mutta tarkoitus on saada jonkinlainen käsitys siitä, onko saha kokonaisuutenaan kyvykäs. Santala ja Haapanen odottavat päivää tyyninä.

– Kun töiden edistymistä seuraa ja näkee konkreettisesti, miten koneet löytävät paikkansa ja testaukset etenevät, meillä on vahva luottamus, että kaikki menee maaliin suunnitellusti.

Koskisen Konkarit kannustavat yli viisikymppisiä kohti parempaa työkykyä

Vuodesta 1996 lastulevyn peruslevytuotannossa työskennellyt Mika Hakkarainen on yksi kahdeksasta Koskisen Konkarit -ohjelman pilottiryhmäläisestä. Mikan sai hakemaan ohjelmaan pidempiaikainen ajatus kunnon kohottamisesta ja yleisestä piristymisestä. 

“Näitä lähdin tavoittelemaan ja pääsinkin tavoitteeseeni. Esimerkiksi kuntosaliharrastukseen sain kipinän tästä ohjelmasta”, Mika sanoo ja kertoo tulleensa haastattelupäivänäkin töihin kuntosalin kautta. 

Askelmittariin on aamun tunteina ehtinyt kertyä jo yli 7000 askelta, ja työvuoron aikana niitä tulee vielä rutkasti lisää. Mika tekee lastulevyllä prosessin tiimivastaavana 12 tunnin työvuoroa ja kokee saaneensa Koskisen Konkarit -ohjelmasta lisää virtaa työssäjaksamiseen. Mikalla päätös lähteä mukaan ohjelmaan oli lopulta yllättävän nopea ja lähtemiskynnys matala. Mukana olleista työkavereista sai vertaistukea ja virtaa vuoden mittaisen ohjelman aikana. Työkavereihin tutustui myös aivan uudella tavalla ohjelman aikana. 

“Ryhmämme oli juuri sopivan kokoinen ja meininki oli hyvä. Tässä porukassa oli kaikille aktiivinen osa ja jokainen joutui – tai siis pääsi osallistumaan”, Mika nauraa.

Hänen mukaansa ohjelmassa ei tullut kovinkaan paljon täysin uutta asiaa, mutta se herätteli käyntiin vanhat terveelliset tavat. Kokemuksensa perusteella Mika Hakkarainen suosittelee Koskisen Konkarit -ohjelmaa lämpimästi esimerkiksi sellaiselle, jolla on ollut ajatusta lähteä liikkumaan ja tutustua parempiin elämäntapoihin. 

“Ohjelman avulla on hirveän hyvä lähteä sitten siitä eteenpäin.”

Koskisen Konkarit on saanut jatkoa, seuraaviin toteutuksiin voi jo ilmoittautua

“Kokemukset lastulevytehtaalla pilotoidusta Koskisen Konkarit -ohjelmasta olivat niin hyviä, että käynnistämme tänä vuonna kaksi uutta ryhmää”, HR-johtaja Minna Luomalahti kertoo. Ohjelman toinen ryhmä on aloittanut huhtikuussa ja seuraava käynnistyy syksyllä. Jatkossa Koskisen Konkarit -ohjelma on pysyvä osa Koskisen työhyvinvointia edistävää toimintaa. 

Yksi Koskisen Konkarit -ohjelma kestää vuoden, ja siihen kuuluu työpaikan olosuhdekartoitus sekä alussa ja lopussa tehtävät kuntokartoitukset. Lisäksi vuoden aikana on kolme Kiila-kuntoutuskurssia, jotka kestävät neljästä viiteen päivää. 

Ohjelman järjestää Pihlajalinna, Koskisen ja Kelan Kiila-kuntoutus, ja siihen haetaan oman esihenkilön tai työterveyshoitaja Minna Saarilaakson kautta. Minna sanoo Koskisen Konkarit -ohjelman soveltuvan työuran konkarivaiheen, viidenkympin tietämillä ja sen yli oleville työntekijöille, joilla on esimerkiksi ylipainoa, liikkumattomuutta tai haasteita nukkumisen tai jaksamisen kanssa. 

“Vaikka valinta tehdään lääketieteellisin perustein, ei mukaan päästäkseen todellakaan tarvitse olla aivan romuna, vaan ohjelmaan pääsee hyvin matalalla kynnyksellä. Kaikki osallistujat saavat hyvää pontta omaan olemiseen ja jos tarvitsee käynnistysapua, tämä Koskisen Konkarit on todella hyvä startti siihen”, Minna Saarilaakso toteaa.