fi

DNV GL -sertifikaatti

Lentokoneissa käytetyn ohutviiluvanerin laadun varmistaa kolmannen osapuolen myöntämä sertifikaatti

Mitä yhteistä on korvakoruilla ja lentokoneilla? Molempiin voi saada ohutviiluvanerit Koskisen tuotannosta! Näitä kahta käyttötarkoitusta varten tehtäviä ohutviiluvanerilevyjä erottaa kuitenkin sertifikaatti, joka myönnetään vain lentokoneisiin sopivalle ohutviiluvanerille.

Ohutviiluvaneri on paksuuteensa ja painoonsa nähden erittäin luja ja kestävä materiaali, jota on helppo työstää. Sitä on käytetty lentokoneiden rakentamisessa vuosikymmenten ajan juuri keveytensä, kestävyytensä ja muiden hyvien teknisten ominaisuuksiensa vuoksi, ja sitä käytetään muun muassa koneiden korjauksissa, harrastekoneissa ja lentokoneiden replikoissa. Ohutviiluvaneria voi löytää lentokoneissa muun muassa koneen rakenteista, rungosta ja siivistä.

Vaneria käytetään myös koneissa hyvinkin erikoisiin tehtäviin: paksuimpia levyjä käytetään propellikoneissa moottoripetinä koneen rungossa. Turvallisuuden ja laadun varmistamiseksi lentokoneisiin saa käyttää vain ohutviiluvaneria, joka on tarkistettu kolmannen osapuolen toimesta ja luokiteltu sopivaksi käyttötarkoitukseensa eli sertifioitu. Esimerkiksi vakuutusyhtiö tai valtion ilmailulainsäädäntö voivat vaatia sertifikaattia, joka on osoitus siitä, että tarkastuksen kohde on todettu mahdollisimman pitkälle turvalliseksi.

Sertifikaatin myöntää DNV GL, joka yrityksenä keskittyy laadunvarmistukseen ja riskienhallintaan. DNV GL eli vuonna 2013 yhdistyneet Det Norske Veritas ja Germanischer Lloyd -yritykset myöntävät sertifikaatteja ja tekevät katsastuksia monilla eri aloilla, ja lentokoneisiin tulevan vanerin tarkastukset kuuluvat hauskasti merenkulkuun liittyvien tarkastusten ja katsastusten yhteyteen. Aircraft Plywood -sertifikaatti on nimetty tuttavallisesti suoraan yrityksen mukaan: DNV GL -sertifikaatti.

Leiman päässä lentokoneesta

DNV GL :n edustaja, principal surveyor Jyrki Viherto saapuu tutulle Hirvensalmen ohutviiluvaneritehtaalle toukokuisena aamuna valmiina melkoiseen urakkaan: sadat ohutviiluvanerit odottavat tarkastusta ja sertifikaattiaan.

Vanerierän vetolujuustestit suoritettiin jo edellisenä päivänä Järvelän auktorisoidussa laboratoriossa: levyjen lujuus testataan sekä kuivana että märkänä. Jos lujuus ei testikappaleissa riittäisi, koko erä pitäisi tehdä uudelleen. Tätä ei kuitenkaan ole Koskisella koskaan tapahtunut, eikä tälläkään kertaa.

Nyt jokainen vanerilevy on vielä käytävä läpi yksitellen, jotta laatu voidaan täysin varmistaa. Hyväksytysti tarkistettuihin levyihin isketään Viherton valvonnassa leima, joka kertoo levyn laatuluokituksen, eränumeron ja DNV GL:n edustajan tarkastustiedot. Jokainen asiakas saa tilaukselleen oman eränumeronsa, vaikka levyjä tarkastettaisiinkin samaan aikaan.

DNV GL -sertifioituihin ohutviiluvanerilevyihin painetaan kaksi eri leimaa: ensimmäinen leima kertoo levyn valmistajan eli Koskisen tiedot ja toinen kertoo, että levy on saanut DNV GL -sertifikaatin. Asiakas saa itselleen vielä sertifikaattidokumentin, joka yhdessä leimojen kanssa todistaa, että kyse on sertifioidusta tuotteesta. Koskisen Oy:llä on tehty DNV GL -sertifioitavaa ohutviiluvaneria 2000-luvun alkupuolelta lähtien.

DNV GL -sertifioituihin levyihin valitaan viilut tarkkaan ja ajan kanssa

Ohutviiluvanerituotannon työntekijä Antti Marttinen  kertoo, että DNV GL -sertifioidun ohutviiluvanerin tekeminen vaatii huolellisuutta, mutta on helppoa, kun sen osaa ja tekee oikein. Puuaines eli koivu itse on tietenkin kantanut oman kortensa kekoon jo koko elinaikansa kasvamalla mahdollisimman kauniiksi ja ominaisuuksiltaan täydelliseksi.

– Kun sorvaus onnistuu ja puu on jo valmiiksi ominaisuuksiltaan upeaa ja virheetöntä, meillä ei ole mitään hätää, Marttinen toteaa.

Sorvauksen jälkeen on löydettävä sopivat viilut. Sertifioituun vaneriin käytettävät viilut lajitellaan manuaalisesti käsin. Tarkka ammattilaisen silmä etsii viilujen joukosta kaikista kauneimmat, siisteimmät ja virheettömimmät kappaleet. Pitkäjänteisyyttä tarvitaan.

– Kyllä se vaatii oman aikansa, sillä DNV GL -sertifioituun vaneriin ei viiluja otetakaan ihan vain suoraan hyllystä, sanoo Antti Marttinen.

DNV GL -vaneri jaetaan kahteen eri luokkaan

Tiettyjen teknisten arvojen, lujuusominaisuuden ja liimausarvojen, tulee osua viitearvojen sisäpuolelle. Tuotteen tulee täyttää vaaditut ominaisuudet myös visuaalisesti. Esimerkiksi liian suuria oksia, värimuutoksia tai naarmuja ei sertifikaattilevyissä sovi olla. DNV GL -sertifikaatti luokittelee ohutviiluvanerit kahteen eri luokkaan laatunsa mukaan, ja pikku virheet voivat pudottaa levyn laatuluokkaan DNV GL II. Koskisella ei tarkastuksessa hylättävää laatua lähdetä edes tarjoamaan, vaan tavoitteena on aina tehdä ykköslaatua, kun sitä vaaditaan. Näkemys levyjen laadusta on kuitenkin sama sekä Koskisella että DNV GL:llä. Koskiselle tulee DNV GL -vaneritilauksia vaihtelevaan tahtiin, ja DNV GL:n edustaja kutsutaan tarkistamaan levyjä aina tarpeen mukaan.

Lentokonevanerin laatuleima

Lentokoneisiin hyväksytyn ohutviiluvanerin tarkastaminen on tarkkaa puuhaa. Tarkastus tehdään valopöydällä, jonka avulla nähdään, onko levyssä vikoja. GL-sertifioidun lentokonevanerin tunnistaa kahdesta eri leimasta.

ohutviiluvaneri on toimiva materiaali pienlentokoneteollisuudessa.

Kurkistus hämeenkoskelaisen metsäomistajan arkeen

Koskisen pitkäaikasella asiakkaalla Mikko Perttulalla on Hämeenkoskella pieni Arboretum. Pihametsikössä paikkansa on saanut monet kotimaiset ja ulkomaiset puulajit. Sieltä löytää muutamia varsin erikoisiakin puita ja pensaita. Mainittakoon ulkona kasvava bambu, magnolia, pirunkeppi, taikapähkinä ja persikka. Kaikkiaan puulajeja on n. 30 kpl. Suomen kylmä talvi on tuonut puun kasvattajalle myös takaiskuja, mutta kokemusta rikkaampana.

Metsät kiinnostavat Mikkoa muutenkin kuin arboretumissa ja metsäkeskustelut Koskisen metsäasiantuntija Heikki Nikkisen kanssa ovatkin olleet varsin monipuolisia. Kirjanpainaja oli muutamana vuotena paha ongelma ja jouduttiin suorittamaan päätehakkuita. Puukauppaa tehtiin lähipuun ostajan Koskisen kanssa. Ennestään tutun toimijan kanssa saatiin hommat hoidettua ennen laajamittaisempia tuhoja.  Viime vuonna yksittäiset sairaat kuuset Mikko kaatoi ja poltti pellolla. Tänä kesänä kirjanpainajaa ei ollut. Työkseen miehen saattaa löytää raivaussahan puikoista milloin missäkin savotalla.

Mikko juoksi ensimmäisen maratonin 1999 Tampereella. Alla oli yksi puolimaraton ennen sitä. Kymmenen vuoden aikana niitä kertyi 1-2 kpl /vuosi. 2013 Mikon täyttäessä 50 vuotta maraton-kärpänen puraisi pahemman kerran, ja suorituksia kertyi 50 kpl. Tästä alkoi maratonien keräily. Mikko kuuluu ”Sata MC”-clubiin, johon on oikeutettu sadan maratonin jälkeen.

Suorituksiin kelpuutetaan juoksu, jossa on vähintään kolme maaliintulijaa. Juoksu pitää ilmoittaa kolme vuorokautta ennen; yleensä julkisessa ”Juoksija”-lehdessä tai Sata MC -sivulla. Keräilyssä täytetään samalla kalenteria, ja pyritään saamaan vuoden kaikille päiville maratonsuoritus. Mikolla huhti-, heinä- ja elokuulla on joka päivälle suoritus. Haastavimmat karkauspäivän ja joulupäivän maratonitkin ovat jo plakkarissa. Haastatteluhetkellä Mikolta puuttui vielä n. 40 päivää 366 mahdollisesta.

Helsingissä järjestetään vähintään kaksi maratonia joka viikko, Paloheinässä ja Malmin lentokentällä. Malmin juoksu on ”nyyttäri”-periaatteella eli huoltoa ei ole. Paloheinässä Mikko on juossut maratonin 95 kertaa. Suurimmilta osiltaan juoksut ovat ilmaisia tai sitten on pieni vapaaehtoinen maksu (5€). Muuten juoksuja on ympäri Suomen.

3.7 2019 juostiin putkeen maraton kolmessa maassa eli Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Juoksut piti suorittaa 24 tunnin sisällä. Mikolta maratoneihin meni n. 21 tuntia.

Suomen satavuotis-juhlavuonna oli ”Suomi Juoksee”-tapahtuma Nuorgamista Helsinkiin (1300 km). Tuota väliä juostiin 30 päivänä. Lyhimmät päiväetapit olivat n. 44 km ja pisimmät n. 50 km. Tuon huiman valtakunnan päästä päähän juoksun suoritti 11 henkilöä. Etappivoittoja Mikolle kertyi 20 kpl. Tuolla reissulla huolto korostuu ja lepoon käytetään kaikki mahdollinen aika. Tällä reissulla oli kaveri asuntoauton kanssa matkanteossa mukana. Mikolla maratonin aikana palaa n. 3000 kilokaloria. 24 tunnin juoksussa kuluu n. 12000 kilokaloria eli n. 11 suklaalevyä.

Pääsääntöisesti maratonit ovat sorapohjilla, vaikka Mikon toive olisi asfalttipohja. Erikoisuuksiakin suorituspaikoissa on. Kangasalla Kirkkoharjun maraton sisältää 1000 rappusta (500 ylös ja 500 alas). Lumisissa olosuhteissa juoksu käy eritoten jalkoihin ja juoksua on tauotettava. Liukkautta torjutaan nastapohjaisilla juoksukengillä. Hyvät käsineet ja lämpöpussit pitää ehdottomasti olla talvijuoksuissa. Suosikkitossuja Mikolla ei ole, vaan marketin ”halpistossutkin” kelpaavat, kunhan vaan istuvat jalkaan. Välillä hyväksi havaittuja tossuja korjaillaan liimamassalla, koska välineillä tämä mies ei pröystäile. 

Parhaat maratonit on juostu Joutsenossa. Siellä kaikki neljä suoritusta on menty alle 3.40 aikaan. Myös Loimaalla kaikki 20 maratonia on mennyt alle neljän tunnin. Harjoittelusta kysyttäessä Mikko vastaa, ettei harjoittele! ”Vapaa-ajalla juoksen tai ajelen ”pärrällä” (moottoripyörällä)”, Mikko kertoo.

Koskisen käyttämä osakorvausligniini on osa vastuullisempien tuotteiden kehitystyötä

Puupohjaisten rakennusmateriaalien käyttäminen pienentää ilmastovaikutuksia – Koskisen käyttämä osakorvausligniini on osa vastuullisempien tuotteiden kehitystyötä

Vastuullisuus Koskisella on monenlaisia tekoja, kertoo Koskisen yritysvastuupäällikkö Maria Nyström.

”Materiaalipuolella voi ajatella, että kaikki lähtee siitä, miten hyvin raaka-aine hyödynnetään. On tärkeää, että arvokas raaka-aineemme käytetään mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi prosesseissamme. Pitkäaikaisiin tuotteisiimme puolestaan saadaan sitoutumaan hiiltä”, Nyström listaa.

Lisäksi Koskisella pyritään myös tuotannon suunnittelulla hyödyntämään arvokkaat raaka-aineet mahdollisimman pitkälle. Sahateollisuudelta toimitetaan raaka-ainetta levyteollisuudelle jatkokäyttöön, jolloin levyteollisuus toimii sahateollisuuden tukena raaka-aineen tehokkaassa hyödyntämisessä. 

Puupohjaisten rakennusmateriaalien käyttö on yksi keino pienentää ilmastovaikutuksia. Uusiutuvista puupohjaisista valmistetut materiaalit ovat lähtökohtaisesti hyviä vaihtoehtoja silloin, kun projektissa tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Esimerkiksi ligniinin kaltaisilla raaka-aineilla pystytään pienenentämään hiilijalanjälkeä entisestään ja tarjoamaan asiakkaille vastuullisempia ratkaisuja.

Eunice Joensuu, Levyteollisuuden Toimitusketjujohtaja

Mitä ligniini on?

”Ligniini on puusta saatava sivutuote sellunvalmistuksessa”, Koskisen toimitusketjujohtaja Eunice Joensuu kertoo. ”Aikaisemmin se on mennyt polttoon, mutta nykyään puutuoteteollisuus jatkojalostaa ligniiniä ja sillä pystytään korvaamaan lastulevy- ja vanerituotannossa fossiilisia liimoja. Ligniini on biopohjaista, ja se on valmistettu teollisuuden sivuvirtoja hyödyntämällä. Puupohjaisuuden lisäksi ligniini onkin esimerkillinen kiertotaloustuote.”

Ligniini on siis puussa luonnostaan esiintyvä voimakas sideaine, ja puu koostuukin 20–30-prosenttisesti ligniinistä, joka tuo puulle sen jäykkyyden ja lahonkeston. Ligniini on monimutkainen kasviperäinen polymeeri, joka sitoo puun selluloosan ja hemiselluloosan toisiinsa, ja se on selluloosan jälkeen maailman toiseksi suurin uusiutuvan hiilen lähde. Ligniini on luonnon oma monikäyttöinen sideaine, jolla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja monilla eri teollisuudenaloilla.


Ligniiniä sisältävät tuotteet ovat osa vastuullisuutta

”Ligniinin käyttäminen tukee kiertotalousajattelua ja toivoisin sen olevan tulevaisuutta. Meidän pitää löytää vastuullisempia ratkaisuja. Ligniinin käyttäminen on kiertotalousajattelua tukeva ratkaisu”, Nyström toteaa. Ligniinin käyttöön liittyy valtava määrä tuotekehitystyötä ja kestävä siirtymä vaatiikin resursseja, muistuttaa Nyström.

”Näen, että kohti fossiilittomia tuotteita ollaan menossa. Painetta vastuullisempiin raaka-aineisiin tulee monesta suunnasta, niin loppukäyttäjiltä kuin lainsäätäjiltäkin”, Joensuu lisää.

Koskisen lastulevypuolella on Zero-kalustelevyissä [https://koskisen.fi/tuote/zero-kalustelevy] sidosaineena täysin biomateriaaleista valmistettu ligniinipohjainen hartsi. Ligniiniä ollaan ottamassa käyttöön myös vaneriteollisuuden puolella vuoden 2025 aikana osakorvaustuotteena.

”Osakorvausligniiniä sisältävien tuotteidemme ominaisuudet säilyvät samana eikä tuotteesta voi havaita, onko siinä ligniiniä vai ei”, Joensuu sanoo.

Lastulevyn lastauksessa ollaan tyytyväisiä sähkötrukkeihin

Lastulevyn lastausta on hoidettu pari kuukautta kahdella sähkötrukilla. Jyrki Nevalaisella sekä Jari Puustisella on pitkä ura Koskisella ja lastulevytehtaallakin trukkien käytöstä, mikä on hyvä lähtökohta vertailla sähkötrukkia perinteiseen dieselkäyttöiseen trukkiin. Sähkötrukit ovat lastulevytehtaalla käytössä vain lastauksessa, tuotannon puolella käytetään vielä perinteisiä dieseltrukkeja.

”Merkittävin ero vanhoihin trukkeihin verrattuna on melu, sähkötrukit ovat hiljaisempia. Sen tunsi heti”, aloittaa Jyrki ja arvioi melutason oleva noin 10 desibeliä alhaisempi dieseltrukkeihin verrattuna.  Jari komppaa ja jatkaa, että työskentelymelu trukin hytissä on hiljaisempi, vaikkei perinteisissäkään hyteissä se kovin kova ollut. ”Kun on 25 vuotta kuunnellut pärinää, niin hiljaisuus on kivaa. Paremmin kuulee, kun autokuskien kanssa joutuu juttelemaan. Sisälle hyttiin kaikki puhe kuuluu paremmin”, kuvailee Jyrki lastaustilannetta.

Trukkien hytit ovat melko samankaltaisia, mutta sähkötrukeissa istutaan vähän korkeammalla. Se tuo paremman näkyvyyden, mutta toisaalta erilainen masto vaati alkuun vähän totuttelua, kunnes katvealueet tulivat tutuksi.

Akun kesto ei tule olemaan ongelma, ne kestävät noin kaksi päivää. Akkua voidaan tarvittaessa ladata vaikka esimerkiksi ruokatunnin aikana. Lastausten välissä trukkeja säilytetään lämpimässä hallissa. Jyrki arvelee, että mahdolliset ennakkoluulot sähkötrukkeja kohtaan johtuvat vuosikymmeniä sitten käytössä olleista lyijyhappoakkujen kapasiteetista, niiden huollon tarpeesta ja trukkien suorituskyvystä. Nykyisten huoltovapaiden litiumakkujen toiminta-aika on paljon pidempi, yli 9 tuntia.

Sähkötrukeilla on alhaisemmat käyttökustannukset, mikä johtuu edullisemmasta sähkön hinnasta verrattuna dieseliin. Lisäksi sähkötrukit vaativat vähemmän huoltoa, kun ei ole esim. moottoriöljyn ja suodattimien vaihtoa. Päivittäinenkin huolto nopeutuu, kun tarkistettavia kohteita on yli puolet vähemmän kuin dieselkäyttöisillä trukeilla.

Luonnollisesti päästöttömyys on yksi sähkötrukkien selkein aistittavista eduista. Enää ei tarvitse haistella trukkien pakokaasujen kitkerää hajua ilmassa, toteavat Jyrki ja Jari.

Valmistusprosessien sivuvirroista ainutlaatuiseksi tuotteeksi

Artikkeli julkaistu Jiiri-lehdessä marraskuussa 2024

Valmistusprosessien sivuvirroista ainutlaatuiseksi tuotteeksi

Koskisen monikäyttöinen ja kestävä Zero-kalustelevy on uuden ajan sisustuslevy, joka on valmistettu kotimaisista biopohjaisista raaka-aineista. Zero soveltuu erinomaisesti esimerkiksi kalusteteollisuuden tarpeisiin.

Zeroa täysin vastaavaa tuotetta ei ole tällä hetkellä markkinoilla, vaikka kysyntää ja tarvetta vähäpäästöisille levytuotteille on nykyään laajasti. Koskisella onkin tutkittu jo vuosikymmenen ajan erilaisia liimoja ja tuotekehityksen tuloksena on ainutlaatuinen liimaustekniikka.

Zero-kalustelevyjen sidosaine ligniini on puupohjainen, täysin uusiutuvista materiaaleista valmistettu raaka-aine, joka syntyy sellun valmistuksen sivutuotteena. Koskisella käytössä olevaa ligniiniä jatkojalostettu siten, että se soveltuu liima-aineeksi. Ligniinissä ei ole lisättyjä, sisäilmaan haihtuvia aineita eikä se sisällä lainkaan formaldehydiä eikä fossiilisia raaka-aineita. Zeron hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi kuin tavanomaisilla kaluste- ja lastulevyillä.

Zero herättää syystäkin kiinnostusta

Tuotepäällikkö Eemi Valjakka Koskisen Oy:ltä kertoo, että Zero-kalustelevyt on otettu asiakaskunnassa isolla mielenkiinnolla vastaan. Uusi tuote on luonnollisesti haastajan asemassa, kun verrataan kymmeniä vuosia markkinoilla olleisiin.

”Olemme myös pyrkineet kertomaan tuotteesta laajasti arkkitehdeille ja suunnittelijoille. Zeroa viedään tällä hetkellä kotimaan lisäksi Skandinaviaan, mutta myös Hollantiin ja Yhdysvaltoihin”, Valjakka toteaa.

Starkin varastovalikoimasta Zeroa löytyy pinnoitettuna 16 mm paksuudessa sekä pinnoittamattomana 16 mm ja 18 mm paksuudessa. Muita vaihtoehtoja on saatavilla joustavasti tuotannon kautta. Eri paksuuksia voidaan valmistaa portaattomasti ja ketterä tuotanto mahdollistaa monipuolisten asiakastarpeiden täyttämisen.

”Koskisen on juuri sopivan kokoinen tällaiseen testaamiseen ja tuotekehittelyyn myös yhdessä asiakkaan kanssa. Siinä missä erikoistuotteiden tilausmäärät ovat tyypillisesti isoja, meillä pystytään tekemään pientäkin määrää”, Valjakka jatkaa.

Työstä kuten haluat

Zero-kalustelevyn käyttökohteita on esimerkiksi kiinteät kalusteet keittiöissä ja kylpyhuoneissa, huonekalut, laminaattitasot, ovet ja paneelit sekä messu-, myymälä ja muut erikoiskalusteet. Eemi Valjakka kertoo, että Koskisella tehdään jatkuvasti kehitystyötä ja tavoitteena on saada tuotevalikoimaa kasvatettua.

Zero on oiva ratkaisu silloin, kun halutaan varmistaa matala hiilijalanjälki rakentamisessa. Puupohjaisten materiaalien hiilidioksidipäästöt ovat selvästi pienemmät uusiutumattomiin materiaaleihin verrattuna. Ne myös sitovat hiiltä vuosikymmeniksi eteenpäin.

Zero-kalustelevy täyttää taivutuslujuudeltaan ja sisäiseltä vetolujuudeltaan kalustelevyille asetetut standardit. Zeroa valmistetaan lujuusluokassa P2, kalustelevyn pinta on tiivis ja tasainen, ja näin ollen se on helppo pinnoittaa halutulla pinnoitteella.

Zero-kalustelevyjä voi sahata, porata ja jyrsiä kaikilla puun työstämiseen sopivilla työkaluilla, sillä laadukas kalustelevy on helposti työstettävä ja se pitää sahojen terät ehjinä. Muista kuitenkin, että hyvässä kunnossa oleva terä leikkaa levyä paremmin ja tuo säästöjä laitteen huoltokustannuksissa.

Tiesitkö tämän Zero-kalustelevystä?

Zero-kalustelevyjen etuja

  • valmistettu 100 % uusiutuvista raaka-aineista
  • monikäyttöinen peruslevy
  • helppo työstää
  • lujuustaso eri suunnissa on vakio
  • eristää hyvin ääntä
  • ympäristöystävällinen koko elinkaarensa ajan

Zero-kalustelevyn käyttökohteet

  • kiinteät kalusteet
  • huonekalut
  • laminaattitasot
  • ovet, paneelit
  • messu-, myymälä- ja muut erikoiskalusteet
Zero-kalustelevy on täysin uudenlainen sisustuslevy, jossa on korvattu fossiilinen sidosaine uusiutuvalla puuperäisellä sidosaineella, ligniinillä. Zeron puuraaka-aine on peräisin Koskisen valmistusprosessien sivuvirroista.
Lue lisää

KoskiRepussa metsätieto kulkee metsänomistajan matkassa mukana

Vuodesta 2023 Koskisen metsänomistaja-asiakkaat ovat voineet käyttää digitaalista KoskiReppu-palvelua kaikkien metsään liittyvien asioidensa hoitamiseen. KoskiReppu on Koskisen verkkopalvelu metsänomistajille, jossa voi tarkastella metsävaratietoja, lähettää tarjouspyyntöjä, selata puukaupan asiakirjoja sekä lähettää ja vastaanottaa viestejä. Lisäksi KoskiRaha-asiakkaille palvelussa näkyy KoskiRahan tiliraportit.

Marja Jäämaa on ollut KoskiRepun ensimmäisiä käyttäjiä. Ensimmäiset kaupat KoskiRepun kautta Jäämaa teki viime vuonna. ”Vuonna 2025 pääsenkin sitten käyttämään KoskiRepussa olevia tietojani veroilmoituksen tekemisessä”, Jäämaa kertoo. ”KoskiRepun avulla pystyin seuraamaan, mitä metsässäni tapahtui kauppojen jälkeen ja pystyin seuraamaan alku- ja loppumittaukset sekä metsäkoneen tulokset.”

Jäämaa on ottanut KoskiRepun rohkeasti käyttöön ja kannustaa muitakin samaan. ”KoskiReppu sopii ihan kaikille. Minäkin ihan itsekseni olen sitä käyttänyt ja palvelu on todella helppokäyttöinen. Samalla tavalla se toimii kuin menisi verkkopankkiin”, Jäämaa toteaa.

KoskiRepussa on kaikki metsään liittyvät asiakirjat ja tuhti annos metsätietoa

KoskiReppuun kirjaudutaan vahvan tunnistautumisen kautta ja se tuo tärkeän asian äärellä turvaa ja varmuutta, kertoo Koskisen metsäasiantuntija Heikki Nikkinen. Asiakkaalle KoskiReppu on palvelu täynnä metsään liittyvää tietoa sekä kellosta riippumaton yhteydenpitokanava, kun tehdään eri toimenpiteitä, Nikkinen kertoo.

”On oikein toivottavaa ottaa yhteyttä meihin metsäasiantuntijoihin eri tavoin, puhelimella tai huoltoaseman kahviossa hihasta nykäisemällä”, Nikkinen toteaa. ”KoskiReppu on erinomainen lisä tähän valikoimaan ja sopii aivan kaikenlaisille asiakkaille.”

Hollolassa metsää omistava Jäämaa käyttää KoskiReppua tabletin kautta ja saa palvelun kautta käytännössä katsoen kaiken tarvitsemansa tiedon. Jäämaalla on ollut jo valmiiksi hyvät yhteydet tuttuun metsäasiantuntijaan Koskiselta, jolta on jo vuosia saanut luotettavia neuvoja ja tukea. KoskiRepun avulla kaikki Jäämaan metsään liittyvät asiat ovat jatkossa yhdessä palvelussa.

Myös metsävaratieto on pakattu KoskiReppuun

KoskiReppu pitää sisällään myös varsinaisen tietopankin metsästä. Tämän tiedon pohjana on metsävaratieto, jossa on esimerkiksi tietoa puustosta, hakkuumahdollisuuksista ja metsän arvosta. Metsävaratieto auttaa suunnittelemaan metsän hoidon kestävästi ja kannattavasti.

Kuvateksti: Marja Jäämaa käyttää KoskiReppua tabletilla. Reissussa mukana Jäämaalla on ihan oikea Koskiselta saatu KoskiReppu-reppu, joka on päässyt matkaamaan ulkomaille asti. 

Kahden sukupolven metsäasiantuntijat – Isä ja poika samassa ammatissa

Kauhajärven perheessä on työskennelty Koskisen puunhankinnan parissa yhteensä lähes 60 vuotta. Matti Kauhajärvi pääsi jo pikkupoikana Jorma-isän kuplavolkkarin kyydissä puunhankintareissuille ja tutustumaan metsäasiantuntijan työhön. Ei siis ihme, että Matin tie vei isän jalanjäljissä metsätalousinsinööriopintojen jälkeen Koskiselle metsäasiantuntijaksi. Isältä karttuneen tiedon avulla Matti oli monta harppausta opiskelutovereitaan edellä.

”Kyllä minulla oli sellainen ihailu alaa kohtaan, vaikka isä aikoinaan neuvoikin, etten lähtisi metsäalalle. En ole päivääkään katunut”, Matti kertoo. Varoitteluista huolimatta Jorma Kauhajärvi on pojastaan ja tämän uravalinnasta selvästi ylpeä.

Jorma Kauhajärvi aloitti Koskisella vuonna 1965 alueinaan mm. Jaala, Heinolan maalaiskunta, Kouvolan seutua sekä osin Mäntyharju, Nastola ja Asikkala. Vuonna 1998 Koskisella aloittanut Matti on työskennellyt enimmäkseen Päijänteen itäpuolella. Samoja metsiä isä ja poika eivät siis varsinaisesti ole ostaneet, mutta Kauhajärvi on tuttu nimi metsänomistajien keskuudessa. Erään kerran Matin sysmäläisen asiakkaan mailla oli ollut hakkuukone, jonka kuljettajalta naapurin vanhempi isäntä oli tiedustellut metsäasiantuntijan nimeä. Nimeksi kerrottiin Kauhajärvi ja naapuri oli muistellut Jormaa, joka oli sattumoisin 70-luvulla tehnyt alueella kauppoja. Naapuri oli kuvitellut tämän olevan mainittu Kauhajärvi. ”Se mahtaa olla jo vanha mies”, naapuri oli hämmästellyt.

Metsäasiantuntijan työ murroksessa

Metsäasiantuntijan työ on muuttunut 1960-luvusta paljon. Matti kertoo isän aloittaneen toimistotyöt yleensä vasta saavuttuaan kotiin maakunnista.

”Ei silloin ollut matkapuhelimia, vaan soittopyyntöjen lista odotti isää kotona puhelinpöydällä. Niitä soittopyyntöjä otettiin sekä me lapset että äiti vastaan.”

Kotiin tulleita soitto- ja metsäkäyntipyyntöjä sekä viestejä kirjoiteltiin milloin mihinkin muistioihin ja paperilapuille. Tänä päivänä metsäasiantuntijana liikutaan maakunnissa vähemmän kuin aikaisemmin. Sähköiset työvälineet ja teknologia mahdollistavat toimistotyön tekemisen paikasta rippumatta. Matti toteaakin murroksen olleen suuri. Myös metsässä on paljon tapahtunut niistä ajoista, kun Jorma aloitteli työnsä Koskisella. Nykyään mm. hakkuukone mittaa puuta reaaliajassa metsässä. Jorman uran alkuaikoina puut mitattiin käsin metsässä mittasaksilla ja kirjattiin lyijykynällä vaneritauluille, joista tiedot sitten vietiin toimistotyönä paperille ja sitä kautta sitten eteenpäin asianomaisille. Näitä vaneripaloja sitten kasautui Kauhajärvien kotiinkin ihan kasoiksi asti.

”Nykyään hyödynnetään myös paljon valmista, jo olemassa olevaa tietoa ja asioita hoidetaan enemmän reaaliajassa. Koen, ettei työ enää samalla tavalla tule kotiin kuin isän aikana.”

Tyytyväisyys työnantajaan on jaettu

Koskisen on ollut molemmille Kauhajärven miehille vuosikymmeniä mieluinen työnantaja.

”Koskisen on ollut aina hyvä ja joustava työnantaja”, Jorma toteaa. Hän nautti työn itsenäisyydestä ja ajattomuudesta. Kellokorttityötä hän kokeili ennen Koskiselle siirtymistään, mutta se ei ollut hänen mieleensä.

Niin ikään Matti on työnantajaansa tyytyväinen. ”Töihin on aina mukava lähteä ja työyhteisöstä on pelkkiä hyviä kokemuksia”, Matti kertoo. ”Se näkyy meillä myös asiakkaalle.”

Haemme kumppaneita raakapuun autokuljetuksiin Etelä-Suomen alueelle sekä haketusurakointiin koko toimialueellemme.

Meidät tunnetaan alueemme luotettavana puunostajana ja bioenergian toimittajana. Vuosittain hankimme noin kaksi miljoonaa kuutiometriä puuta muun muassa Koskisen saha- ja vaneriteollisuuden tarpeisiin. Lisäksi olemme merkittävä bioenergian toimittaja hankinta-alueemme lämpölaitoksille. Puunhankinnassa merkittävimmät puutavaralajit ovat havu- ja koivutukki. Koskisen omat tuotantolaitokset sijaitsevat Kärkölässä ja Hirvensalmella.

Haemme tehokkaita, laadukkaita ja vastuullisia kuljetus- ja haketusyrittäjiä raakapuukuljetusten ja bioenergiatoimitusten urakointiin. Sopimukset tulevat voimaan pääasiassa 1.7.2025 alkaen. Tarjouksen voi jättää haluamastaan urakointilajista ja -alueesta/osa-alueesta. Tarkemmat maantieteelliset aluekokonaisuudet ja urakointimäärät tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Lisätietoja ja tarjouspyyntöasiakirjat:

Raakapuun autokuljetuksiin liittyvät tiedustelut

Antti Leikas, 0400-533185, antti.leikas@koskisen.com

Tienvarsihaketus+haketoimitus ja terminaalihaketuksiin liittyvät tiedustelut

Kaisa Erola, 044-7594994, kaisa.erola@koskisen.com

Tarjousten jättöajat päättyvät 12.11.2024

Koskisen lastulevytuotteille Joutsenmerkki

Puutuoteyhtiö Koskisen lastulevytuotteista neljälle tuoteryhmälle on myönnetty Joutsenmerkki ja samalla ne on listattu Joutsenmerkki-sivustolle.

Joutsenmerkin tunnistaa 95 % pohjoismaalaisista ja se on reilussa 30 vuodessa vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Pohjolan merkittävimmistä ympäristömerkeistä.

Koskisen tuotekehityspäällikkö Riitta Ahokas kertoo Joutsenmerkin olevan erityisen tärkeä, sillä se on kolmannen osapuolen myöntämä. Joutsenmerkin kriteerit ovat myös todella tiukat, listalle ei pääse kevyin perustein.

”Toki voi olla, että tuote täyttää kriteerit ilman Joutsenmerkkiäkin, mutta tällöin tuotteesta pitää tehdä erillinen selvitys joka kerta. Nyt meillä on näille lastulevytuotteille Joutsenmerkki ja se helpottaa asiakkaidemme valintaa”, Ahokas sanoo.

”Lisäksi ulkopuolisen myöntämä merkki takaa, ettemme taatusti tee viherpesua.”

Tällä hetkellä lastulevytehtaan valikoimista neljä tuotetta on Joutsenmerkittyjä: 

– KoskiMel E0.5 (8-36 mm)
– KoskiPan E0.5 (6-38 mm)
– ZeroPan (3,2-36 mm)
– ZeroMel (8-36 mm)

Joutsenmerkkiin vaikuttava sääntely kiristyy vuoden 2025 aikana, jolloin merkkiä on haettava tuotteille uudelleen. Ahokas kuitenkin kertoo, ettei kriteerien tarkastelu huoleta. 

”On hyvä, ettei merkki ole staattinen, vaan sen ehtoja tulee tarkastella aika ajoin. Meillä ja tuotteillamme on myös asiat erittäin hyvällä tolalla.”

Joutsenmerkki on tärkeä niin kotimaassa kuin muissa Pohjoismaissa

Joutsenmerkki on monesta yhteydestä erittäin tuttu ja sitä löytää esimerkiksi niin pesuaineista kuin hotelleistakin. Ahokkaan mukaan onkin mielenkiintoista nähdä, miten puutavara nousee esille palveluiden ja muiden tuotteiden joukosta. 

”Toivomme Joutsenmerkin olevan hyödyksi erityisesti asiakkaidemme projektien suunnittelussa. Esimerkiksi Joutsenmerkin sivustolta on helppo käydä tarkistamassa puutavaran merkkitilanne jo projektin alkuvaiheessa, kun työpöydällä on vaikkapa joutsenmerkityn koulun suunnitelmat”, Ahokas neuvoo. 

Lastulevyille myönnetty tunnustus on Koskiselle merkityksellinen myös vientikaupassa. 

Mikä Joutsenmerkki?

Pohjoismaisen ministerineuvoston vuonna 1989 perustama Joutsenmerkki on Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkki, joka on käytössä Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. 

Joutsenmerkki on tyyppi 1:n ympäristömerkintä, jota säätelee ISO 14024 -standardi. Merkki on vapaaehtoinen, asettaa tuotteelle tai palvelulle laajan kirjon ympäristövaatimuksia ja perustuu elinkaariajatteluun. Joutsenmerkin vaatimusten tulee tiukentua säännöllisin väliajoin, vaatimuksia tulee kehittää läpinäkyvästi, kustannusten tulee olla tiedossa, ja merkin tulee ylläpitää kolmannen osapuolen sertifiointijärjestelmää, joka on toimialasta riippumaton. 

Pohjoismainen ympäristömerkki eli tutummin Joutsenmerkki myönnetään tuotteille ja palveluille, jotka täyttävät kunnianhimoiset ja tiukat ympäristövaatimukset. Merkki helpottaa kuluttajien, yritysten ja organisaatioiden osallistumista vihreään siirtymään.

Urapolkuja Koskisella – Esittelyssä Pinja Hermunen

Olen Pinja Hermunen, neljännen vuoden metsätieteiden maisteriopiskelija Helsingin yliopistossa. Koskisella tämä kesä on itseasiassa jo kolmas, mutta ensimmäinen puunhankinnassa. Aikaisempina kesinä kokemusta on kertynyt sahateollisuuden puolella niin tuotannon töistä höyläämöllä kuin sahateollisuuden toimihenkilöpuolen tehtävistäkin.

Puunhankinnan osastolla alkukesä sujui pitkälti metsässä korjuujälkitarkastuksia ja sertifioinnin sisäisiä auditointeja tehden. Tarkastusten teossa sai mukavasti palautella mieleen vanhoja kenttäkurssin oppeja metsänmittauksesta ja laittaa niitä käytäntöön. Oli myös opettavaista päästä näkemään erilaisia metsiä eri puolella Etelä-Suomea. Esimerkiksi Kymenlaaksossa metsämaa ja puusto olivat yleisesti ottaen hieman erinäköisiä kuin vaikkapa Pirkanmaalla. Tarkastuskäynnit metsässä toivat myös mukavaa vaihtelua toimistotyöhön.

Juhannuksen jälkeen siirryin tarkastushommista kokoaikaisesti tukkikentälle opiskelemaan tukkien vastaanoton operaatioita syksyllä alkavaa tuurausjaksoa varten. Tukkikenttä on ollut mielenkiintoinen näköalapaikka metsän ja tuotantolaitosten välissä. Metsästä autolla tai junalla saapuvat tukit ohjataan lajittelun ja tukkimittarin läpi sahalle ja vaneritehtaalle tuotantoon. Olennaista on varmistaa, että tuotantolaitoksilla riittää laadukasta raaka-ainetta niiden kulloisiinkin tarpeisiin. Tukkikentän operaatiot sisältävät muun muassa tukkilajittelun käynnin ja tukkien vastaanoton suunnittelua, tehdasvarastojen seurantaa, säännöllistä inventointia ja raportointia, mittauksen ja laadutuksen varmistamista kontrollitukkimittauksilla sekä tiivistä yhteydenpitoa kentän urakoitsijoiden ja kuljetusurakoitsijoiden kanssa. Tekemistä ja uuden oppimista siis riittää, ja uutta tietoa ja oppia onkin kertynyt jo rutkasti!

Pinja

Päivä metsäasiantuntija Matti Rantalan matkassa

Tervehdys!

Olen Matti Rantala ja työskentelen Koskisen puunhankinnassa puukaupan metsäasiantuntijana. Tehtäviini kuuluu puunosto, metsänhoitopalvelujen myynti ja lisäksi leimikoiden nauhoitukset korjuuvalmiiksi, sekä korjuu- ja kuljetusoperaatioiden suunnittelu yhdessä operaatioasiantuntijan kanssa.

Tänään päiväni alkaa toimistolla vähän ennen kahdeksaa sähköpostien lukemisella ja katsomalla seuraavien päivien sääennusteen, joka lupaa vihdoin pakkasta ja aurinkoa.

Seuraavaksi teen mittaustodistuksen puukauppaan, jonka korjuu oli valmistunut eilen illalla. Lähetän sähköpostilla maanomistajalle mittaustodistuksen ja hakkuukoneen mittalistat. Soitin vielä, että leimikon korjuu on tullut valmiiksi ja tiedustelen, menikö kaikki niin kuin olimme sopineet.

Puhelin soi aamulla useaan kertaan, hakkuukoneesta tulee varmistussoitto riistatiheikön sijainnista ja ilmoitus että hakkuut työmaalla loppuu iltatuurilla. Metsänomistaja tarjoaa koivutukkeja hankinnalla, puut on katkottu Koskisen mitoille, joten kauppa syntyy puista heti tällä soitolla. Puutavara-autosta varmistellaan puuvarastojen kuljetusjärjestystä.

Toimistohommat tuli tehtyä ja matka edellisenä päivänä sovittuun puukauppatapaamiseen alkaa. Tiet ovat erittäin jäisiä ja liukkaita, mutta saavun paikalle klo 10 niin kuin olimme sopineet. Metsäomistaja oli ottanut valmiiksi noin vuosi sitten tehdyn leimikkosuunnitelman, joka sillä kertaa jäi myymättä. Syksyllä kuvioille oli tullut lisää kirjanpainajan kuivattamia puita, joten nyt kohteesta tehtäisiin kauppa.

Puunhinnasta päästiin sopimukseen ja päätettiin tehdä kauppa saman tien, joten tietokone ja tulostin pirtin pöydälle ja tallentamaan kauppaa. Samalla allekirjoitettiin myös metsänhoitosopimus maanmuokkauksesta ja kuusentaimista sekä PEFC-sertifiointi ilmoittautumislomake.

Matka jatkuu seuraavalle tilalle, jonka omistaja oli pyytänyt puukauppatarjousta KoskiReppu-verkkopalvelumme kautta. Lunta on paljon eikä auton parkkeeraaminen tienlaitoihin ole helppoa, joten päätän ajella reilusti kauemmaksi kohteesta, että saan auton kunnolla ja turvallisesti tien sivuun. Lumikengät jalkaan ja hankikantosille kohti päätehakkuukuviota. Matkalla kuljen läpi alueen joka on kiireellisen harvennuksen tarpeessa, päätän mainita tästä huomiosta maanomistajalle.

Kuvio on järeää kuusitukkivaltaista metsää, jossa on harvakseltaan erittäin hyviä erikoiskoivuja, metsäkuljetusmatka varastolle 150 m ja korjuuolosuhteet hyvät, hieno kohde. Soitto maanomistajalle heti paikanpäältä, kerron että kuvio on oikein hyvä ja voinko tehdä myös tarjouksen viereisestä harvennuskuviosta, joka vaatisi kiireellistä harvennushakkuuta. Maanomistaja kertoo, että on itsekin ajatellut samaa asiaa, joten lisätään se myös puukauppatarjoukseen.

Vielä on päivää jäljellä yhteen tilakäyntiin, joka on sopivasti paluumatkan varrella. Tulevalle viikolle olen sopinut metsäkäynnin omistajapariskunnan metsätilalle ja poikkean nyt etukäteen varmistamassa kuviot, joita käydään sitten yhdessä katsomassa. Tilalla on hyvät hakkuumahdollisuudet ja löydän kolme hyvää päätehakkuuvaihtoehtoa ja hehtaaritolkulla kiireellisiä harvennustarpeita.

Toimistolle palaan iltapäivällä ja aloitan puukauppatarjouksen tekemisen aikaisemmin päivällä käymääni päätehakkuuta ja harvennusta sisältävään leimikkoon. Tarjoukselle laitan puumäärät, hinnat, kartan, arvioidun korjuuajankohdan, sopimusehdot ja ennakkomaksun määrän. Puukauppatarjouksen tallennan KoskiReppu verkkopalveluumme, jossa se on palveluumme kirjautuneen metsänomistajan luettavissa.

Työpäiväni päättyy ja kotimatka alkaa, olihan taas hieno päivä.

Matti

Matti Rantala

Matti Rantala

Puukauppa

040 484 0550

matti.rantala@koskisen.com

Tammitie 3
17500 Padasjoki

Päivä puunhankinnan kehitysasiantuntija Emmin matkassa

Moikka! Olen Emmi ja työskentelen Koskisen puunhankinnassa kehitysasiantuntijana. Tulin Koskiselle kesätöihin vuonna 2021 ja sille tielle olen jäänyt. Silloiset harjoittelijan työt korjuun operaatiopuolella ovat kuitenkin vaihtuneet metsäisten järjestelmien parissa toimimiseen.

Tänään on vuorossa toimistopäivä muutaman kotoa käsin tehdyn etäpäivän jälkeen. Tavallinen työpäivä alkaa tilannepäivityksellä. Käyn sähköpostia läpi ja katson, onko kentältä tullut havaintoja akuuteista ongelmatilanteista. Kiireelliset asiat kiilaavat jonon kärkeen ja niiden selvityksessä saattaakin toisinaan venähtää useampi tunti. Tällä kertaa kuitenkin heti aamusta akuuteilta asioilta vältytään. Onpa uuteen KoskiReppu-verkkopalveluunkin tullut muutama uusi kirjautuja eilisen työpäivän jälkeen. Käsittelen kirjautujat metsäjärjestelmän päässä, jotta metsänomistajat pääsevät näkemään metsäiset tietonsa palvelussa.

Puhelin soi tavalliseen tapaansa päivän aikana useaan kertaan. Ensimmäisessä puhelussa kinkkistä tilannetta ratkotaan oman väen kanssa, mutta toisella kerralla puhelu tulee autourakoitsijalta metsästä, varastopaikan kupeesta. Toiseen ongelmaan keksimme yhdessä ratkaisun puhelun aikana, mutta toisessa on kyse järjestelmäviasta, joten vien asian edelleen järjestelmätoimittajalle. Sähköpostia virhehavainnosta kirjoittaessa käy työkaveri ovella huikkaamassa kutsun syömään. Lounas työpaikkaruokalassa työkavereiden kanssa tulevan viikonlopun suunnitelmista jutellen katkaisee työpäivää toivotunlaisesti.

Iltapäivälle on varattu usean toimijan kanssa yhteispalaveri, jossa tarkoituksemme on edistää uuden korjuuoperaatioiden suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän kehitystä. Päivän aihe herättää paljon keskustelua ja palaverille varattu aika ei tahtoisi tänään millään riittää. Aiheeseen päätetäänkin palata uudelleen samalla viikolla. Iltapäiväkahvin aikaan kaivan mukanani tuoman itsetehdyn joulukalenterin toimiston seinälle. Jos minua ei löydä vapaa-ajalla urheilemasta, olen todennäköisesti jonkun tee-se-itse-projektin kimpussa. Tämä on jälleen yksi niistä.

Loppupäivä hurahtaa metsäjärjestelmän testiversion parissa, kun testaan uusien ominaisuuksien toimivuutta ennen niiden varsinaista käyttöönottoa. Kaikki tuntuvat toimivan onneksi kuten kuuluukin ja pian onkin kotiinlähdön aika. Parasta työssäni on se, että pääsee tekemään yhteistyötä monien eri tahojen kanssa ja on mahdollista päästä omalta osaltaan vaikuttamaan metsäisten järjestelmien kehitykseen.