Koskisen kotimaisissa lastulevytuotteissa on markkinoiden kattavin valikoima lastulevyjä niin rakentamisen, sisustamisen kuin huonekaluteollisuudenkin tarpeisiin. Koskisen lastulevytehtaan raaka-aineena käytettävä sahanpuru tulee pääsääntöisesti omasta takaa, sillä vaneri- ja sahaustuotannon sivutuotteena syntyvää sahanpurua toimitetaan lastulevytehtaalle raaka-aineeksi. Kallisarvoisen raaka-aineen arvostus näyttäytyy myös näin: Koskisella ei anneta puruakaan mennä hukkaan, Saha- ja Levyteollisuudesta todetaan.
Sahateollisuuden sivutuote sidotaan pitkän hiilen kierron tuotteisiin
”Moni saha myy sahanpurunsa polttoon tai puru menee sellu- ja paperiteollisuuden raaka-aineeksi. Meidän tapauksessamme suurin osa, jos ei kaikki, menee omaan käyttöön ja sidotaan pitkän hiilen kierron tuotteisiin”, Sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck kertoo.
Puun käyttö esimerkiksi rakentamisessa pidentää hiilen luonnollista kiertoa. Tuotteisiin varastoitunut hiili on tuotteen eliniän ajan sivussa kierrosta ja vasta tuotteen hajotessa esimerkiksi polttamalla tai maatumalla se vapautuu hiilidioksidina ilmakehään. Erityisesti rakentamisessa puutuotteiden käyttöikä on pitkä.
Puhtaasti kotimainen lastulevy
Koskisella on Järvelässä Suomen ainoa lastulevytehdas, jonka tuotannosta valtaosa jää kotimaahan. Asiakkaamme saavat siis myös puhtaasti kotimaista ja kestävästi tuotettua lastulevyä, Koskisen Levyteollisuuden johtaja Tom-Peter Helenius muistuttaa.
Helenius listaa Koskisen lastulevytuotteiden hyödyiksi myös lopputuotteen läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden. Koskisen lastulevytuotteille on myös myönnetty Joutsenmerkki
Oman teollisuuden sivutuote on myös laajemmin tarkasteltuna erittäin laadukasta. Siinä missä Keski-Euroopassa lastulevyn joukossa voi olla runsaastikin kierrätyspuun tuomia epäpuhtauksia, ei vastaavaa Koskisen tuotteesta löydy.
”Meidän lastulevymme on kirjaimellisesti yksi puhtaimmista. Puhtauden ansiosta sen työstäminen on helppoa ja asiakkaalle pidemmän päälle edullisempaa, sillä asiakkaan työstökoneet ja niiden terät pysyvät pidempään paremmassa kunnossa”, Helenius sanoo.
Koskisen Oyj on tietoinen, että Metsäkatoasetus (EUDR – EU Deforestation Regulation) edellyttää, että tuotteita saattaessa markkinoille osoitetaan, että niiden tuotantoketjussa ei ole asetuksen mukaista metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä. Käytännössä tämä tapahtuu yritysten kuvaamilla asianmukaisen huolellisuuden järjestelmillä, sekä raaka-aineen tai tuotteen mukana kulkevilla referenssinumeroilla, jotka saadaan tuotettua EU:n Traces-järjestelmästä.
EUDR:n toimeenpanoon on liittynyt epäselvyyksiä ja komission ja toimivaltaisen viranomaisen selkeyttävät ohjeistukset ovat puuttuneet. Ongelma on globaali, eikä kosketa ainoastaan Suomea. EU on päätynyt antamaan yrityksille lisäaikaa valmistautumiseen. Lain soveltaminen alkaa suurille ja keskisuurille yrityksille, kuten Koskiselle 30. joulukuuta 2025.
Suomessa EUDR:n täytäntöönpanoa koskevan lain odotetaan valmistuvan vuoden 2025 aikana. Lakia kansallisesti valvova viranomainen on Ruokavirasto. Koskisella valmistaudutaan lain soveltamiseen vuoden 2025 aikana. Siirtymäajan aikana saatavilla lisätiedoilla varmistetaan toimialalla yhteneväisten ja riittävien käytäntöjen toteutuminen.
Koskisen käy valmiuden osalta vuoropuhelua niin sisäisesti kuin ulkoisestikin yhteistyökumppaneiden kanssa, jotta olemme valmiita vastaamaan lain vaatimuksiin. On hyvä huomioida, että jo nyt Koskisen Oyj noudattaa lakeja, eikä aiheuta toiminnallaan metsäkatoa. Koskisen ei tarvitse muuttaa toimintaansa, jotta se täyttää lain ja metsäkatoasetuksen vaatimukset. Vaikka Koskisen ei vielä pysty toimittamaan viitenumeroita, ovat tuotteet lain mukaisia ja metsäkatovapaita.
Koskisen Arkki-sisustusvaneri valmistetaan suomalaisesta koivuvanerista, jonka aito puupinta on näyttävä materiaali monessa sisustuksessa. Jokainen Arkki-sisustusvanerilevy on oma uniikki kappaleensa, johon luonto on jättänyt yksilöllisen sormenjälkensä. Arkilla saa tilaan luonnollista tunnelmaa ja lämpöä.
Arkki on helppokäyttöinen ja valmis sisustustuote, jolla on mahdollista luoda näyttäviä seinä- ja kattopintoja niin kotiin kuin julkisiin kohteisiin. Arkki-sisustusvaneri on tarkoitettu sisäkäyttöön kuiviin tiloihin.
Pinnoitettu Arkki on vastaus asiakastoiveisiin
Tuotekehityksen ja myynnin saumattoman yhteistyön tuloksena Koskisen toi syksyllä 2024 markkinoille Arkista pinnoitetun version. Arkki-sisustusvaneri on värjätty läpikuultavalla vesiohenteisella RAL-värillä ja pinnoitettu kulutusta kestävällä, läpinäkyvällä melamiinikalvolla. Tällöin puun syykuvio ja muut luontaiset ominaisuudet näkyvät levyn pinnalla kauniisti. Tarjolla on samat monipuoliset perus- ja erikoisvärit kuin KoskiDecor Eco Transparentilla: https://koskisen.fi/tuote/koskidecor-eco-transparent-dekoratiivinen-vaneri/
“Puuvalmis Arkki on ollut asiakaskunnassamme pidetty tuote. Tuote mahdollistaa uniikit lopputulokset jokaiseen kohteeseen, sillä levyn pinnan käsittelyssä vain mielikuvitus on rajana. Olemme kuulleet asiakkaidemme lakanneet ja maalanneet levyjä itse tai käsitelleet niitä erilaisilla puuvahoilla”, tuotepäällikkö Eemi Valjakka kertoo.
Arkki on helppo ja nopea asentaa
Arkki-sisustusvaneri on ympäripontattu ja valmiiksi mitoitettu, mikä tekee asentamisesta helppoa ja nopeaa. Lisäksi Arkki-sisustusvaneri voidaan asentaa tavallisilla käsityökaluilla. Levyjen väleihin jäävä neljän millimetrin sauma tuo näyttävän ja ryhdikkään visuaalisen ilmeen valmiiseen pintaan.
Puun luontainen eläminen on huomioitu valmiiksi pontissa ja näin ollen erillisiä elämisvaroja ei tarvitse ottaa huomioon asennettaessa. Vanerit voi sommitella saumat kohdakkain tai limittäin, joko vaaka- tai pystysuoraan.
Vaneri on hiilivarasto
Tiesitkö, että vaneri on hiilivarasto ja puun sisältämä hiili säilyy levyssä niin kauan kuin levy on käytössä. Hiili vapautuu, jos levy hävitetään esimerkiksi polttamalla tai kompostoimalla. Vaneri sitoo hiiltä selvästi kauemmin lyhyen kierron puupohjaisiin tuotteisiin, esimerkiksi paperiin ja kartonkiin, verrattuna. Koskisen valmistamien puutuotteiden yhteenlaskettu hiilikädenjälki onkin huomattavasti suurempi kuin niiden päästöt. Vuonna 2023 ne sitoivat hiiltä yhteensä 381 701 tCO2e.
Koskisen vaneri valmistetaan ohuista ristiin liimatuista viiluista. Vaneri sisältää puuta noin 93 % ja liimaseosta vajaa 7 % kuiva-aineesta.
Kuljetusliike K Koskela Ky on ajanut Koskiselle raakapuuta jo 55 vuotta. Jaakko Koskelan perustaman yrityksen nykyisenä kipparina toimiva Kimmo Koskela on nähnyt yhteistyön aivan alusta lähtien.
Ajohommia jopa kolmessa sukupolvessa
Kimmo Koskela kertoo olleensa mukana ajohommissa jo lapsesta saakka. Isän yhteistyö Koskisen kanssa alkoi tammikuussa 1970 Kimmon ollessa vauva.
”Olen katsonut aivan pikkupennusta lähtien, kun faija on näitä hommia touhunnut. Siinä sitten olen pikkuhiljaa kasvanut sisään työhön ja alkanut autella faijaa”, Koskela muistelee. ”Olen jopa saattanut ajaa kuorma-autoa jo hieman ennen ajokortti-ikääkin. Tykkään tästä hommasta, mutta ei kerrota sitä kenellekään”, Koskela naurahtaa.
Isä-Jaakon kanssa Koskela kertoo keskustelevansa usein töistä. ”Työasiat kiinnostavat isää edelleen, hän kyselee, mitä ja missä tehdään. Isä on sillä tavalla kartalla ja kiinnostunut”, Kimmo Koskela sanoo. Kiinnostus alaan kulkee suvussa, Kimmo Koskelan mukaan 80-vuotias isä-Koskela on tehnyt koko ikänsä ajohommia ja hänenkin isänsä oli tahollaan ollut autojen kanssa tekemisissä.
Kuljetusliikkeeltä vaaditaan monipuolista osaamista
Kuljetusliikkeen työ alkaa siitä, kun metsäkone on ajanut puut tien varteen. Tukit lastataan kyytiin ja kuljetetaan Järvelään Koskisen omalle sahalle. 55 vuodessa työssä on ehtinyt tapahtua paljon muutoksia. Koskela kertoo esimerkiksi autojen koon kasvaneen joka suunnassa, niin pituuteen kuin painoonkin on tullut lisää. Tämä vaikuttaa suoraan puumääriin, joita autoilla pystytään kuljettamaan.
Jaakko Koskelan aloittaessa yhteistyön tiedot kuljetettavista puista toimitettiin ruutupaperilla tai suu-sanallisesti. Nykyään karttatieto tulee metsäjärjestelmän kautta suoraan autoon. Niin kuljettajalta vaadittu osaaminen kuin kiirekin ovat kasvaneet vuosien mittaan.
”Kiire on kyllä lisääntynyt siitä, mitä penskana sivusta seurasin. Oikeastaan edellistä kiirettä ei saa alta pois, kun seuraava on jo odottamassa”, Kimmo Koskela toteaa. ”On tähän tullut myös sitä, että homma ei ole enää pelkästään ajamista, kuorman lastaamista ja purkamista.”
Kuvat: Kimmo Koskela
Koskisen on ollut mieluinen yhteistyökumppani
Kärkölässä kotipaikkaansa pitävän yrityksen toiminta-alueena on eteläinen Suomi. Koskelan mukaan niin sanotusti piipun ympärillä on pyöritty pisimään. Koskela kertoo kuitenkin, ettei hänen työssään ole kahta samanlaista päivää, vaikka liikutaankin pitkälti samoilla seuduilla.
”Konttorin ikkunassa olisi aina sama maisema, mutta minulla ne vaihtuvat. Kiireestä huolimatta aika vapaasti saa liikkua ja olla. Kokonaisuus ratkaisee”, Kimmo Koskela toteaa.
Koskisen on ollut Koskeloille aina tärkeä ja mieluinen yhteistyökumppani. Pitkää ja merkityksellistä yhteistyötä juhlistettiin tammikuussa. Juhlatilaisuudessa Kimmo ja Jaakko Koskela saivat tunnustuksen pitkäaikaisesta ja arvokkaasta työstään.
Kuvassa Koskisen Oyj:ltä Harri Kalola ja Heikki Nikkinen, sekä Kuljetusliike Koskela Ky:ltä Jaakko ja Kimmo Koskela.
”Olemme Koskisella pyrkineet luomaan sellaisen kulttuurin, jossa uskalletaan sanoa ja tehdä turvallisuushavaintoja ja nostaa rohkeasti turvallisuuteen liittyviä epäkohtia esiin”, kertoo Levyteollisuuden turvallisuus- ja ympäristöpäällikkö Mari Kovero.
Koveron mukaan työtekijät tuntevat työnsä riskit parhaiten ja siksi on tärkeää tehdä havaintoja arjessa. Tällöin turvallisuuspuutteisiin pystytään puuttumaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen kuin ne konkretisoituvat tapaturmiksi.
”Seuraamme näitä havaintoja tarkasti”, logistiikka- ja turvallisuuspäällikkö Mikko Kivimäki kertoo. ”Tarkistamme päivittäin, onko tullut uusia kirjauksia ja minkä verran on tehty havaintoja. Seuraamme myös, miten toimenpiteet läheltä piti -tapahtumissa tai tapaturmissa etenevät.”
Kivimäki toteaa, että säännöllisellä turvallisuustapahtumien kirjausten seurannalla varmistetaan näiden kehitystoimenpiteiden eteneminen. ”Ei hyydytetä hyvää asiaa, kun mennään havainnoista konkreettisiin toimenpiteisiin.”
Hirvensalmella ohutvaneritehtaan tuotantopäällikkönä työskentelevä Aki Maaranen puolestaan vastaa niin tuotannosta kuin kunnossapidosta ja toimii myös yksikön työsuojelupäällikkönä. Maarasen mukaan säännöllinen seuranta ja havaintojen yhteinen käsittely auttaa jalkauttamaan turvallisuutta osaksi arkea.
”Kyllä sitä tekee ihan automaattisesti itsekin havaintoja joka tehdaskäynnillä”, Maaranen sanoo. ”Tarkkailen, että suojaimet löytyvät niin henkilöstöltä kuin vierailijoilta. Itse pitää myös olla esimerkkinä, että käyttää esimerkiksi vaadittuja suojaimia. Ollaan tässä vähän suurennuslasin alla.”
Seuranta, havainnot ja oppien jakaminen tekevät turvallisuutta todeksi
Sahateollisuudessa työskentelevä Kivimäki vastaa logistiikasta, turvallisuudesta ja laatujärjestelmästä. Yksiköiden välillä turvallisuusyhteistyö toimii hyvin. Kovero ja Kivimäki pitävät esimerkiksi kuukausittain Saha- ja Levyteollisuuden yhteistä turvallisuustapahtumien infoa Teamsin kautta. ”Infoihin ovat kaikki tervetulleita. Tilaisuuksissa opitaan toistemme jutuista ja viedään työntekijätasolle oppeja”, Kivimäki kertoo.
Kivimäen mukaan Koskisen yksiköiden välillä tehdään paljon yhteistyötä ja mennään samaan suuntaan samaan aikaan. ”Kun viestitään asioista, meillä on jokaisessa yksikössä sama tarina ja päämäärä. Pystytään tällöin oppimaan toisiltamme ja auttamaan toisiamme.”
Asenne ratkaisee – turvallisuusasioissakin
Työpaikalla vietetään iso osa ajasta ja työturvallisuus on merkittävä osa työntekijöiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Kivimäen mukaan turvallisuudesta huolehtiminen kertoo myös siitä, että työntekijöistä ja vierailijoista välitetään.
”On tärkeää, että jokainen voi tulla turvallisin mielin töihin ja pääsee myös kunnossa kotiin. Meillä ei tarvitse kenenkään jännittää oman tai kaverin turvallisuuden takia”, Aki Maaranen jatkaa.
Työnantajan velvoitteita ja vastuuta ei voi myöskään unohtaa.
”Kun ihmiset tulevat tontillemme, ovat he meidän vastuullamme ja vastuu on iso. Jos täällä sattuu ihan pienikin tapaturma, voivat sen vaikutukset olla ihmiselle isoja koko loppuelämän”, Mari Kovero toteaa.
Moni turvallisuushavainto Koskisella liittyy ruuhkanpurkuhäiriöiden selvitystilanteisiin. Häiriötilanteissa toimimista ohjeistetaan ja koneista pyritään tekemään mahdollisimman, mutta lopulta kaikki on kuitenkin kiinni asenteesta, jolla tilanne hoidetaan.
”Jokaisen henkilökohtainen asenne ja turvallisuusasioiden omaksuminen vaikuttaa valtavasti. Kun häiriönpurut hoidetaan ohjeistuksen mukaan, vältytään turhilta vaaratilanteilta”, Kivimäki toteaa. ”Näissä on ainekset aina isompaan tilanteeseen. Meillä johto on selkeästi linjannut, että tuotanto ei mene turvallisuuden edelle. Tämä on tärkeä kulttuurikysymys”, Kovero jatkaa.
Kivimäki, Kovero ja Maaranen muistuttavat, että asiat voidaan hoitaa ripeästi, mutta kiireettä. Hetki miettimiselle voi estää isonkin vaaratilanteen. Koskisella onkin ollut käynnissä vuoden 2024 aikana Tuumaa tovi -kampanja, jonka aikana on kiinnitetty huomiota kiireen pois oppimiseen.
Moni vakava haaveri liittyy myös liikkumiseen ja siirtymiin. Näihin tilanteisiin pystyy suoraan vaikuttamaan vähentämällä kiirettä ja oikeanlaisella asenteella.
”Asenne näkyy myös siinä, että puututaan rohkeasti epäkohtiin. Esimerkiksi korjaamalla kulkuväylältä sinne kuulumattoman tavaran heti sen huomatessaan”, Maaranen päättää.
Lentokoneissa käytetyn ohutviiluvanerin laadun varmistaa kolmannen osapuolen myöntämä sertifikaatti
Mitä yhteistä on korvakoruilla ja lentokoneilla? Molempiin voi saada ohutviiluvanerit Koskisen tuotannosta! Näitä kahta käyttötarkoitusta varten tehtäviä ohutviiluvanerilevyjä erottaa kuitenkin sertifikaatti, joka myönnetään vain lentokoneisiin sopivalle ohutviiluvanerille.
Ohutviiluvaneri on paksuuteensa ja painoonsa nähden erittäin luja ja kestävä materiaali, jota on helppo työstää. Sitä on käytetty lentokoneiden rakentamisessa vuosikymmenten ajan juuri keveytensä, kestävyytensä ja muiden hyvien teknisten ominaisuuksiensa vuoksi, ja sitä käytetään muun muassa koneiden korjauksissa, harrastekoneissa ja lentokoneiden replikoissa. Ohutviiluvaneria voi löytää lentokoneissa muun muassa koneen rakenteista, rungosta ja siivistä.
Vaneria käytetään myös koneissa hyvinkin erikoisiin tehtäviin: paksuimpia levyjä käytetään propellikoneissa moottoripetinä koneen rungossa. Turvallisuuden ja laadun varmistamiseksi lentokoneisiin saa käyttää vain ohutviiluvaneria, joka on tarkistettu kolmannen osapuolen toimesta ja luokiteltu sopivaksi käyttötarkoitukseensa eli sertifioitu. Esimerkiksi vakuutusyhtiö tai valtion ilmailulainsäädäntö voivat vaatia sertifikaattia, joka on osoitus siitä, että tarkastuksen kohde on todettu mahdollisimman pitkälle turvalliseksi.
Sertifikaatin myöntää DNV GL, joka yrityksenä keskittyy laadunvarmistukseen ja riskienhallintaan. DNV GL eli vuonna 2013 yhdistyneet Det Norske Veritas ja Germanischer Lloyd -yritykset myöntävät sertifikaatteja ja tekevät katsastuksia monilla eri aloilla, ja lentokoneisiin tulevan vanerin tarkastukset kuuluvat hauskasti merenkulkuun liittyvien tarkastusten ja katsastusten yhteyteen. Aircraft Plywood -sertifikaatti on nimetty tuttavallisesti suoraan yrityksen mukaan: DNV GL -sertifikaatti.
Leiman päässä lentokoneesta
DNV GL :n edustaja, principal surveyor Jyrki Viherto saapuu tutulle Hirvensalmen ohutviiluvaneritehtaalle toukokuisena aamuna valmiina melkoiseen urakkaan: sadat ohutviiluvanerit odottavat tarkastusta ja sertifikaattiaan.
Vanerierän vetolujuustestit suoritettiin jo edellisenä päivänä Järvelän auktorisoidussa laboratoriossa: levyjen lujuus testataan sekä kuivana että märkänä. Jos lujuus ei testikappaleissa riittäisi, koko erä pitäisi tehdä uudelleen. Tätä ei kuitenkaan ole Koskisella koskaan tapahtunut, eikä tälläkään kertaa.
Nyt jokainen vanerilevy on vielä käytävä läpi yksitellen, jotta laatu voidaan täysin varmistaa. Hyväksytysti tarkistettuihin levyihin isketään Viherton valvonnassa leima, joka kertoo levyn laatuluokituksen, eränumeron ja DNV GL:n edustajan tarkastustiedot. Jokainen asiakas saa tilaukselleen oman eränumeronsa, vaikka levyjä tarkastettaisiinkin samaan aikaan.
DNV GL -sertifioituihin ohutviiluvanerilevyihin painetaan kaksi eri leimaa: ensimmäinen leima kertoo levyn valmistajan eli Koskisen tiedot ja toinen kertoo, että levy on saanut DNV GL -sertifikaatin. Asiakas saa itselleen vielä sertifikaattidokumentin, joka yhdessä leimojen kanssa todistaa, että kyse on sertifioidusta tuotteesta. Koskisen Oy:llä on tehty DNV GL -sertifioitavaa ohutviiluvaneria 2000-luvun alkupuolelta lähtien.
DNV GL -sertifioituihin levyihin valitaan viilut tarkkaan ja ajan kanssa
Ohutviiluvanerituotannon työntekijä Antti Marttinen kertoo, että DNV GL -sertifioidun ohutviiluvanerin tekeminen vaatii huolellisuutta, mutta on helppoa, kun sen osaa ja tekee oikein. Puuaines eli koivu itse on tietenkin kantanut oman kortensa kekoon jo koko elinaikansa kasvamalla mahdollisimman kauniiksi ja ominaisuuksiltaan täydelliseksi.
– Kun sorvaus onnistuu ja puu on jo valmiiksi ominaisuuksiltaan upeaa ja virheetöntä, meillä ei ole mitään hätää, Marttinen toteaa.
Sorvauksen jälkeen on löydettävä sopivat viilut. Sertifioituun vaneriin käytettävät viilut lajitellaan manuaalisesti käsin. Tarkka ammattilaisen silmä etsii viilujen joukosta kaikista kauneimmat, siisteimmät ja virheettömimmät kappaleet. Pitkäjänteisyyttä tarvitaan.
– Kyllä se vaatii oman aikansa, sillä DNV GL -sertifioituun vaneriin ei viiluja otetakaan ihan vain suoraan hyllystä, sanoo Antti Marttinen.
DNV GL -vaneri jaetaan kahteen eri luokkaan
Tiettyjen teknisten arvojen, lujuusominaisuuden ja liimausarvojen, tulee osua viitearvojen sisäpuolelle. Tuotteen tulee täyttää vaaditut ominaisuudet myös visuaalisesti. Esimerkiksi liian suuria oksia, värimuutoksia tai naarmuja ei sertifikaattilevyissä sovi olla. DNV GL -sertifikaatti luokittelee ohutviiluvanerit kahteen eri luokkaan laatunsa mukaan, ja pikku virheet voivat pudottaa levyn laatuluokkaan DNV GL II. Koskisella ei tarkastuksessa hylättävää laatua lähdetä edes tarjoamaan, vaan tavoitteena on aina tehdä ykköslaatua, kun sitä vaaditaan. Näkemys levyjen laadusta on kuitenkin sama sekä Koskisella että DNV GL:llä. Koskiselle tulee DNV GL -vaneritilauksia vaihtelevaan tahtiin, ja DNV GL:n edustaja kutsutaan tarkistamaan levyjä aina tarpeen mukaan.
Lentokoneisiin hyväksytyn ohutviiluvanerin tarkastaminen on tarkkaa puuhaa. Tarkastus tehdään valopöydällä, jonka avulla nähdään, onko levyssä vikoja. GL-sertifioidun lentokonevanerin tunnistaa kahdesta eri leimasta.
Koskisen pitkäaikasella asiakkaalla Mikko Perttulalla on Hämeenkoskella pieni Arboretum. Pihametsikössä paikkansa on saanut monet kotimaiset ja ulkomaiset puulajit. Sieltä löytää muutamia varsin erikoisiakin puita ja pensaita. Mainittakoon ulkona kasvava bambu, magnolia, pirunkeppi, taikapähkinä ja persikka. Kaikkiaan puulajeja on n. 30 kpl. Suomen kylmä talvi on tuonut puun kasvattajalle myös takaiskuja, mutta kokemusta rikkaampana.
Metsät kiinnostavat Mikkoa muutenkin kuin arboretumissa ja metsäkeskustelut Koskisen metsäasiantuntija Heikki Nikkisen kanssa ovatkin olleet varsin monipuolisia. Kirjanpainaja oli muutamana vuotena paha ongelma ja jouduttiin suorittamaan päätehakkuita. Puukauppaa tehtiin lähipuun ostajan Koskisen kanssa. Ennestään tutun toimijan kanssa saatiin hommat hoidettua ennen laajamittaisempia tuhoja. Viime vuonna yksittäiset sairaat kuuset Mikko kaatoi ja poltti pellolla. Tänä kesänä kirjanpainajaa ei ollut. Työkseen miehen saattaa löytää raivaussahan puikoista milloin missäkin savotalla.
Mikko juoksi ensimmäisen maratonin 1999 Tampereella. Alla oli yksi puolimaraton ennen sitä. Kymmenen vuoden aikana niitä kertyi 1-2 kpl /vuosi. 2013 Mikon täyttäessä 50 vuotta maraton-kärpänen puraisi pahemman kerran, ja suorituksia kertyi 50 kpl. Tästä alkoi maratonien keräily. Mikko kuuluu ”Sata MC”-clubiin, johon on oikeutettu sadan maratonin jälkeen.
Suorituksiin kelpuutetaan juoksu, jossa on vähintään kolme maaliintulijaa. Juoksu pitää ilmoittaa kolme vuorokautta ennen; yleensä julkisessa ”Juoksija”-lehdessä tai Sata MC -sivulla. Keräilyssä täytetään samalla kalenteria, ja pyritään saamaan vuoden kaikille päiville maratonsuoritus. Mikolla huhti-, heinä- ja elokuulla on joka päivälle suoritus. Haastavimmat karkauspäivän ja joulupäivän maratonitkin ovat jo plakkarissa. Haastatteluhetkellä Mikolta puuttui vielä n. 40 päivää 366 mahdollisesta.
Helsingissä järjestetään vähintään kaksi maratonia joka viikko, Paloheinässä ja Malmin lentokentällä. Malmin juoksu on ”nyyttäri”-periaatteella eli huoltoa ei ole. Paloheinässä Mikko on juossut maratonin 95 kertaa. Suurimmilta osiltaan juoksut ovat ilmaisia tai sitten on pieni vapaaehtoinen maksu (5€). Muuten juoksuja on ympäri Suomen.
3.7 2019 juostiin putkeen maraton kolmessa maassa eli Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Juoksut piti suorittaa 24 tunnin sisällä. Mikolta maratoneihin meni n. 21 tuntia.
Suomen satavuotis-juhlavuonna oli ”Suomi Juoksee”-tapahtuma Nuorgamista Helsinkiin (1300 km). Tuota väliä juostiin 30 päivänä. Lyhimmät päiväetapit olivat n. 44 km ja pisimmät n. 50 km. Tuon huiman valtakunnan päästä päähän juoksun suoritti 11 henkilöä. Etappivoittoja Mikolle kertyi 20 kpl. Tuolla reissulla huolto korostuu ja lepoon käytetään kaikki mahdollinen aika. Tällä reissulla oli kaveri asuntoauton kanssa matkanteossa mukana. Mikolla maratonin aikana palaa n. 3000 kilokaloria. 24 tunnin juoksussa kuluu n. 12000 kilokaloria eli n. 11 suklaalevyä.
Pääsääntöisesti maratonit ovat sorapohjilla, vaikka Mikon toive olisi asfalttipohja. Erikoisuuksiakin suorituspaikoissa on. Kangasalla Kirkkoharjun maraton sisältää 1000 rappusta (500 ylös ja 500 alas). Lumisissa olosuhteissa juoksu käy eritoten jalkoihin ja juoksua on tauotettava. Liukkautta torjutaan nastapohjaisilla juoksukengillä. Hyvät käsineet ja lämpöpussit pitää ehdottomasti olla talvijuoksuissa. Suosikkitossuja Mikolla ei ole, vaan marketin ”halpistossutkin” kelpaavat, kunhan vaan istuvat jalkaan. Välillä hyväksi havaittuja tossuja korjaillaan liimamassalla, koska välineillä tämä mies ei pröystäile.
Parhaat maratonit on juostu Joutsenossa. Siellä kaikki neljä suoritusta on menty alle 3.40 aikaan. Myös Loimaalla kaikki 20 maratonia on mennyt alle neljän tunnin. Harjoittelusta kysyttäessä Mikko vastaa, ettei harjoittele! ”Vapaa-ajalla juoksen tai ajelen ”pärrällä” (moottoripyörällä)”, Mikko kertoo.
Puupohjaisten rakennusmateriaalien käyttäminen pienentää ilmastovaikutuksia – Koskisen käyttämä osakorvausligniini on osa vastuullisempien tuotteiden kehitystyötä
Vastuullisuus Koskisella on monenlaisia tekoja, kertoo Koskisen yritysvastuupäällikkö Maria Nyström.
”Materiaalipuolella voi ajatella, että kaikki lähtee siitä, miten hyvin raaka-aine hyödynnetään. On tärkeää, että arvokas raaka-aineemme käytetään mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi prosesseissamme. Pitkäaikaisiin tuotteisiimme puolestaan saadaan sitoutumaan hiiltä”, Nyström listaa.
Lisäksi Koskisella pyritään myös tuotannon suunnittelulla hyödyntämään arvokkaat raaka-aineet mahdollisimman pitkälle. Sahateollisuudelta toimitetaan raaka-ainetta levyteollisuudelle jatkokäyttöön, jolloin levyteollisuus toimii sahateollisuuden tukena raaka-aineen tehokkaassa hyödyntämisessä.
Puupohjaisten rakennusmateriaalien käyttö on yksi keino pienentää ilmastovaikutuksia. Uusiutuvista puupohjaisista valmistetut materiaalit ovat lähtökohtaisesti hyviä vaihtoehtoja silloin, kun projektissa tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Esimerkiksi ligniinin kaltaisilla raaka-aineilla pystytään pienenentämään hiilijalanjälkeä entisestään ja tarjoamaan asiakkaille vastuullisempia ratkaisuja.
”Ligniini on puusta saatava sivutuote sellunvalmistuksessa”, Koskisen toimitusketjujohtaja Eunice Joensuu kertoo. ”Aikaisemmin se on mennyt polttoon, mutta nykyään puutuoteteollisuus jatkojalostaa ligniiniä ja sillä pystytään korvaamaan lastulevy- ja vanerituotannossa fossiilisia liimoja. Ligniini on biopohjaista, ja se on valmistettu teollisuuden sivuvirtoja hyödyntämällä. Puupohjaisuuden lisäksi ligniini onkin esimerkillinen kiertotaloustuote.”
Ligniini on siis puussa luonnostaan esiintyvä voimakas sideaine, ja puu koostuukin 20–30-prosenttisesti ligniinistä, joka tuo puulle sen jäykkyyden ja lahonkeston. Ligniini on monimutkainen kasviperäinen polymeeri, joka sitoo puun selluloosan ja hemiselluloosan toisiinsa, ja se on selluloosan jälkeen maailman toiseksi suurin uusiutuvan hiilen lähde. Ligniini on luonnon oma monikäyttöinen sideaine, jolla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja monilla eri teollisuudenaloilla.
Ligniiniä sisältävät tuotteet ovat osa vastuullisuutta
”Ligniinin käyttäminen tukee kiertotalousajattelua ja toivoisin sen olevan tulevaisuutta. Meidän pitää löytää vastuullisempia ratkaisuja. Ligniinin käyttäminen on kiertotalousajattelua tukeva ratkaisu”, Nyström toteaa. Ligniinin käyttöön liittyy valtava määrä tuotekehitystyötä ja kestävä siirtymä vaatiikin resursseja, muistuttaa Nyström.
”Näen, että kohti fossiilittomia tuotteita ollaan menossa. Painetta vastuullisempiin raaka-aineisiin tulee monesta suunnasta, niin loppukäyttäjiltä kuin lainsäätäjiltäkin”, Joensuu lisää.
Koskisen lastulevypuolella on Zero-kalustelevyissä [https://koskisen.fi/tuote/zero-kalustelevy] sidosaineena täysin biomateriaaleista valmistettu ligniinipohjainen hartsi. Ligniiniä ollaan ottamassa käyttöön myös vaneriteollisuuden puolella vuoden 2025 aikana osakorvaustuotteena.
”Osakorvausligniiniä sisältävien tuotteidemme ominaisuudet säilyvät samana eikä tuotteesta voi havaita, onko siinä ligniiniä vai ei”, Joensuu sanoo.
Lastulevyn lastausta on hoidettu pari kuukautta kahdella sähkötrukilla. Jyrki Nevalaisella sekä Jari Puustisella on pitkä ura Koskisella ja lastulevytehtaallakin trukkien käytöstä, mikä on hyvä lähtökohta vertailla sähkötrukkia perinteiseen dieselkäyttöiseen trukkiin. Sähkötrukit ovat lastulevytehtaalla käytössä vain lastauksessa, tuotannon puolella käytetään vielä perinteisiä dieseltrukkeja.
”Merkittävin ero vanhoihin trukkeihin verrattuna on melu, sähkötrukit ovat hiljaisempia. Sen tunsi heti”, aloittaa Jyrki ja arvioi melutason oleva noin 10 desibeliä alhaisempi dieseltrukkeihin verrattuna. Jari komppaa ja jatkaa, että työskentelymelu trukin hytissä on hiljaisempi, vaikkei perinteisissäkään hyteissä se kovin kova ollut. ”Kun on 25 vuotta kuunnellut pärinää, niin hiljaisuus on kivaa. Paremmin kuulee, kun autokuskien kanssa joutuu juttelemaan. Sisälle hyttiin kaikki puhe kuuluu paremmin”, kuvailee Jyrki lastaustilannetta.
Trukkien hytit ovat melko samankaltaisia, mutta sähkötrukeissa istutaan vähän korkeammalla. Se tuo paremman näkyvyyden, mutta toisaalta erilainen masto vaati alkuun vähän totuttelua, kunnes katvealueet tulivat tutuksi.
Akun kesto ei tule olemaan ongelma, ne kestävät noin kaksi päivää. Akkua voidaan tarvittaessa ladata vaikka esimerkiksi ruokatunnin aikana. Lastausten välissä trukkeja säilytetään lämpimässä hallissa. Jyrki arvelee, että mahdolliset ennakkoluulot sähkötrukkeja kohtaan johtuvat vuosikymmeniä sitten käytössä olleista lyijyhappoakkujen kapasiteetista, niiden huollon tarpeesta ja trukkien suorituskyvystä. Nykyisten huoltovapaiden litiumakkujen toiminta-aika on paljon pidempi, yli 9 tuntia.
Sähkötrukeilla on alhaisemmat käyttökustannukset, mikä johtuu edullisemmasta sähkön hinnasta verrattuna dieseliin. Lisäksi sähkötrukit vaativat vähemmän huoltoa, kun ei ole esim. moottoriöljyn ja suodattimien vaihtoa. Päivittäinenkin huolto nopeutuu, kun tarkistettavia kohteita on yli puolet vähemmän kuin dieselkäyttöisillä trukeilla.
Luonnollisesti päästöttömyys on yksi sähkötrukkien selkein aistittavista eduista. Enää ei tarvitse haistella trukkien pakokaasujen kitkerää hajua ilmassa, toteavat Jyrki ja Jari.
Koskisen monikäyttöinen ja kestävä Zero-kalustelevy on uuden ajan sisustuslevy, joka on valmistettu kotimaisista biopohjaisista raaka-aineista. Zero soveltuu erinomaisesti esimerkiksi kalusteteollisuuden tarpeisiin.
Zeroa täysin vastaavaa tuotetta ei ole tällä hetkellä markkinoilla, vaikka kysyntää ja tarvetta vähäpäästöisille levytuotteille on nykyään laajasti. Koskisella onkin tutkittu jo vuosikymmenen ajan erilaisia liimoja ja tuotekehityksen tuloksena on ainutlaatuinen liimaustekniikka.
Zero-kalustelevyjen sidosaine ligniini on puupohjainen, täysin uusiutuvista materiaaleista valmistettu raaka-aine, joka syntyy sellun valmistuksen sivutuotteena. Koskisella käytössä olevaa ligniiniä jatkojalostettu siten, että se soveltuu liima-aineeksi. Ligniinissä ei ole lisättyjä, sisäilmaan haihtuvia aineita eikä se sisällä lainkaan formaldehydiä eikä fossiilisia raaka-aineita. Zeron hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi kuin tavanomaisilla kaluste- ja lastulevyillä.
Zero herättää syystäkin kiinnostusta
Tuotepäällikkö Eemi Valjakka Koskisen Oy:ltä kertoo, että Zero-kalustelevyt on otettu asiakaskunnassa isolla mielenkiinnolla vastaan. Uusi tuote on luonnollisesti haastajan asemassa, kun verrataan kymmeniä vuosia markkinoilla olleisiin.
”Olemme myös pyrkineet kertomaan tuotteesta laajasti arkkitehdeille ja suunnittelijoille. Zeroa viedään tällä hetkellä kotimaan lisäksi Skandinaviaan, mutta myös Hollantiin ja Yhdysvaltoihin”, Valjakka toteaa.
Starkin varastovalikoimasta Zeroa löytyy pinnoitettuna 16 mm paksuudessa sekä pinnoittamattomana 16 mm ja 18 mm paksuudessa. Muita vaihtoehtoja on saatavilla joustavasti tuotannon kautta. Eri paksuuksia voidaan valmistaa portaattomasti ja ketterä tuotanto mahdollistaa monipuolisten asiakastarpeiden täyttämisen.
”Koskisen on juuri sopivan kokoinen tällaiseen testaamiseen ja tuotekehittelyyn myös yhdessä asiakkaan kanssa. Siinä missä erikoistuotteiden tilausmäärät ovat tyypillisesti isoja, meillä pystytään tekemään pientäkin määrää”, Valjakka jatkaa.
Työstä kuten haluat
Zero-kalustelevyn käyttökohteita on esimerkiksi kiinteät kalusteet keittiöissä ja kylpyhuoneissa, huonekalut, laminaattitasot, ovet ja paneelit sekä messu-, myymälä ja muut erikoiskalusteet. Eemi Valjakka kertoo, että Koskisella tehdään jatkuvasti kehitystyötä ja tavoitteena on saada tuotevalikoimaa kasvatettua.
Zero on oiva ratkaisu silloin, kun halutaan varmistaa matala hiilijalanjälki rakentamisessa. Puupohjaisten materiaalien hiilidioksidipäästöt ovat selvästi pienemmät uusiutumattomiin materiaaleihin verrattuna. Ne myös sitovat hiiltä vuosikymmeniksi eteenpäin.
Zero-kalustelevy täyttää taivutuslujuudeltaan ja sisäiseltä vetolujuudeltaan kalustelevyille asetetut standardit. Zeroa valmistetaan lujuusluokassa P2, kalustelevyn pinta on tiivis ja tasainen, ja näin ollen se on helppo pinnoittaa halutulla pinnoitteella.
Zero-kalustelevyjä voi sahata, porata ja jyrsiä kaikilla puun työstämiseen sopivilla työkaluilla, sillä laadukas kalustelevy on helposti työstettävä ja se pitää sahojen terät ehjinä. Muista kuitenkin, että hyvässä kunnossa oleva terä leikkaa levyä paremmin ja tuo säästöjä laitteen huoltokustannuksissa.
Tiesitkö tämän Zero-kalustelevystä?
Zero-kalustelevyjen etuja
valmistettu 100 % uusiutuvista raaka-aineista
monikäyttöinen peruslevy
helppo työstää
lujuustaso eri suunnissa on vakio
eristää hyvin ääntä
ympäristöystävällinen koko elinkaarensa ajan
Zero-kalustelevyn käyttökohteet
kiinteät kalusteet
huonekalut
laminaattitasot
ovet, paneelit
messu-, myymälä- ja muut erikoiskalusteet
Zero-kalustelevy on täysin uudenlainen sisustuslevy, jossa on korvattu fossiilinen sidosaine uusiutuvalla puuperäisellä sidosaineella, ligniinillä. Zeron puuraaka-aine on peräisin Koskisen valmistusprosessien sivuvirroista.
Vuodesta 2023 Koskisen metsänomistaja-asiakkaat ovat voineet käyttää digitaalista KoskiReppu-palvelua kaikkien metsään liittyvien asioidensa hoitamiseen. KoskiReppu on Koskisen verkkopalvelu metsänomistajille, jossa voi tarkastella metsävaratietoja, lähettää tarjouspyyntöjä, selata puukaupan asiakirjoja sekä lähettää ja vastaanottaa viestejä. Lisäksi KoskiRaha-asiakkaille palvelussa näkyy KoskiRahan tiliraportit.
Marja Jäämaa on ollut KoskiRepun ensimmäisiä käyttäjiä. Ensimmäiset kaupat KoskiRepun kautta Jäämaa teki viime vuonna. ”Vuonna 2025 pääsenkin sitten käyttämään KoskiRepussa olevia tietojani veroilmoituksen tekemisessä”, Jäämaa kertoo. ”KoskiRepun avulla pystyin seuraamaan, mitä metsässäni tapahtui kauppojen jälkeen ja pystyin seuraamaan alku- ja loppumittaukset sekä metsäkoneen tulokset.”
Jäämaa on ottanut KoskiRepun rohkeasti käyttöön ja kannustaa muitakin samaan. ”KoskiReppu sopii ihan kaikille. Minäkin ihan itsekseni olen sitä käyttänyt ja palvelu on todella helppokäyttöinen. Samalla tavalla se toimii kuin menisi verkkopankkiin”, Jäämaa toteaa.
KoskiRepussa on kaikki metsään liittyvät asiakirjat ja tuhti annos metsätietoa
KoskiReppuun kirjaudutaan vahvan tunnistautumisen kautta ja se tuo tärkeän asian äärellä turvaa ja varmuutta, kertoo Koskisen metsäasiantuntija Heikki Nikkinen. Asiakkaalle KoskiReppu on palvelu täynnä metsään liittyvää tietoa sekä kellosta riippumaton yhteydenpitokanava, kun tehdään eri toimenpiteitä, Nikkinen kertoo.
”On oikein toivottavaa ottaa yhteyttä meihin metsäasiantuntijoihin eri tavoin, puhelimella tai huoltoaseman kahviossa hihasta nykäisemällä”, Nikkinen toteaa. ”KoskiReppu on erinomainen lisä tähän valikoimaan ja sopii aivan kaikenlaisille asiakkaille.”
Hollolassa metsää omistava Jäämaa käyttää KoskiReppua tabletin kautta ja saa palvelun kautta käytännössä katsoen kaiken tarvitsemansa tiedon. Jäämaalla on ollut jo valmiiksi hyvät yhteydet tuttuun metsäasiantuntijaan Koskiselta, jolta on jo vuosia saanut luotettavia neuvoja ja tukea. KoskiRepun avulla kaikki Jäämaan metsään liittyvät asiat ovat jatkossa yhdessä palvelussa.
Myös metsävaratieto on pakattu KoskiReppuun
KoskiReppu pitää sisällään myös varsinaisen tietopankin metsästä. Tämän tiedon pohjana on metsävaratieto, jossa on esimerkiksi tietoa puustosta, hakkuumahdollisuuksista ja metsän arvosta. Metsävaratieto auttaa suunnittelemaan metsän hoidon kestävästi ja kannattavasti.
Kuvateksti: Marja Jäämaa käyttää KoskiReppua tabletilla. Reissussa mukana Jäämaalla on ihan oikea Koskiselta saatu KoskiReppu-reppu, joka on päässyt matkaamaan ulkomaille asti.
Kauhajärven perheessä on työskennelty Koskisen puunhankinnan parissa yhteensä lähes 60 vuotta. Matti Kauhajärvi pääsi jo pikkupoikana Jorma-isän kuplavolkkarin kyydissä puunhankintareissuille ja tutustumaan metsäasiantuntijan työhön. Ei siis ihme, että Matin tie vei isän jalanjäljissä metsätalousinsinööriopintojen jälkeen Koskiselle metsäasiantuntijaksi. Isältä karttuneen tiedon avulla Matti oli monta harppausta opiskelutovereitaan edellä.
”Kyllä minulla oli sellainen ihailu alaa kohtaan, vaikka isä aikoinaan neuvoikin, etten lähtisi metsäalalle. En ole päivääkään katunut”, Matti kertoo. Varoitteluista huolimatta Jorma Kauhajärvi on pojastaan ja tämän uravalinnasta selvästi ylpeä.
Jorma Kauhajärvi aloitti Koskisella vuonna 1965 alueinaan mm. Jaala, Heinolan maalaiskunta, Kouvolan seutua sekä osin Mäntyharju, Nastola ja Asikkala. Vuonna 1998 Koskisella aloittanut Matti on työskennellyt enimmäkseen Päijänteen itäpuolella. Samoja metsiä isä ja poika eivät siis varsinaisesti ole ostaneet, mutta Kauhajärvi on tuttu nimi metsänomistajien keskuudessa. Erään kerran Matin sysmäläisen asiakkaan mailla oli ollut hakkuukone, jonka kuljettajalta naapurin vanhempi isäntä oli tiedustellut metsäasiantuntijan nimeä. Nimeksi kerrottiin Kauhajärvi ja naapuri oli muistellut Jormaa, joka oli sattumoisin 70-luvulla tehnyt alueella kauppoja. Naapuri oli kuvitellut tämän olevan mainittu Kauhajärvi. ”Se mahtaa olla jo vanha mies”, naapuri oli hämmästellyt.
Metsäasiantuntijan työ murroksessa
Metsäasiantuntijan työ on muuttunut 1960-luvusta paljon. Matti kertoo isän aloittaneen toimistotyöt yleensä vasta saavuttuaan kotiin maakunnista.
”Ei silloin ollut matkapuhelimia, vaan soittopyyntöjen lista odotti isää kotona puhelinpöydällä. Niitä soittopyyntöjä otettiin sekä me lapset että äiti vastaan.”
Kotiin tulleita soitto- ja metsäkäyntipyyntöjä sekä viestejä kirjoiteltiin milloin mihinkin muistioihin ja paperilapuille. Tänä päivänä metsäasiantuntijana liikutaan maakunnissa vähemmän kuin aikaisemmin. Sähköiset työvälineet ja teknologia mahdollistavat toimistotyön tekemisen paikasta rippumatta. Matti toteaakin murroksen olleen suuri. Myös metsässä on paljon tapahtunut niistä ajoista, kun Jorma aloitteli työnsä Koskisella. Nykyään mm. hakkuukone mittaa puuta reaaliajassa metsässä. Jorman uran alkuaikoina puut mitattiin käsin metsässä mittasaksilla ja kirjattiin lyijykynällä vaneritauluille, joista tiedot sitten vietiin toimistotyönä paperille ja sitä kautta sitten eteenpäin asianomaisille. Näitä vaneripaloja sitten kasautui Kauhajärvien kotiinkin ihan kasoiksi asti.
”Nykyään hyödynnetään myös paljon valmista, jo olemassa olevaa tietoa ja asioita hoidetaan enemmän reaaliajassa. Koen, ettei työ enää samalla tavalla tule kotiin kuin isän aikana.”
Tyytyväisyys työnantajaan on jaettu
Koskisen on ollut molemmille Kauhajärven miehille vuosikymmeniä mieluinen työnantaja.
”Koskisen on ollut aina hyvä ja joustava työnantaja”, Jorma toteaa. Hän nautti työn itsenäisyydestä ja ajattomuudesta. Kellokorttityötä hän kokeili ennen Koskiselle siirtymistään, mutta se ei ollut hänen mieleensä.
Niin ikään Matti on työnantajaansa tyytyväinen. ”Töihin on aina mukava lähteä ja työyhteisöstä on pelkkiä hyviä kokemuksia”, Matti kertoo. ”Se näkyy meillä myös asiakkaalle.”
