Koskisen suunnittelee listautumisantia ja listautumista Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle

Koskisen Oyj (”Koskisen” tai ”Yhtiö”), perheomisteinen puunjalostusyhtiö, jolla on yli sadan vuoden toimintahistoria, ilmoittaa suunnittelevansa listautumisantia (”Listautumisanti”) ja osakkeidensa listaamista Nasdaq Helsinki Oy:n (”Nasdaq Helsinki”) pörssilistalle (”Listautuminen”).

Listautumisannin tavoitteena on mahdollistaa Koskisen kasvustrategian toteuttaminen. Listautumisanti mahdollistaa Yhtiön pääsyn pääomamarkkinoille, sen omistuspohjan laajenemisen ja sen osakkeiden likviditeetin lisääntymisen. Listautuminen ja lisääntynyt likviditeetti mahdollistaisivat myös osakkeiden käyttämisen tehokkaammin vastikkeena mahdollisissa tulevissa yrityskaupoissa. Lisänäkyvyyden odotetaan myös lisäävän edelleen Koskisen tunnettuutta yleisön ja asiakkaiden keskuudessa ja työnantajana.

Koskisen pyrkii keräämään Listautumisannissa osakeannilla noin 30 miljoonan euron bruttovarat tarjoamalla uusia osakkeita merkittäväksi. Yhtiö odottaa käyttävänsä osakeannista saamansa nettovarat sen kasvustrategiaa tukeviin investointeihin, mukaan lukien tehostamistoimenpiteet, pääomamenot koneisiin ja laitteisiin sekä tuotantopaikkainfrastruktuuriin, mahdolliset tulevat yritysjärjestelyt ja yleiset liiketoiminnalliset tarkoitukset.

Seuraavat ankkurisijoittajat (yhdessä ”Ankkurisijoittajat”) ovat tietyin tavanomaisin edellytyksin antaneet Listautumisantiin liittyen yhteensä noin 15 miljoonan euron merkintäsitoumukset sillä ehdolla, että Yhtiön olemassa olevien osakkeiden arvo ei ylitä noin 109 miljoonaa euroa:

• Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma;
• Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo;
• Stephen Industries Inc Oy; ja
• UB Rahastoyhtiö Oy.

Juha Vanhainen, Yhtiön hallituksen puheenjohtaja, kommentoi:

“Koskisella on hieno perheomisteinen historia takanaan, mutta nyt on mielestämme oikea hetki laajentaa omistuspohjaa ja kutsua uusia sijoittajia rakentamaan kanssamme seuraavien vuosikymmenten Koskista.

Uskomme laadukkaiden ja monipuolisten puutuotteiden kysynnän kasvuun ja olemme siksi päättäneet toteuttaa Koskisen historian suurimman investoinnin, joka laajentaa tuotantokapasiteettiamme ja parantaa tehokkuuttamme. Tulevien viiden vuoden aikana, tavoitteemme on nostaa liikevaihto 500 miljoonaan euroon, kun vuonna 2021 liikevaihtomme oli 311 miljoonaa euroa. Kasvutavoite pitää sisällään myös mahdolliset yritysjärjestelyt. Käytämme annissa kerättäviä varoja kasvutavoitteidemme saavuttamiseen.

Haluan jo tässä vaiheessa kiittää ankkurisijoittajia heidän osoittamasta luottamuksesta yhtiötämme ja kasvustrategiaamme kohtaan.”

Jukka Pahta, Koskisen toimitusjohtaja, kommentoi:

“Vuosi 2022 on ollut meille hyvä. Puun arvo ekologisena materiaalina ymmärretään yhä paremmin ja sen suosio on kasvussa useissa eri käyttökohteissa. Kehitämme jatkuvasti tuotteitamme ja koska puu on liian arvokasta materiaalia tuhlattavaksi, haluamme käyttää sen mahdollisimman tarkasti, viimeistä purua myöten.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut myös puutuotemarkkinoihin. Laaja tuotevalikoimamme ja asiakaskunta tasoittavat kuitenkin markkinan heilahteluja osaltamme. Esimerkiksi nyt, kun sahatavaran hinta on kääntynyt laskuun, niin vanerin ja lastulevyn hinnat ovat puolestaan kääntyneet nousuun.

Haluamme turvata raaka-aineen saantimme kaikissa olosuhteissa ja siksi läheinen kumppanuus metsänomistajien kanssa on meille ensiarvoisen tärkeä. Näkisimmekin metsänomistajat erittäin tervetulleina Koskisen uusina omistajina muiden sijoittajien ohella.”

Lehdistötilaisuus

Tervetuloa seuraamaan Koskisen virtuaalista lehdistötilaisuutta tänään 11.11.2022 kello 11.00 alkaen seuraavasta linkistä: https://koskisen.worksup.com/ (lehdistötilaisuus pidetään suomeksi).

Koskisen lyhyesti

Koskisen on suomalainen perheomisteinen puunjalostusyhtiö, jolla on yli sadan vuoden toimintahistoria puutuotemarkkinoilla. Puutuotteet ovat hyvä vaihtoehto materiaaleille monissa käyttötarkoituksissa niiden positiivisen hiilinielun (eli ne sitovat hiilidioksidia enemmän kuin niiden tuotannon aikana vapautuu), kestävyyden ja uusiutuvuuden ansiosta. Koskisen hiilikädenjälki ylittää moninkertaisesti sen hiilijalanjäljen ja sen tuotteet sitovat hiiltä vuosikymmeniksi.

Koskisen tuotantolaitokset sijaitsevat Järvelässä ja Hirvensalmella sekä Toporówissa Puolassa. Koskisen keskeisiä markkinasegmenttejä ovat havusahatavara, koivuvaneri ja lastulevy. Koskisella oli 31.12.2021 päättyneellä tilikaudella myyntiä noin 70 maassa.

Koskisella on kaksi liiketoimintasegmenttiä: Sahateollisuus (60,4 prosentin osuus liikevaihdosta ennen sisäisen myynnin eliminointia 31.12.2021 päättyneellä tilikaudella) ja Levyteollisuus (39,6 prosentin osuus liikevaihdosta ennen sisäisen myynnin eliminointia 31.12.2021 päättyneellä tilikaudella). Sahateollisuus‑liiketoimintasegmentti valmistaa sahatavaraa ja ‑jalosteita, ja Levyteollisuus‑liiketoimintasegmentti valmistaa vaneria, ohutvaneria, viilua, lastulevyä sekä kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen sisustusratkaisuja Kore‑brändin alla.

Yhtiön Puunhankintatoiminto, joka on osa Sahateollisuus‑liiketoimintasegmenttiä, vastaa puun hankkimisesta Koskisen omille tuotantolaitoksille. Lisäksi Puunhankintatoiminto toimittaa sivutuotteita Koskisen omasta tuotannosta bioenergian tuotantoon Koskisen tuotantolaitoksilla sijaitseville kolmannen osapuolen operoimille voimalaitoksille ja useille muille lähialueen voimalaitoksille sekä toimittaa raaka-ainetta (haketta ja kuitupuuta) paperin ja sellun valmistajille.

Koskisen noudattaa kaikessa puunhankinnassaan yleiseurooppalaisen metsäsertifiointijärjestelmän (Programme for the Endorsement of Forest Certification, ”PEFC”) alkuperäketjun sertifikaatin ja hyvän metsänhoidon neuvoston (Forest Stewardship Council A. C., ”FSC”) alkuperäketjun sertifikaatin asettamia vaatimuksia. Koskisen jäljittää hankkimansa puun alkuperän ja käyttää puun alkuperäketjujärjestelmää varmistaakseen, että kaikki puumateriaali hankitaan laillisesti ja eettisesti luotettavista lähteistä. Koskisen ostaa suurimman osan puustaan Suomessa tuhansilta yksityisiltä metsänomistajilta, joiden metsät sijaitsevat pääasiassa Etelä‑ ja Itä‑Suomessa.

Koskisen tarjoaa suomalaisille metsänomistajille erilaisia palveluita, jotka yhdistävät metsäomistajien ja Koskisen pitkän aikavälin intressit optimoimalla metsän arvon. Metsänhoitokäytännöissään Koskisen konkreettisiin toimiin kuuluvat alan parhaat käytännöt, kuten sekametsien suosiminen yksilajisten metsien sijaan, uudistushakkuut, tekopökkelöiden jättäminen, soiden reuna‑alueiden suojelu sekä riistatiheikköjen, lahopuun ja matalatuottoisten alueiden säästäminen.

Koskisen keskittyy tuotannossaan materiaalitehokkuuteen, kierrätykseen ja fossiilivapaiden materiaalien käyttöön. Esimerkiksi Koskisen käyttämästä lämpöenergiasta 98 prosenttia tuotettiin biopolttoaineilla vuonna 2021, ja sen lyhyen aikavälin tavoite on lähes 100 prosenttia. Keskittymällä pitkäjänteiseen luonnon monimuotoisuuteen ja kestäviin käytäntöihin Koskisen pyrkii varmistamaan korkealaatuisen sertifioidun suomalaisen puun saatavuuden myös tulevaisuudessa.

Järvelän uusi yksikkö

Koskisen rakentaa parhaillaan Järvelään uutta puunjalostusyksikköä, jossa tuotannon odotetaan alkavan vaiheittain vuosien 2023 ja 2024 aikana. Käyttöönottovaiheen aikana vanha yksikkö jatkaa tuotantoa liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Uuden yksikön odotetaan kasvattavan Sahatavara‑liiketoimintasegmentin nykyistä 300 000 kuutiometrin vuotuista sahatavaran tuotantokapasiteettia Järvelässä 33 prosentilla 400 000 kuutiometriin.

Investoinnin arvioidaan olevan noin 50 miljoonaa euroa, mistä osa on jo investoitu. Uuden yksikön arvioidaan kasvattavan Sahateollisuus‑liiketoimintasegmentin käyttökatetta 8 miljoonalla eurolla vuodessa, kun se on täysin käytössä, eli Yhtiön arvion mukaan vuoden 2024 alusta lähtien.

Koskisen Järvelän uudesta yksiköstä odottamat hyödyt ovat:

• lisääntynyt jalostuskapasiteetti;
• lisääntynyt tuotetarjooma erityisesti Yhtiölle tärkeälle Japanin markkinalle;
• kasvanut tukista saatava tuotto modernin teknologian ansiosta;
• jopa 40 prosenttia kasvanut sahausprosessin tehokkuus lisääntyneen automaation ja korkeamman tuotantokapasiteetin ansiosta;
• säästöt Koskisen kiinteisiin ja muuttuviin tuotantokustannuksiin;
• laajempi raaka‑aineiden käyttövalikoima; ja
• mahdollisuus tuotantokapasiteetin kasvattamisen rajoitetuilla investoinneilla.

Koskisen voi tulevaisuudessa kasvattaa Järvelän uuden yksikön 400 000 kuutiometrin vuotuista tuotantokapasiteettia edelleen 500 000 kuutiometriin rajoitetuilla investoinneilla. Järvelän uuteen yksikköön liittyvä lisäinvestointipotentiaali sisältää muiden prosessivaiheiden, kuten kuivauskapasiteetin, pullonkaulojen poistamisen.

Keskeiset vahvuudet

Koskisen uskoo, että muun muassa seuraavat tekijät ovat sen keskeisiä vahvuuksia ja kilpailuetuja:

• kestävyyteen liittyvät teemat kasvattavat Koskiselle oleellisia markkinoita;
• kestävyyden huomioiminen kaikissa Koskisen tuotannon vaiheissa;
• integroidun mekaanisen puunjalostuksen edelläkävijä;
• korkealaatuiset, räätälöidyt tuotteet suomalaisesta puusta;
• tulevat investoinnit luovat pohjan parantaa taloudellista suorituskykyä edelleen; ja
• johto, jolla on laaja kokemus teollisuudenalalta.

Kysynnän keskeiset ajurit

Useiden kestävään kehitykseen liittyvien tekijöiden odotetaan ohjaavan markkinoiden kasvua, sillä ympäristötietoisuus on keskeinen megatrendi, joka vaikuttaa markkinoiden kaikkiin osa alueisiin. Koskisen uskoo, että yhtiöt, jotka keskittyvät vastuullisuuteen koko arvoketjussa ja sisällyttävät sen strategioihinsa, ovat hyvässä asemassa tämän trendin hyödyntämisessä.

Puutuotteiden kysynnän keskeisten ajureiden odotetaan olevan:

(i) lisääntyvä sääntely päästöjen vähentämiseksi tukee puutuotteiden käyttöä;

(ii) kasvavat rakennusmäärät yhdistettynä puumateriaaleihin luovat kysyntää puutuotteille;

(iii) kasvavat logistiikkamäärät ja kuljetusajoneuvojen tarve luovat kysyntää vaneriratkaisuille kevyessä hyötyajoneuvoteollisuudessa; ja

(iv) puun kasvava käyttö huonekaluissa vastuullisempana, lujempana ja kestävämpänä vaihtoehtona.

Venäjän poissulkeminen markkinoilta

Metsätalouden ja puutuoteteollisuuden markkinadynamiikka on tällä hetkellä häiriintynyt, koska Venäjältä ja Valko-Venäjältä tulevaan tuontiin kohdistuu pakotteita. Erityisesti levytuotteissa rajoitukset ovat vaikuttaneet Venäjältä tulevaan tarjontaan, mikä on pienentänyt tarjontaa Euroopassa merkittävästi.

Venäjä on ollut historiallisesti merkittävä puutuotteiden toimittaja Eurooppaan. Venäjältä hankitun havusahatavaran määrä vuonna 2021 oli lähes 7 prosenttia Euroopan käytettävissä olevasta määrästä. Eniten rajoitusten odotetaan vaikuttavan koivuvanerin markkinasegmenttiin, jossa tarjonnasta jopa 60 prosenttia on menetetty pakotteiden ja muiden vastaavien rajoitusten seurauksena. Lastulevymarkkinasegmentillä pakotteilla on ollut tähän mennessä vain rajallinen vaikutus Euroopan markkinoihin.

Koskisen Strategia

Koskisen on muodostanut strategiansa niin, että se on kaiken sen toiminnan kulmakivi. Koskisella on seuraavat keskeiset strategiset painopisteet:

• Asiakkaiden odotusten ymmärtäminen ja ylittäminen: Koskisen uskoo, että se tunnetaan tuotteidensa, toimintansa ja henkilöstönsä korkeasta ja tinkimättömästä laadusta. Koskisen pyrkii olemaan luova ja ketterä toimija puutuotemarkkinoilla sekä kehittämään jatkuvasti uusia innovatiivisia ratkaisuja nykyisille ja potentiaalisille asiakkailleen. Koskisen on ylpeä juuristaan ja se pyrkii olemaan toimialansa ja toimialueensa paras työnantaja. Koskisen pitää ammattitaitoista ja vahvaa myyntiorganisaatiotaan sekä jatkuvasti kehittyvää myyntiedustajaverkostoaan strategisina resursseinaan, jotka tuovat Koskiselle kilpailuetuja.
• Ketterän liiketoimintamallin mukaisesti toimiminen: Korkean laadun lisäksi ketteryys on Koskisen strategian keskiössä. Koskisen uskoo, että ketteryys reagointikykynä vastata asiakkaiden pyyntöihin ja korkeatasoisena palveluna erottavat Koskisen sen useista kilpailijoista. Asiakkaiden tarpeiden tiivis seuranta, räätälöityjen tuotteiden ja palveluiden tarjoaminen sekä tuotteiden toimittaminen asiakkaille joustavasti ja oikea‑aikaisesti ovat keskeisessä asemassa nykyisten asiakkaiden säilyttämisessä ja uusien asiakkaiden saamisessa. Koskisen tuotanto on joustava, sillä Koskisen pystyy valmistamaan lopputuotteita pienempinä erinä, jotka voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaisesti (esimerkiksi mittojen, määrän, laadun ja toimituksen mukaan). Koskisen joustava liiketoimintamalli, joka keskittyy suoramyyntiin asiakkaille, vähentää Koskisen herkkyyttä markkinoiden syklisyydelle sekä mahdollistaa asiakkaiden joustavamman palvelemisen ja nopeamman reagoinnin kysynnän ja olosuhteiden muutoksiin.
• Tavoitteena vastuullisuuden edelläkävijyys: Koskisen uskoo, että kestävän kehityksen periaatteiden mukaisuus on sen toiminnan perusta, ja siksi Koskisen pyrkii olemaan vastuullisuuden edelläkävijä puutuoteteollisuudessa maailmanlaajuisesti. Tämä tavoite saavutetaan pienentämällä Koskisen toiminnan jo valmiiksi pientä hiilijalanjälkeä ja kasvattamalla sen hiilikädenjälkeä kehittämällä entistä vastuullisempia tuotteita. Koskisen ottaa vastuullisuuden huomioon toimintansa kaikissa vaiheissa ja pitää vastuullisuutta yhtenä ensisijaisena arvonaan.

Taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka

Koskisen tavoitteena on tuottavasti kasvattaa liiketoimintaansa huomattavasti ja Yhtiön hallitus on vahvistanut Koskiselle seuraavat suhdanteiden yli ulottuvat pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet, jotka Yhtiö pyrkii saavuttamaan vuoden 2027 loppuun mennessä:

• Kasvu: liikevaihto 500 miljoonaa euroa, sisältäen sekä orgaanisen että epäorgaanisen kasvun;
• Kannattavuus: oikaistu käyttökatemarginaali 15 prosenttia yli syklin;
• Tase: vahvan taseen säilyttäminen; ja
• Osinkopolitiikka: houkutteleva osinko, joka on vuosittain vähintään kolmannes nettotuloksesta.

Yhtiön hallitus on alustavasti arvioinut ehdottavansa Yhtiön varsinaiselle yhtiökokoukselle vuonna 2023, että Yhtiö jakaisi vuonna 2023 sen osinkopolitiikasta poiketen 10 miljoonaa euroa osinkoa Koskisen vuoden 2022 ennustetusta vahvasta tuloksesta johtuen. Lopullisen päätöksen osingonjaosta tekee Yhtiön varsinainen yhtiökokous keväällä 2023.

Tulosennuste

Koskisen arvioi sen liikevaihdon vuonna 2022 pysyvän samalla tasolla vuoden 2021 tasoon verrattuna, ja sen oikaistun käyttökatemarginaalin kasvavan vuonna 2022 vuoden 2021 tasoon verrattuna. Koskisen arvioi liikevaihdon olevan noin 310 miljoonaa euroa ja oikaistun käyttökatemarginaalin 21–23 prosenttia 31.12.2022 päättyvällä tilikaudella. Koskisen arvioi, että vuonna 2023 sen liikevaihto ei ylitä vuoden 2022 tasoa, ja sen oikaistu käyttökatemarginaali on 12–14 prosenttia. Koskisen arvioi, että vuonna 2023 Levyteollisuus-liiketoimintasegmentin kannattavuus säilyy vuoden 2022 tasolla tai paranee vuoden 2022 tasoon verrattuna ja että Sahateollisuus-liiketoimintasegmentin kannattavuus laskee vuoden 2022 tasoon verrattuna sahatavaran hinnanlaskun seurauksena. Lisäksi Koskisen arvioi Järvelän uuden yksikön lisääntyneen tuotantokapasiteetin kasvattavan Koskisen liikevaihtoa ja kannattavuutta, sekä parantavan Sahateollisuus-liiketoimintasegmentin käyttökatetta vuosittain 8 miljoonalla eurolla vuodesta 2024 alkaen.

Koskisen tulosennuste perustuu Yhtiön johdon arvioihin ja oletuksiin Yhtiön liikevaihdon, tuloksen ja toimintaympäristön kehityksestä. Vuoden 2022 tulosennuste perustuu erityisesti Yhtiön liiketoiminnan kehitykseen vuoden 2022 kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja liiketoiminnan arvioituun kehitykseen vuoden 2022 viimeisellä vuosineljänneksellä Yhtiön käytössä olevaan tietoon perustuen. Vuoden 2023 tulosennuste perustuu erityisesti Levyteollisuus‑liiketoimintasegmentin kannattavuuden ja kysynnän arvioituun kehitykseen vuonna 2022, sekä Sahateollisuus‑liiketoimintasegmentin arvioituun hintojen laskuun. Keskeisimpiä ennusteisiin vaikuttavia tekijöitä, joihin Yhtiö voi vaikuttaa, ovat Yhtiön oman toiminnan tuottavuus ja tehokkuus. Yhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevat tekijät liittyvät erityisesti yleiseen talouskehitykseen, maailmanpoliittisen tilanteen aiheuttamaan kärjistymiseen, nousevaan inflaatioon ja korkotasoon ja näiden aiheuttamaan mahdollisesti lisääntyvän epävarmuuden vaikutukseen. Epävarmuutta sekä liikevaihdon että kulujen osalta lisäävät etenkin meneillään oleva sota Ukrainassa sekä inflaation hintoja nostava tai kulutuskysyntää heikentävä vaikutus.

Koskisen keskeiset tunnusluvut

Alla esitettävät valikoidut konsernin taloudelliset tiedot ovat peräisin (i) Koskisen ”IAS 34 – Osavuosikatsaukset” ‑standardin mukaisesti 30.9.2022 ja 30.9.2021 päättyneiltä yhdeksän kuukauden jaksoilta laadituista konsernin tilintarkastamattomista taloudellisista osavuositiedoista, (ii) Koskisen 30.9.2022 päättyneeltä kolmen kuukauden jaksolta laadituista konsernin tilintarkastamattomista taloudellisista osavuositiedoista ja (iii) Koskisen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (”IFRS”) mukaisesti 31.12.2021 ja 31.12.2020 päättyneiltä tilikausilta laadituista tilintarkastamattomista konsernitilinpäätöksistä.

Seuraavassa taulukossa esitetään Koskisen keskeisiä tunnuslukuja ilmoitetuilla ajanjaksoilla:

	30.9 ja 1.7.	30.9 ja 1.1.–30.9.		31.12. ja 1.1.–31.12.
	–30.9.2022	2022	2021	2021	2020
	(IFRS)
	(tilintarkastamaton)
	(tuhatta euroa, ellei toisin ilmoitettu)
TUNNUSLUVUT
Liikevaihto	67 405	240 208	219 343	311 464	219 957
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät (1)	1 144	-700	–	34	–
Käyttökate (2)	10 317	56 440	39 308	62 236	11 340
Käyttökatemarginaali (3), prosenttia	15,3	23,5	17,9	20,0	5,2
Oikaistu käyttökate (4)	11 461	55 740	39 308	62 270	11 340
Oikaistu käyttökatemarginaali (5), prosenttia	17,0	23,2	17,9	20,0	5,2
Liikevoitto (‑tappio)	8 319	50 324	32 958	52 711	2 233
Liikevoittomarginaali (6), prosenttia	12,3	21,0	15,0	16,9	1,0
Oikaistu liikevoitto (7)	9 463	49 624	32 958	52 745	2 233
Oikaistu liikevoittomarginaali (8), prosenttia	14,0	20,7	15,0	16,9	1,0
Voitto (tappio) ennen veroja	n/a	50 863	29 132	47 944	-4 360
Kauden voitto (tappio)	n/a	40 952	23 217	38 546	-3 979
Liiketoiminnan nettorahavirta	n/a	31 119	27 338	48 576	4 241
Nettoinvestoinnit (9)	n/a	16 568	8 140	9 632	3 589
Rahavirta ennen rahoitusta (10)	n/a	17 686	19 198	28 954	518
Kokoaikaisiksi muunnettujen työntekijöiden määrä kauden lopussa (11)	n/a	865	858	931	865
Kokoaikaisiksi muunnettujen työntekijöiden määrä keskimäärin kauden aikana (12)	n/a	863	990	909	892

		31.12.
	30.9.2022	2021	2020
	(IFRS)
	(tilintarkas-tamaton)
	(tuhatta euroa, ellei toisin ilmoitettu)
Varat yhteensä	220 145	200 306	151 776
Oma pääoma yhteensä	100 339	58 820	20 404
Sijoitettu pääoma (13)	153 826	134 513	102 807
Likvidit varat (14)	46 267	40 496	7 881
Nettovelka (15)	13 439	34 067	71 436
Nettovelan suhde käyttökatteeseen, suhdeluku (16)	0,17	0,55	6,30
Operatiivinen nettokäyttöpääoma (17)	37 576	36 998	28 188
Operatiivisen nettokäyttöpääoman osuus liikevaihdosta, prosenttia (18)	11,3	11,9	12,8
Omavaraisuusaste (19), prosenttia	45,7	29,5	13,5
Velkaantumisaste (20), prosenttia	13,4	57,9	350,1
Sijoitetun pääoman tuotto (21), prosenttia	50,4	44,4	2,2
Oman pääoman tuotto (22), prosenttia	78,2	97,3	-17,7
Vuokrasopimuksiin liittyvät poistot (23)	2 373	3 278	3 025
Vuokrasopimuksista aiheutuvat lisäykset (24)	882	1 066	6 019

(1) Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomia epätavallisia eriä, jotka liittyvät (i) Uudelleenjärjestelyyn liittyviin kuluihin, (ii) arvonalentumisiin, (iii) liiketoimintojen tai merkittävien käyttöomaisuuserien myyntivoittoihin tai -tappioihin ja (iv) suunniteltuun Listautumiseen liittyviin kuluihin.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät esitetään kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tarjoavat mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta.
(2) Käyttökate = Liikevoitto (-tappio) + Poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku.
(3) Käyttökatemarginaali, prosenttia = Käyttökate / Liikevaihto × 100
Käyttökatemarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku.
(4) Oikaistu käyttökate = Käyttökate + Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Oikaistu käyttökate on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu käyttökate esitetään käyttökatteen lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu käyttökate tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta.
(5) Oikaistu käyttökatemarginaali, prosenttia = Oikaistu käyttökate / Liikevaihto × 100
Oikaistu käyttökatemarginaali Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu käyttökatemarginaali esitetään käyttökatemarginaalin lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu käyttökatemarginaali tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta.
(6) Liikevoittomarginaali, prosenttia = Liikevoitto (-tappio) / Liikevaihto × 100
Liikevoittomarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku.
(7) Oikaistu liikevoitto = Liikevoitto (-tappio) + Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Oikaistu liikevoitto on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu liikevoitto esitetään liikevoiton (-tappion) lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu liikevoitto tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta.
(8) Oikaistu liikevoittomarginaali, prosenttia = Oikaistu liikevoitto / Liikevaihto × 100
Oikaistu liikevoittomarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu liikevoittomarginaali esitetään liikevoittomarginaalin lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu liikevoittomarginaali tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta.
(9) Nettoinvestoinnit = Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankinta – Pitkäaikaisten varojen myynnit
Nettoinvestointeja käytetään mittarina kuvaamaan Koskisen investointeja käyttöomaisuuteen ja aineettomiin hyödykkeisiin.
(10) Rahavirta ennen rahoitusta = Liiketoiminnan nettorahavirta + Investointien nettorahavirta
Rahavirta ennen rahoitusta kuvastaa rahavirtaa, jonka Koskisen tuottaa tai käyttää sen liiketoiminnassa ja investoinneissa.
(11) Kokoaikaisiksi muunnettujen työntekijöiden määrä kauden lopussa = Koskisen työntekijöiden työtunnit yhteensä kauden lopussa / Kokoaikaisen työntekijän ennalta sovitut työtunnit yhteensä kauden lopussa
Kokoaikaisiksi muunnettujen työntekijöiden määrä kauden lopussa esittää Koskisen työntekijöiden määrän kokoaikaisiksi työntekijöiksi muunnettuna kauden lopussa.
(12) Kokoaikaisiksi muunnettujen työntekijöiden määrä keskimäärin kauden aikana = Koskisen työntekijöiden työtunnit yhteensä kauden aikana / Kokoaikaisen työntekijän ennalta sovitut työtunnit yhteensä kauden aikana
Kokoaikaisiksi muunnettujen työntekijöiden määrä keskimäärin kauden aikana esittää Koskisen työntekijöiden määrän kokoaikaisiksi työntekijöiksi muunnettuna keskimäärin kauden aikana.
(13) Sijoitettu pääoma = Varat yhteensä – Lyhytaikaiset velat yhteensä
Sijoitettu pääoma kuvastaa Koskisen liiketoimintaan sitoutunutta pääomaa ja sitä käytetään sijoitetun pääoman tuottoa laskettaessa.
(14) Likvidit varat = Lyhytaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat + Rahavarat
Likvidit varat kuvastaa käteisen ja muiden vaivattomasti käteiseksi vaihdettavien varojen määrää.
(15) Nettovelka = Lainat(25) + Vuokrasopimusvelat – Likvidit varat
Nettovelka on mittari Koskisen ulkopuolisen velkarahoituksen kokonaismäärän arviointiin.
(16) Nettovelan suhde käyttökatteeseen, suhdeluku = Nettovelka / Käyttökate (viimeiset 12 kuukautta)
Nettovelan suhde käyttökatteeseen on mittari Koskisen rahoitusriskitason ja velkaantuneisuuden arviointiin.
(17) Operatiivinen nettokäyttöpääoma = Vaihto-omaisuus + Myyntisaamiset + Muut saamiset – Saadut ennakot – Ostovelat – Ostovelat, maksumenettely
Operatiivinen nettokäyttöpääoma on mittari Koskisen liiketoimintaan sitoutuvan suoran nettokäyttöpääoman tason seuraamiseen.
(18) Operatiivisen nettokäyttöpääoman osuus liikevaihdosta, prosenttia = Operatiivinen nettokäyttöpääoma / Liikevaihto (viimeiset 12 kuukautta) × 100
Operatiivisen nettokäyttöpääoman osuus liikevaihdosta kuvaa nettokäyttöpääoman suhdetta Koskisen liikevaihtoon.
(19) Omavaraisuusaste, prosenttia = Oma pääoma yhteensä / (Varat yhteensä – Saadut ennakot) × 100
Omavaraisuusaste mittaa Koskisen vakavaraisuutta sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä.
(20) Velkaantumisaste, prosenttia = Nettovelka / Oma pääoma yhteensä × 100
Velkaantumisaste on mittari Koskisen taloudellisen velkaantuneisuuden arviointiin.
(21) Sijoitetun pääoman tuotto, prosenttia = Liikevoitto (-tappio) (viimeiset 12 kuukautta) / Sijoitettu pääoma (keskimäärin viimeisen 12 kuukauden aikana) × 100
Sijoitetun pääoman tuotto kuvastaa Koskisen liiketoimintaan sitoutuneen pääoman tuottoa.
(22) Oman pääoman tuotto, prosenttia = Kauden voitto (tappio) (viimeiset 12 kuukautta) / Oma pääoma yhteensä (keskimäärin viimeisen 12 kuukauden aikana) × 100
Oman pääoman tuotto on mittari Koskisen tuloksellisuuden ja Koskisen tulonmuodostuksen tehokkuuden arviointiin.
(23) Vuokrasopimuksiin liittyvät poistot = Käyttöoikeusomaisuuserien poistot
Vuokrasopimuksiin liittyvät poistot kuvastaa vuokrasopimuksista kirjattujen käyttöoikeusomaisuuserien poistoa.
(24) Vuokrasopimuksista aiheutuvat lisäykset = Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset
Vuokrasopimuksista aiheutuvat lisäykset kuvastaa vuokrasopimuksista kirjattujen käyttöoikeusomaisuuserien lisäyksiä.
(25) Erä ”Lainat” sisältää eräiden Koskisen osakkeenomistajien Koskiselle myöntämät pääomalainat, joiden kokonaismäärä oli 30.9.2022 yhteensä 7,2 miljoonaa euroa (sisältäen kertyneen maksamattoman koron) (12,1 miljoonaa euroa 31.12.2021, 11,5 miljoonaa euroa 31.12.2020 ja 10,9 miljoonaa euroa 31.12.2019). Pääomalainoilla on seitsemän prosentin vuotuinen korko.

Seuraavassa taulukossa esitetään valikoituja tietoja Koskisen segmenteistä ilmoitetuilla ajanjaksoilla:

	1.7.–	1.1.–30.9.		1.1.–31.12.
	30.9.2022	2022	2021	2021	2020
	(IFRS)
	(tilintarkastamaton)
	(tuhatta euroa, ellei toisin ilmoitettu)
Sahateollisuus-liiketoimintasegmentti
Ulkoinen liikevaihto (1)	32 833	129 960	127 556	187 980	120 051
Käyttökate (2)	6 091	38 095	31 973	50 652	2 630
Käyttökatemarginaali (3), prosenttia	18,6	29,3	25,1	26,9	2,2
Levyteollisuus-liiketoimintasegmentti
Ulkoinen liikevaihto (1)	34 543	110 167	91 628	123 281	99 781
Käyttökate (2)	6 246	19 902	11 059	14 063	8 752
Käyttökatemarginaali (3), prosenttia	18,1	18,1	12,1	11,4	8,8
Muut
Ulkoinen liikevaihto (1)	30	81	159	204	125
Käyttökate (2)	-2 020	-2 560	-3 680	-2 413	-33

(1) Segmenttikohtainen liikevaihto ilman konserninsisäistä myyntiä.
(2) Käyttökate = Liikevoitto (-tappio) + Poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku.
(3) Käyttökatemarginaali, prosenttia = Käyttökate / Liikevaihto × 100
Käyttökatemarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku.

Tietoja Listautumisannista

Listautumisannin tavoitteena on mahdollistaa Koskisen kasvustrategian toteuttaminen. Listautumisanti mahdollistaa Yhtiön pääsyn pääomamarkkinoille, sen omistuspohjan laajenemisen ja sen osakkeiden likviditeetin lisääntymisen. Listautuminen ja lisääntynyt likviditeetti mahdollistaisivat myös osakkeiden käyttämisen tehokkaammin vastikkeena mahdollisissa tulevissa yrityskaupoissa. Lisänäkyvyyden odotetaan myös lisäävän edelleen Koskisen tunnettuutta yleisön ja asiakkaiden keskuudessa ja työnantajana.

Koskisen pyrkii Listautumisannissa keräämään osakeannilla noin 30 miljoonan euron bruttovarat tarjoamalla uusia osakkeita merkittäväksi. Yhtiön hallitus päättää Listautumisannin lopullisista ehdoista ja rakenteesta lähempänä merkintäajan alkua. Yhtiön kaikki keskeiset osakkeenomistajat pysyvät merkittävinä osakkeenomistajina Listautumisannin jälkeen. Yhtiön, sen nykyisten omistajien, Yhtiön hallituksen ja johtoryhmän jäsenten odotetaan sitoutuvan tavanomaisiin luovutusrajoituksiin.

Suunniteltu Listautumisanti koostuu (i) yleisöannista yksityishenkilöille ja yhteisöille Suomessa, (ii) instituutioannista institutionaalisille sijoittajille Suomessa ja soveltuvien lakien mukaisesti kansainvälisesti sekä (iii) henkilöstöannista Yhtiön ja sen tytäryhtiöiden työntekijöille Suomessa.

Seuraavat Ankkurisijoittajat ovat tietyin tavanomaisin edellytyksin antaneet Listautumisantiin liittyen yhteensä noin 15 miljoonan euron merkintäsitoumukset sillä ehdolla, että Yhtiön olemassa olevien osakkeiden arvo ei ylitä noin 109 miljoonaa euroa:

• Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma;
• Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo;
• Stephen Industries Inc Oy; ja
• UB Rahastoyhtiö Oy.

Neuvonantajat

Nordea Bank Oyj toimii Listautumisannin pääjärjestäjänä (”Pääjärjestäjä”). Koskisen oikeudellisena neuvonantajana Listautumisannissa toimii White & Case LLP. Pääjärjestäjän oikeudellisena neuvonantajana Listautumisannissa toimii Roschier Asianajotoimisto Oy. Miltton Oy toimii Koskisen viestinnällisenä neuvonantajana.

Lisätietoja antaa

Jukka Pahta, toimitusjohtaja, Koskisen
jukka.pahta@koskisen.com
puh. 020 553 4561

Mediakyselyt

Sanna Väisänen, vastuullisuus‑ ja viestintäjohtaja, Koskisen
sanna.vaisanen@koskisen.com
puh. 020 553 4563

Tärkeää tietoa

Tätä tiedotetta ei ole tarkoitettu, eikä kopioita siitä tule levittää tai lähettää Yhdysvaltoihin, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Kanadaan, Australiaan tai Japaniin.

Tämä asiakirja ei ole Esiteasetuksen (EU) 2017/1129 (”Esiteasetus”) ja sen alaisen lainsäädännön mukainen esite. Esiteasetuksen mukaisesti laadittu ja Finanssivalvonnan hyväksymä esite tullaan julkaisemaan, ja se tulee julkaisemisen jälkeen olemaan saatavilla Koskisen Oyj:ltä (”Yhtiö”) sekä muista esitteessä mainituista paikoista. Sijoittajien ei tule merkitä tai ostaa arvopapereita, joihin tämä tiedote viittaa, elleivät he tee sitä esitteeseen sisältyviin tietoihin perustuen.

Tämä tiedote ei ole tarjous arvopapereiden myymiseksi eikä pyyntö ostotarjouksen tekemiseksi Yhdysvalloissa. Arvopapereita, joihin tässä tiedotteessa viitataan, ei saa myydä Yhdysvalloissa, ellei niitä ole rekisteröity Yhdysvaltain vuoden 1933 arvopaperilain (muutoksineen) mukaisesti tai ellei rekisteröintivelvollisuudesta ole poikkeusta. Yhtiö ei aio rekisteröidä tai tarjota arvopapereita yleisölle Yhdysvalloissa.

Muissa Euroopan talousalueen jäsenvaltioissa kuin Suomi (kukin, ”Relevantti valtio”) nämä tiedot ja tämä tarjous on osoitettu ja ohjattu henkilöille, jotka ovat “Kokeneita sijoittajia” Esiteasetuksen artiklan 2(e) tarkoittamassa merkityksessä. Arvopaperit ovat ainoastaan saatavilla Kokeneille sijoittajille ja mihin tahansa kutsuun, tarjoukseen tai sopimuksen arvopapereiden merkitsemiseksi, ostamiseksi tai muutoin hankkimiseksi ryhdytään ainoastaan Kokeneiden sijoittajien kanssa. Kenenkään, joka ei ole Kokenut sijoittaja, ei tule toimia tämän asiakirjan perusteella tai luottaa sen sisältöön Relevantissa valtiossa.

Tämä tiedote ei ole tarjous arvopapereista yleisölle Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Arvopapereita koskevaa esitettä ei ole hyväksytty eikä tulla hyväksymään Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tässä esitetyt tiedot on suunnattu ainoastaan (i) henkilöille, jotka ovat Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopuolella, (ii) henkilöille, jotka ovat Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2000 rahoituspalvelu- ja markkinalain (Financial Services and Markets Act) (Financial Promotion)) vuoden 2005 määräyksen (Order 2005) (”Määräys”) 19(5) artiklan mukaisia sijoitusalan ammattilaisia ja (iii) Määräyksen 49(2) artiklan (a)-(d) -kohtien mukaisille yhtiöille, joilla on korkea varallisuusasema (high net worth entity), taikka muille henkilöille, joille tämä tiedote voidaan laillisesti kommunikoida (kaikki tällaiset henkilöt jäljempänä ”Asiaankuuluvat tahot”). Kaikki tähän tiedotteeseen liittyvä sijoitustoiminta on tarkoitettu ainoastaan Asiankuuluvien tahojen saataville. Kenenkään, joka ei ole Asiaankuuluva taho, ei tule toimia tämän asiakirjan perusteella tai luottaa sen sisältöön.

Tulevaisuutta koskevat lausumat

Tässä tiedotteessa käsitellyt asiat saattavat sisältää tulevaisuutta koskevia lausumia. Tulevaisuutta koskevat lausumat eivät ole historiallisia tosiseikkoja ja voidaan tunnistaa sanoista, kuten ”uskoa”, ”odottaa”, ”olettaa”, ”aikoa”, ”arvioida”, ”tulla”, ”saattaa”, ”jatkua”, ”pitäisi” ja vastaavista ilmaisuista. Tässä tiedotteessa tulevaisuutta koskevat lausumat perustuvat erilaisiin oletuksiin, joista monet vuorostaan perustuvat oletuksiin. Vaikka Koskisen Oyj uskoo, että nämä oletukset olivat antamisensa ajankohtana perusteltuja, niihin luonnostaan liittyy merkittäviä tunnettuja ja tuntemattomia riskejä, epävarmuustekijöitä, satunnaisuuksia ja muita tärkeitä tekijöitä, joita on vaikeaa tai mahdotonta ennakoida ja jotka ovat sen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Tällaiset riskit, epävarmuustekijät, satunnaisuudet ja muut tärkeät tekijät saattavat aiheuttaa sen, että toteutuneet tapahtumat eroavat olennaisesti odotuksista, jotka on ilmaistu tai joihin on viitattu tämän tiedotteen tulevaisuutta koskevissa lausumissa.

Tämän tiedotteen tiedot, näkemykset ja tulevaisuutta koskevat lausumat ilmaisevat ainoastaan tämän tiedotteen päivämäärän mukaista asiantilaa, ja ne voivat muuttua ilman eri ilmoitusta.

Keskeiset markkinasegmentit

• Havusahatavara: Havusahatavaran markkinasegmentti koostuu sahatuotteista, joita käytetään huonekalu- ja rakennusteollisuudessa, sekä sahajalostetuotteista, joita käytetään pääasiassa sisä‑ ja ulkoverhoilupaneeleissa, huonekaluissa ja muissa käyttökohteissa sekä rakennustarkoituksiin. Koskisen valmistaa sahapuuta pohjoismaisesta kuusesta ja männystä, jonka lopputuotteet ovat ensisijaisesti sahatavaraa ja ‑jalosteita;
• Koivuvaneri: Vaneri on ohut mutta luja puulevy, joka valmistetaan useista viiluista liimaamalla ja sitten puristamalla toisiinsa siten, että syiden suunnat vuorottelevat luoden ristiinlaminoituja kerroksia. Vaneri sitoo liiman ja puukuidut yhteen muodostaen komposiittimateriaalin, joka myydään levyinä. Vanerin ydinkerrokset toimivat erottimena ulkokerrosten välissä parantaen vanerin kestävyyttä ja muovattavuutta. Vanerilevyt ovat kevyitä ja kestäviä ja toimivat siten sopivana materiaalina erilaisiin loppukäyttökohteisiin. Ohutvaneri valmistetaan samalla tavalla, mutta käyttäen ohuempia viiluja kuin tavallisessa vanerissa. Koivuvanerituotteiden korvikkeita on olemassa rajoitetusti koivuvanerin teknisten ominaisuuksien, kuten kestävyyden, vuoksi. Koskisen odotetaan hyötyvän Euroopan tiukasta tarjontatilanteesta tulevina vuosina Venäjän pakotteiden vuoksi, koska se on yksi harvoista suurista koivuvanerin valmistajista Euroopassa; ja
• Lastulevy: Lastulevymarkkinasegmentti muodostuu laajasta valikoimasta tuotteita, joita käytetään huonekalujen, sisustuksen ja rakentamisen toimialoilla. Itse lastulevy koostuu tyypillisesti kolmesta kerroksesta siten, että pinnalla on hienojakoisia hiukkasia ja keskellä karkeita hiukkasia, ja joihin käytetään raaka‑aineena usein jäännöksiä (kuten puuhaketta ja sahanpurua), jotka sitten pinnoitetaan (esimerkiksi melamiinilla (Melamine Faced Chipboard, ”MFC”)) kestävyyden parantamiseksi. Huonekalu‑ ja sisustusteollisuudessa lastulevyä käytetään kaapeissa sekä edullisissa kokoamisvalmiissa ja litteissä huonekaluissa, kuten hyllyissä, ovissa ja peitelaudoissa, ja logistiikassa lastulevyä voidaan käyttää erilaisissa käyttökohteissa kuten kattolevyissä. Koskisen tarjoaa laajan valikoiman lastulevytuotteita rakentamiseen, huonekaluihin ja sisustamiseen. Lastulevytuotteet valmistetaan Koskisen tuotantolaitoksessa Järvelässä, joka on Suomen ainoa lastulevytehdas ja jonka tuotanto kattoi noin puolet Suomen lastulevyn kokonaiskysynnästä vuonna 2021.