8.5.2023

Paloturvallisuus on tekniikkaa, asenteita ja toimintaa

Sahalaitoksiin liitetään usein korkea tulipaloriski, koska niissä tuotetaan ja varastoidaan suurta palokuormaa – puuta. Koskisen uudella sahalla palotekniset järjestelmät on viety piirun verran vaatimuksia pidemmälle, vaikka toiveena onkin, ettei niitä koskaan tarvitse käyttää.

Saharakennuksen, kuten minkä tahansa rakennuksen on täytettävä niin rakennus- kuin pelastuslainkin määräykset. Paloteknisessä suunnittelussa on huomioitava muun muassa rakennusmateriaalit, sammutusjärjestelmät, hätäpoistumistiet ja palontorjunta. Koskisen sahan paloteknisestä suunnittelusta on vastannut Sitowise Group Oyj.

– Uusi saha on betonirakenteinen ja vaikka ulkoseinät onkin toteutettu puuelementeistä, on niiden alaosa betonia. Sahan sisällä tuotantotilojen väliseinät ovat pelti-villa-elementtiä ja kaikki korkeat tilat sekä erillistilat on palo-osastoitu. Koska sahassa työskentelee normaalioloissa vain 4- 5 henkilöä vuorossa, ei ylimääräisiä hätäuloskäyntejä tarvinnut suunnitella. Normaalien kulkureittien lisäksi poistumisteitä on kuitenkin myös katolle, josta on mahdollisuus palon sattuessa paeta tikkaita pitkin alas. Jokaisella poistumistieovella on palopainike hälytyksentekoa varten, kertaa vuodesta 2017 Koskisen tehdaspalopäällikkönä toiminut Tauno Tonteri suunnittelun perusteita.

Koskisella 90-luvulta saakka työskennellyt Tonteri kertoo, että kun suunnitelmat olivat paloteknisiltä osiltaan valmiit, keskustelu avattiin vakuutusyhtiön kanssa.

– Vakuutusyhtiö näytti vihreää valoa, sillä sahan palotekniset järjestelmät ylittävät lain minimivaatimukset. Esimerkiksi palopostien sijaan olemme vetäneet pihaan erillisen palovesijärjestelmän.

Sammutusvettä omasta takaa

Sahan tontilla sijaitsee Etelä-Suomen toiseksi suurin vedenpumppaamo, jonka tehtävänä on palon sattuessa varmistaa sekä sprinklereiden että palovesijärjestelmän vedensaanti.

– Sprinklerivesialtaan tilavuus on yli miljoona litraa ja jokainen sen kolmesta dieselpumpusta pystyy pumppaamaan vettä 6 000 litraa minuutissa 9,5 barin paineella. Palovesialtaassa on noin 600 000 litraa vettä ja pumppuja on kaksi. Teholtaan ne vastaavat sprinkleripumppaamon pumppuja.

Sekä sahan että dimensiolajittelun katot on varustettu sprinklerein ja automaattinen sammutusjärjestelmä löytyy myös hoitotasojen alustoista ja aputiloista. Kaikkiaan sahassa ja siihen liittyvissä muissa tiloissa sprinklerisuuttimia on 1 540 kappaletta. Myös purunpoistoputkissa on automatiikka apuna.

– ATEX-tilat ovat räjähdysvaarallisia tiloja, joissa palava aine – tässä tapauksessa puru – voi yhdessä normaalipaineisen ilman kanssa aiheuttaa räjähdysvaarallisen ilmaseoksen. Tästä syystä purunpoistoputket on varustettu kipinäsammutusjärjestelmällä, jossa kipinä laukaisee automaattisesti räjähdyksen estävän tiheän vesisumuverhon.

Osassa tiloja on myös monikriteeri-ilmaisimia, jotka havainnoivat lämpötilaa, lämpötilan muutosta ja savua. Kaikki sähköhuoneet ja ulkomuuntamot sekä sahatavaravarastot on varustettu tällaisilla ilmaisimilla.

– Lähtökohta suunnittelussa on, että ensin osastoidaan. Jos osastointi ei ole mahdollista, tila sprinklataan. Mikäli sprinklaus ei onnistu, käytetään ilmaisimia, Tonteri selventää.

Vaikka tulipalojen ennaltaehkäisyyn, niiden havaitsemiseen ja sammuttamiseen onkin valjastettu paljon automatiikkaa, myös ihmisten panosta tarvitaan. Kaikki työntekijät ovat suorittaneet työturvallisuuskorttikoulutuksen ja kunnossapidon henkilöt myös tulityökortin. Tarvittaessa järjestetään AS1-alkusammutuskoutuluksia ja harjoitukset kuuluvat myös sahan rutiineihin. Harjoituksissa käydään läpi muun muassa sammutuspeitteen, vaahtosammuttimen ja palopostin käyttöä.

– Meillä on käytäntö, että ensin yritetään sammuttaa itse ja mikäli se ei onnistu, tehdään hälytys painikkeesta. Itseä tai toisia ei tietenkään saa asettaa vaaraan. Kaikki eivät kuitenkaan voi välittömästi poistua alueelta, sillä palokuntaa ohjaamaan tarvitaan ihmisiä. Usein liikenteenohjauksesta vastaavat trukkikuskit.

Tarkkoja ohjeita

Laitteistoa ylläpidetään ja testataan kuukausittain, huolletaan vuosittain ja viranomaiset tarkastavat niiden toiminnan muutaman vuoden välein. Kaikista tärkeintä on kuitenkin palojen ennaltaehkäisy. Tonteri nostaa ykkösasiaksi siisteyden hallinnan, jottei palavaa materiaalia kertyisi paikkoihin, joihin se ei kuulu. Tuotantotiloihin ei kuulu myöskään puru eikä pöly, joka kerätäänkin Koskisella kuljettimilla ja putkia pitkin lämmöntuotantoon. Tulipalo voi saada alkunsa myös sahan ulkopuolelta, jonka vuoksi työkoneet on pysäköitävä vähintään 30 metrin etäisyydelle palavista rakenteista.

– Ihmiset ovat valveutuneita ja ymmärtävät riskit. Tahallista huolimattomuutta tai uhkarohkeita tempauksia ei meillä esiinny.

Toisinaan sahalla tehdään kunnostustöitä, joihin liittyy paloriski. Koskisella on oma tulityösuunnitelma, joka alkaa jälleen kerran siivouksesta.

– Tulityöluvan antaja määrittää ennen töiden aloitusta muun muassa sen, mitä siivotaan, mitä sammutusvälineitä varataan ja tarvitseeko jotain peittää. Kohteissa, joissa saattaa olla pölyä, levitetään vaahtopatja ennen tulitöiden aloitusta. Tulityöt tehdään aina parina ja jälkivartiointi on Koskisella yleisesti käytetyn tunnin sijaan kaksi tuntia.

Mikäli palo jossain päin sahaa kuitenkin syttyisi, eivät liekit ole ainoa uhka: palava puu muodostaa nopeasti runsaasti savua. Sen poistoon on uudella sahalla panostettu ja koneelliset tuulettimet puhaltavat savun tehokkaasti ulos savunpoistoluukuista.

Omaa tehdaspalokuntaa Koskisella ei enää ole, vaan sopimuspalokuntana toimii Järvelän VPK. Tonteri kertoo palokunnan harjoittelevan tehdasalueilla kymmenen kertaa vuodessa ja yhteistyön toimivan erinomaisesti. Palokunnan niin kutsuttu hyökkäyssuunta on sisäpihan puolella. Tonteri pitää aluetta vaikeakulkuisena ja etenkin ulkopuolisin silmin sekavana. Vaikka harjoituksia pidetään ja myös Päijät-Hämeen Pelastuslaitos on käynyt tutustumassa alueeseen, tarvitaan vielä lisää opasteita, jotta sammutuskalusto saadaan mahdollisimman nopeasti optimaalisiin asemiin.

– Uskon, että olemme tehneet parhaamme ja huomioineet kaikki seikat paloturvallisuuden varmistamiseksi. Suurin toiveeni kuitenkin on, että tämä kaikki on tehty turhaan, eikä näitä järjestelmiä ja kalustoa koskaan tarvittaisi, Tonteri huokaisee.