Kuva 1: Kuva otettu ennakkoraivauksen jälkeen kesäkuussa 2018
Mätästettyyn länsirinteeseen istutettu rauduskoivikko 2000-luvun alussa. Perimätiedon mukaan lahoa ei päätehakkuussa ollut juurikaan esiintynyt. Perkauksia tai taimikonhoitoa ei ollut koskaan tehty. Maapohja erittäin hyvää lehtomaista kangasta. Onneksi maanmuokkaus oli ollut tehokas ojitusmätästys ja istutettu rauduskoivulle. Kuusi ei olisi kasvukilpailussa pärjännyt hoitamattomana. Ennakkoraivaus 2017-18 oli melkoinen urakka, koska tankillisella ei kauas repusta päässyt.
Kuva 2: Kuva otettu syyskuussa 2018 energiapuukorjuun jälkeen
Tarkoitus oli suorittaa energiapuuhakkuu alkukesästä ennen kasvukauden alkua, mutta korjuu ajoittui kuitenkin syksyyn 2018. Kasvukauden alkua tavoiteltiin, koska jäävä puusto olisi vahvistunut kasvukauden aikana kestämään paremmin mahdollisia lumikuormia. Korjuu suoritettiin harvesterilla jossa normaali kaatopää. Jäävän puuston laatu erinomainen, koska hakkuu suoritettiin laatuharvennuksena ja koivuaines oli laadukasta. Oksaiset, kaksihaaraiset, mutkaiset ja muuten huonolaatuiset puut poistettiin. Lopputulos oli olosuhteisiin nähden paras mahdollinen. Nyt sitten jännittämään, millainen tilanne on ensimmäisen talven jälkeen?
Kuva 3: Kuva otettu maaliskuussa 2021 pystykarsinnan jälkeen
Kaksi kasvukautta myöhemmin maaliskuussa 2021 kuviolla suoritettiin pystykarsinta viiden metrin korkeuteen. Karsitut rungot olivat 13-17 cm rinnankorkeudelta mitattuina. Päivän karsintasaldo oli 268 runkoa. Puut olivat luontaisesti karsiutuneet erittäin hyvin, joten karsittavaa ei paljoa ollut. Liikkuminen lumikengillä hankikantoisella oli suorastaan nautinnollista. Lunta oli kuitenkin n. 40 cm.
Lopputulema:
Lohduttomasta ryteiköstä saatiin aikaiseksi laadukas rauduskoivikko. Seuraava harvennus suoritetaan 2026, kahdeksan vuotta ensiharvennuksesta, koska puusto jätettiin varmuuden vuoksi hieman ylitiheäksi. Järeyskehitys on huimaa, joten ennustan, että kuvio päätehakataan 2040-45. Hakkuussa saadaan Järvelän vaneritukkien lisäksi erikoistyviä Koskisen ohutviiluvanerin tuotantoon Hirvensalmelle. Kuviolle näyttää hiljalleen syntyvän luontaisesti kuusen taimia. Voikin olla, että päätehakkuun sijaan tehdäänkin ylispuiden poisto. Näin toimitaan, mikäli kuusiaines on tervettä.
Kirjoittaja: Heikki Nikkinen, Koskisen puunhankinta