Vesi

Yleisenä tavoitteena veden käytössä meillä on vähentää puhtaan veden kulutusta sekä muodostuvien jätevesien määrää ja haitallisuutta. Pyrimme siihen, että toimintamme ei aiheuta haittaa tehtaiden ympäristöissä sijaitseville vesistöille.

Vesistöt ovat meille tärkeitä

Vedenkulutusta vähennetään tarkan seurannan avulla

Koskisen Järvelän laitoksilla tarvitsemme vettä talousvedeksi sekä prosessi- ja jäähdytysvedeksi tuotannossa. Saamme tarvittavan veden pääasiassa suoraan pohjavedestä Koskisen omistamista Tolkonlähteestä ja Mäntsäläntien tehdasalueen porakaivosta. Osa tarvittavasta vedestä saadaan myös Kärkölän kunnan vesijohtoverkosta.

Seuraamme vedenkulutusta tarkasti, jolloin mahdolliset vuodot pystytään havaitsemaan ja korjaamaan heti. Pohjaveden käyttöä pyrimme jatkuvasti tehostamaan. Hirvensalmen toiminnoissa tarvittavan veden saamme paikalliselta vesilaitokselta.

Veden kulutus vuonna 2020, (Q1 – Q2) oli 0,28 kuutiota vettä yhtä tuotettua kuutiota kohti. Samalla tasolla oltiin viimeksi vuonna 2015.

Käsittelemme jätevedet aina asianmukaisesti ja pyrimme minimoimaan niiden määrän

Koskisella on Kärkölän kunnan kanssa tehty teollisuusjätevesien johtamissopimus. Kunnan viemäriin johdettava vaneritukkien haudonta-altaan vesi esikäsitellään flotaatiolla. Normaalitilanteissa täytämme jätevesisopimuksen vaatimukset täysin. Hirvensalmen toiminnoissa syntyvät jätevedet johdetaan kunnan jätevesiviemäriin. Hirvensalmen toiminnoilla on myös Hirvensalmen kunnan kanssa tehty teollisuusjätevesisopimus.

Talousvesi

Järvelän toimintojemme talousvettä valvotaan asetuksen 1352/2015 liittyvän valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Tällä varmistetaan talousveden turvallisuus vedenkäyttäjille.

Luonnon ja teollisuuden yhteiseloa Hähkäjärven rannoilla

Hähkäjärvi on Koskisen Tehdastien tehdasalueen välittömässä läheisyydessä oleva omistamamme järvi. Järveä on aikoinaan käytetty tukkien varastointiin, jolloin sen pohjalle on kertynyt puuperäistä ainesta, kuten puunkuoria. Puuperäisen aineksen hajotessa järveen vapautuu ravinteita ja lisäksi kuluu happea. Tämän seurauksena järvi on erittäin rehevöitynyt. Järven typpi- ja fosforipitoisuudet ovat moninkertaisia keskiarvoihin verrattuna, mutta pientä parantumista järven tilassa on kuitenkin havaittavissa, sillä järveen ei tule enää ulkopuolista ravinnekuormitusta.

Olemme rakentaneet Hähkäjärven rantaan suljetun vesikierron mahdollistavia altaita, joihin tukkien kasteluvedet johdetaan ja joista vedet käytetään uudestaan tukkien sadetuksessa. Tukkien kasteluvettä emme ota lainkaan suoraan Hähkäjärvestä. Tukkien kasteluvesien ollessa suljetussa kierrossa Hähkäjärveen pääsee tehdasalueelta vettä vain satunnaisista ylivuodoista, jotka muodostuvat hulevesistä ja puhtaista jäähdytysvesistä.

Koskisen ympäristöluvassa on annettu määräys Hähkäjärven kunnostamisesta. Olemme teettäneet selvityksiä kunnostustarpeesta ja esitelleet niitä viranomaisille. Viimeisin selvitys on vuonna 2014 tehty Hähkäjärven luontoselvitys. Selvityksen tuloksena todettiin, että alueelta löytyy monipuolisen linnuston lisäksi suojeltavia viitasammakoita ja lepakoita. Hähkäjärvi rantoineen onkin arvokas elinympäristö monille eliöille sen vähäisen käytön vuoksi ja oiva esimerkki teollisuuden ja ympäristön ”yhteiselosta”.

Koskisen, kloorifenoleilla saastuneen pohjaveden puhdistus Järvelässä

Vuonna 1976 Koskisen saha tuhoutui tulipalossa. Tulipalon seurauksena kloorifenoleita sisältävää sahatavaran sinistymisenestoainetta (KY-5) pääsi sammutusvesien mukana maaperään ja pohjaveteen. Pohjaveden saastumista ei tässä vaiheessa voitu ennalta arvata. Vuonna 1987 kloorifenoleita todettiin Kärkölän kunnan Kukonmäen vedenottamon vedessä ja pohjavesi todettiin saastuneeksi. Vuodesta 1988 alkaen on selvitetty mahdollisia puhdistusmenetelmiä Koskisen, viranomaisten ja eri tutkimuslaitosten toimesta. Riittävää puhdistusmenetelmää ei kuitenkaan saada tässä vaiheessa kehitettyä. Vuonna 2008 Korkein hallinto-oikeus määräsi Koskisen laatimaan pohjaveden kunnostus- ja tarkkailusuunnitelman. Varsinaista määräystä puhdistamisesta ei kuitenkaan annettu.

Vastuullisena yhtiönä Koskisen aloitti 25.6.2012 pohjaveden puhdistamisen omatoimisesti Pöyry Finland Oy:n konsultoimana, kun riittävän tehokas menetelmä pohjaveden puhdistamiseksi saatiin lopulta kehitettyä. Puhdistusmenetelmä perustuu mikrobien ja hapen yhteisvaikutukseen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kyseistä menetelmää käytetään pohjaveden puhdistamisessa. Menetelmä on osoittautunut erittäin toimivaksi. Koskisen rakennuttama uusi pohjaveden puhdistuskaivo otettiin käyttöön 21.4.2016.

Uuden kaivon avulla pyrittiin tehostamaan pohjaveden puhdistumista entisestään. Puhdistuspumppausta jatkettiin tauotta 20.4.2017 asti, jolloin varsinainen puhdistuspumppaus pysäytettiin teknisten ongelmien vuoksi.

Pohjaveden puhdistuspumppaukset aloitettiin uudelleen 26.9.2018 uuden pumppaussuunnitelman mukaisesti, aikaisempaa pienemmässä mittakaavassa ja jaksotetusti. Peroksidilla tehtävää hapetusta jatketaan yhdessä pohjavesiputkessa. Kloorifenolien määrää seurataan 21 pisteestä ja pohjavesipintoja 20 pisteestä. Puhdistusta jatketaan nykyisen suunnitelman mukaisesti marraskuuhun 2020 asti. Yhteistyökonsulttina toimii AFRY Finland Oy (ent. Pöyry Finland Oy) ja valvovana osapuolena tässä pohjaveden puhdistushankkeessa toimii Hämeen ELY-keskus.

Lisätietoa pohjaveden puhdistusmenetelmästä: YouTube-video: Järvelän pohjaveden puhdistusmenetelmä (https://www.youtube.com/watch?v=AE9hkRTsVas)