Koskiselle valmistui 2020 syksyn aikana 26 uutta ammattilaista. Heistä 21 suoritti oppisopimuskoulutuksena levyalan ammattitutkinnon ja viisi saha-alan ammattitutkinnon.
Oppisopimus mahdollistaa työnteon ja opiskelun saumattoman yhdistämisen
Oppisopimus on työpaikalla työsuhteessa, aidoissa työtehtävissä tapahtuvaa tavoitteellista koulutusta, jota täydennetään tarvittaessa oppilaitoksessa tai muissa oppimisympäristöissä järjestettävillä opinnoilla. Koskisen kumppanina toimii Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia.
“Tämä oli ensimmäinen kerta, kun teimme Gradian kanssa yhteistyötä. Olemme olleet todella tyytyväisiä, vaikka korona-aika toi hieman omia haasteitaan koulutuksen loppuvaiheeseen”, Koskisen henkilöstökoordinaattori Sirpa Pulkkinen kertoo. Gradian kanssa toteutettu kahden vuoden kokonaisuus alkoi vuonna 2018, joten vain loppuvaiheen lähiopetus jouduttiin toteuttamaan etänä.
Oppisopimus perustuu aina työsuhteeseen, joten opiskelijat saavat oppisopimuksen ajalta palkkaa. Koskisen maksoi koko koulutuksen ja näin ollen myös koulupäivät olivat palkallista työaikaa. Näitä lähipäiviä järjestettiin kerran kuukaudessa Koskisen pääkonttorilla, muuten opiskelijat tekivät normaalisti töitä ja opintojen edetessä suorittivat neljä näyttökoetta eri työpisteillä.
Ammattitutkinto tuo tekemiseen lisää syvyyttä
“Halusimme tarjota työntekijöillemme ammattitutkinnon työnantajan tukemana, koska laaja-alaisesta osaamisesta on hyötyä kaikille osapuolille”, Pulkkinen kertoo. “Tavoitteena oli esimerkiksi, että he ymmärtäisivät jatkossa prosesseja ja sisäisiä asiakkuuksia paremmin sekä sitä, mitä omat tekemiset ja valinnat vaikuttavat esimerkiksi toiseen työvaiheeseen”, Pulkkinen jatkaa.
Koulutus oli Pulkkisen mukaan todella suosittu, hakijoita oli enemmän kuin koulutuspaikkoja.
”Koskisen tunnetaan maailmalla laadustaan. Ei pelkästään tuotteiden, vaan myös toiminnan ja toimitusten laadusta. Tämä tarkoittaa sitä, että tehtailla työtehtävät ovat vaativia ja laajoja. Jokaisen pitää tuntea tuotantoprosessi sekä asiakkaan vaatimukset. Koskisella kannustetaankin työntekijöitä opiskelemaan ja kehittämään itseään. Tavoite onkin, että jokainen meillä työskentelevä olisi suorittanut ammattitutkinnon alalle”, HR- ja viestintäjohtaja Minna Luomalahti lisää.
“Suosittelen koulutusta ihan jokaiselle.”
Koskisella kolme vuotta työskennellyt Katariina Anttonen hakeutui koulutukseen esimiehensä kannustamana. “Tykkään muutenkin opiskella ja kehittää osaamistani, joten mikäs siinä, kun samalla voi tehdä töitä ja samalla laajentaa osaamista”, Anttonen toteaa.
Anttonen on aikaisemmalta koulutukseltaan asiakaspalvelun ja myynnin merkonomi, jolle aiemmasta koulutuksesta oli hyötyä esimerkiksi kannattavuuslaskelmia tehdessä sekä muissa tuottavuuden ja talouden opintokokonaisuuksissa.
Alanvaihtajalle syventävä koulutus ja saha-alan ammattitutkinto olivat isoja askelia.
“Aloittaessani kolme vuotta sitten en erottanut mäntyä kuusesta, olin ihan noviisi. Koulutuksen alkaessa olin ollut vuoden verran töissä, se oli aikamoinen harppaus ja eteen tuli ihan eri juttua kuin pelkästään arkityössä. Koen, että koulutus syvensi teoreettista osaamista, ymmärrän prosessin laajuuden paremmin. Osaamisessani on todella iso kehitys koulutuksen ansiosta”, Anttonen kertoo.
Anttonen suosittelee oppisopimuskoulutusta ihan jokaiselle.
“Se sopii sellaisellekin, joka on ollut pidempään talossa. Aina oppii uutta ja voi kehittää itseään. Koulutus tuo mahdollisuuksia muihin työpisteisiin ja oppii enemmän, kun on teoria taustalle.”
Tutkinto tuo pätevyyden ja syventää osaamista
Matti Huutoniemi on ollut Koskisen vanerilla 14 vuotta ja päätti hakeutua suorittamaan levyalan ammattitutkintoa saadakseen pätevyyden nykyiseen tehtäväänsä.
“Päivääkään ei kaduta, että tuli lähdettyä”, Huutoniemi sanoo. “Olisi pitänyt käydä koulutus aiemmin.”
Huutoniemen mukaan kaikki, jotka aikovat pysyä alalla, hyötyvät koulutuksesta. Hän kertoo koulutuksen laajentavan ymmärrystä koko alasta. Ymmärrys onkin Huutoniemen mukaan laajentunut.
“Pieni asia, jonka tekee tai jättää tekemättä, voi vaikuttaa pitkälle. Nyt osaan ajatella tuotetta pidemmälle ja laajemmin. Ymmärrän, miksi tulee tietyn laatuista tavaraa ja osaan katsoa omaa nenää pidemmälle. Sitä on ollut niin sokea omaan työpisteen tekemiseen, ettei ole ollut tietoinen edellisestä tai oma työpisteen jälkeisestä vaiheesta”, Huutoniemi selittää. “Koulutuksessa pääsi todella tekemään ja harjoittelemaan.”
Huutoniemi kertoo koulutuksen soveltuneen hyvin työrytmiinsä. Koulutuksen olisi voinut käydä lyhyemmässäkin aikataulussa, mutta vuorotyöläiselle se ei olisi ollut jaksamisen kannalta paras ratkaisu. Myös koulutuksen ajalta maksettu palkka oli hyvä motivaattori kouluttautumiselle.
“Tämä oli tosi positiivinen kokemus.”
Kiinnostus omaan työhön sai Minna Ruotsalaisen hakeutumaan koulutukseen
Minna Ruotsalainen on työskennellyt Koskisella noin viisi vuotta lastulevytehtaalla. Into hakeutua koulutukseen löytyi aivan läheltä – omasta työstä.
“Olen kiinnostunut kaikesta uudesta ja omasta työstäni, halusin enemmän syvyyttä ja sisältöä. Sekä selvittää, mitä milloinkin tapahtuu ja miksi. En vaan tee sitä työtä tekemisen vuoksi, vaan syyn takia”, Ruotsalainen selittää.
Päätös lähteä suorittamaan tutkintoa ei kuitenkaan syntynyt aivan yhdessä yössä. Ruotsalainen puntaroi asiaa paljon.
“Lopulta minut saatiin vakuuttuneeksi ja olen kyllä itsekin ollut tyytyväinen”, Ruotsalainen toteaa.
Ruotsalaiselle koulutuksessa parasta, että hän pääsi oman työtehtävänsä rajojen ulkopuolelle.
“Lastulevyllä työn tekeminen on oma juttuni, nyt pääsin näkemään vanerin toimintaa ja prosesseja”, Ruotsalainen kertoo. “Tärkeitä olivat myös ne opiskelukaverit, joilta sai hyviä vinkkejä ja kävimme keskusteluja. Oikeastaan se oli se koko paketti. Kyllä niitä koulupäiviä odotti. Tuli tuttuja muilta työpisteiltä ja reviiri laajeni.”
Oppisopimus on idealamppujen syttymistä ja oivalluksia työn lomassa
Gradian Jyväskylän toimipisteessä mekaanisen metsäteollisuuden tiimissä toimivan saha-alan lehtorin Katariina Suutalan ja tämän kollegoiden levyalan Kari Sirkan ja saha-alan Jukka Kansanahon ohjauksessa Koskisen saha- ja levyalan ammattitutkinnon suorittajien ryhmä oli hyvissä käsissä.
“Kun kyseessä on oppisopimuksella tapahtuvaa opiskelua, on pääpaino työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Opiskelijalle valitaan yhteistyössä työnantajan kanssa neljä valinnaista tutkinnon osaa eli näytöt, niillä opiskelija osoittaa osaamisensa aidoissa työtilanteissa. Työssäoppiminen on harjoittelua näyttöihin ja tämä on yleensä eri prosessin osia, esimerkiksi sahapuolella rimoituksen näyttöjä, särmäystä, tukkilajittelun näyttöjä, siis oikeita prosessin osia”, Suutala selventää.
Tutkinto kun suoritetaan näiden näyttöjen kautta, jotka on ajoitettu matkan varrelle. Näytöissä on mukana opettaja ja työelämän edustaja, jotka yhdessä arvioivat opiskelijan osaamisen.
Suutala kertoo 90 prosenttia koulutuksesta olevan työssäoppimista, loput valmistavaa koulutusta eli teoriakoulutusta, jota Gradian opettajat antoivat. Koulutuksessa myös Koskisen eri alojen asiantuntijat pääsivät jakamaan oppiaan. “Ei pidä unohtaa niitä henkilöitä, jotka opettavat tuotannossa. Tässä on iso porukka tekemässä hommaa”, Suutala muistuttaa.
Teoriaopintojen myötä opiskelijat saavat käsityksen koko prosessista.
“Teoriakoulutuksen tarkoitus on synnyttää kattava kuva koko prosessista alusta loppuun asti, raaka-aineesta, laadusta, tuotteista, sivutuotteista, ympäröivästä viitekehyksestä, kaikesta mikä työntekoon liittyy, riippumatta siitä, mitä työtä opiskelija tekee. Tähän linkittyy myös kokonaiskestävyys, kun mietitään metsäteollisuutta kokonaisuutena”, Suutala kertoo.
“Tavoitteena on, että opiskelijalle tulisi ymmärrys koko prosessista ja kunkin osan merkitys. Tuodaan esimerkiksi sitä ajatusta, miten paljon opiskelija pystyy itse vaikuttamaan laatuun, saantoon ja tehokkuuteen. Näytöissä ja teoriaopinnoissa työturvallisuus on kuitenkin tärkein asia. Oma asenne ratkaisee, miten omaan ja työkaverin turvallisuuteen pystyy vaikuttamaan”, Suutala jatkaa.
Koulutuksen aikana opiskelijoiden omaa ajattelua herätellään. “Haluamme heidän ymmärtävän, ettei teoria ole irrallinen asia arjesta ja käytännöstä. Syvemmät merkitykset ja oma kokemus tuovat ymmärrystä tekemiseen”, Suutala kuvailee. “Kun osaa soveltaa, kehittää ja viedä eteenpäin on jo lamppuja syttynyt.”
Suutalan mukaan opiskelijoita oli ilo opettaa, sillä he olivat todella hyvä ja aktiivinen porukka, joka kysyi ja kyseenalaisti.
“Haluan vielä ihanien opiskelijoiden lisäksi kiittää Sirpa Pulkkista, joka on hirveän hyvin hoitanut organisoinnin ja käytännön puolen. Kaikki on toiminut täsmällisesti, on tärkeää, että yrityksessä on joku, joka huolehtii aikatauluista ja järjestelyistä”, Suutala päättää.
Oppisopimus lyhyesti
- Oppisopimus soveltuu kaikille 15-vuotiaille ja sitä vanhemmille, jotka haluavat ammatillisen koulutuksen, todistuksen ammattitaidostaan tai täydennystä ammattitaitoonsa lisäkoulutuksella.
- Oppisopimus on opiskelijalle ja työnantajalle joustava, monipuolinen ja työelämälähtöinen tapa kouluttautua ammattiin sekä hankkia osaamista ja tutkinto.
- Oppisopimus voidaan sopia tutkinnon osan tai vaikka koko tutkinnon suorittamisen ajaksi.
- Yritykselle oppisopimus tarjoaa hyvän mahdollisuuden rekrytoida ja täsmäkouluttaa henkilöstöä.
- Oppisopimuskoulutuksesta suuri osa tapahtuu työpaikalla töitä tehden ja tarvittavin osin osaamista täydennetään esim. oppilaitoksessa tai verkossa.
- Oppisopimus perustuu työsopimukseen tai yrittäjyyteen ja edellyttää koulutustavoitteen mukaisia työtehtäviä vähintään 25 viikkotuntia.
- Työnantaja maksaa työsuhteessa olevalle opiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
- Työnantajan tehtävänä on huolehtia opiskelijan työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta järjestämällä hänelle monipuolisia työtehtäviä, työpaikkaohjausta, palautetta ja arviointia.
Lähde: Gradia, Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät Oy