Koskisen uutena Saksan aluepäällikkönä on toiminut lokakuusta 2018 lähtien saksalainen Lars Schwerdtfeger. Schwerdtfeger vastaa toimialueensa levy- sekä ohutvanerituotteiden myynnistä ja asiakkuussuhteista.
Ensimmäiset kuukaudet Koskisella ovat sujuneet tuotteisiin ja asiakkaisiin tutustuessa. Opittavaa on riittänyt – kuten uudessa työpaikassa yleensäkin.
”Suurin osa asiakkaistamme on itselleni uusia, ja on tärkeää oppia tuntemaan jokainen kunnolla, jotta pystymme vastamaan heidän tarpeisiinsa mahdollisimman hyvin”, Schwerdtfeger sanoo.
Vaneriteollisuudessa Schwerdtfeger on kokenut tekijä. Koskiselle hän siirtyi Blomberger Holzindustrie -nimisestä vaneriyhtiöstä, jossa hän työskenteli ensin projektipäällikkönä rautatieasiakkaiden parissa ja sitten avainasiakasjohtajana.
”Ennen vanerin myyntiä olin töissä yliopiston tutkimusprojekteissa ja sitten markkinatietopalvelu EUWID:ssä, jossa kirjoitin vaneria ja yleisemmin puuteollisuutta koskevia markkinaraportteja. Muutaman vuoden jälkeen tajusin, että haluan tehdä asioita enemmän käytännössä sen sijaan, että vain kirjoittaisin niistä”, Schwerdtfeger kuvailee.
Tuore aluepäällikkö kertookin pitävänsä neuvottelutilanteista ja motivoituvansa ihmisten kanssa toimimisesta.
Tuotantoon tuotava ”vihreää ajattelua”
Puualan pariin Schwerdtfeger päätyi jo 20 vuotta sitten opiskellessaan metsätieteiden kandidaatiksi Göttingenin Georg-August-yliopistossa. Maisterin opinnot hän suoritti puun biologiasta ja teknologiasta.
”Huomasin kandidaatin tutkintoa suorittaessani, että olin enemmän kiinnostunut puusta materiaalina kuin sen biologiasta”, Schwerdtfeger sanoo.
Puussa Schwerdtfegeriin vetoaa erityisesti monipuolisuus ja mahdollisuudet käyttää sitä uudelleen. Schwerdtfegerin mukaan viime vuosien aikana asiakkaista on tullut ympäristötietoisempia, mikä tarjoaa myös alalle mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä.
”Puu itsessään on jo uusiutuva materiaali. Asiakkaiden lisääntyvä kiinnostus uusituvia materiaaleja kohtaan kannustaa puuteollisuutta kehittämään uudenlaisia vaihtoehtoja.”
Tällä hetkellä Koskisen tuottamaa koivuvaneria käytetään muun muassa rekkojen ja junien lattiamateriaaleina, seinä- ja kattolevyinä, huonekaluissa ja sisustuksessa. Tuotannosta ylijäänyt hake menee voimalaitoksille energiantuotantoon.
Schwerdtfegerin mukaan yksi Levyteollisuuden tulevaisuuden haasteista on löytää täysin biopohjaisia valmistusmenetelmiä. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vanerissa käytettäville synteettisille liimoille tulee kehittää pidemmällä tähtäimellä korvaavia vaihtoehtoja.
”Materiaalin tuotantoon on pyrittävä tuomaan koko ajan enemmän niin sanottua vihreää ajattelua”, Schwerdtfeger sanoo.
Yhteisen päämäärän puolesta
Schwerdtfegerin tavoitteena on levittää Koskisen vaneri- ja lastulevytuotteita mahdollisimman paljon asiakkaille ja markkinoille. Saksan aluepäällikkönä hän haluaa kasvattaa yhtiön liiketoimintaa etenkin rautatiesektorilla.
”Koska minulla on aiempaa kokemusta rautatieasiakkaista, tuen myös erittäin mielelläni muiden alueiden kollegojani rautatiebisneksessä.”
Myös omaan työhönsä Schwerdtfeger on saanut apua työtovereilta alusta lähtien. Työpaikan ilmapiiri ja avoimuus ovatkin Schwerdtfegerin mukaan yksi Koskisen vahvuuksista.