Koskisen ohutviiluvaneri soveltuu näyttäviin kohteisiin
OiOi Collective Oy on toteuttanut kosketusnäyttöjä esimerkiksi vaikka kiveen, veteen, jäähän, lumeen ja puuhun niin sanottujen perinteisten kipsilevy- ja seinäratkaisujen ohessa. Puun luontainen antibakteerinen ominaisuus tekee siitä paljon puhtaamman pinnan kuin esimerkiksi lasin tai muovin, joita on tyypillisesti käytetty kosketusnäyttöpintoina. OiOi Collective Oy:n toinen perustaja Sami Kämppi toteaa puun olevan myös visuaalisesti todella näyttävä materiaali.
Näyttävä materiaali sopii näyttäviin toteutuksiin. Tällaisiin lukeutuu esimerkiksi puuvalmisteinen 16-metrinen kosketusnäyttö, joka pystytettiin Brysseliin Euroopan komission vierailijakeskukseen. Yhteistyössä OiOin ja Alota Oy:n kanssa toteutettuun haastavaan projektiin hankittiin ohutviiluvanerit Koskiselta, sillä lopputuotteeseen haluttiin laadukas pinta, jossa on tiettyä kovuutta. Puun pintaan projisoitiin kuvaa, jota koskemalla käyttäjä sai kokemuksen kosketusnäytön käsittelystä. Vierailijakeskuksen puinen kosketusnäyttöseinä värähtelee ja ääni tulee seinän sisältä. Projektissa oli myös tärkeää, että seinä näyttää hyvältä, vaikka siihen ei projisoitaisi mitään.
“Kaikkihan lähti oikeastaan siitä, että olemme yrityksessämme kehittäneet kosketusnäyttömenetelmän, jolla voi muuttaa mitä tahansa materiaalia vuorovaikutteiseksi”, Kämppi kertoo. “Puun pinta ja kuviot saavat näkyä, se luo esteettisen kokonaisuuden. Vaikka puun pintaan ei projisoida mitään, näyttää se silloinkin hyvältä”, Kämppi jatkaa.
”Koskinenhan tekee todella laadukasta, senkin takia päädyttiin tässä Koskisen ohutviiluvaneriin, eikä tavalliseen vaneriin”, Alota Oy:n Tommi Alatalo kertoo. ”Kun ei makseta turhasta, laadukkaita ratkaisuja voi tehdä myös kustannustehokkaasti tinkimättä materiaalin laadusta tai ammattilaisen työstä”, Alatalo jatkaa. Kämppi vahvistaa, että työryhmällä oli tiedossa jo alkuvaiheessa Koskisen tuotteiden laadukkuus ja koivupintaisen ohutviiluvanerin ensiluokkainen pinta. Testeissä todettiin, että ohutviiluvanerin pinnan vaaleustaso sopii erityisen hyvin projisointipinnaksi. Lisäksi vanerin ristilaminointi mahdollistaa sen, ettei vanerilevy elä.
”Koskisen kanssa yhteistyö on sujunut kuin tanssi”
Tommi Alatalo kertoo tekevänsä mielellään haastavia toteutuksia. Hänen työskentelytapaansa kuuluu aloittaa suunnittelu tyhjältä paperilta niin että monimutkaisenkin lopputuotteen rakenteesta tulee yksinkertainen ja toimiva. Kaikki rakenteet Alatalo suunnittelee huomioiden mahdollinen tuleva huolto tai korjaaminen.
”Teen puusta aina jotain sellaista, mitä ei olisi voinut kuvitella voitavan tehdä. Mentorini, puuseppä Kari Virtanen, otti aina haastavimmat projektit hoitaakseen ja sen takia ollaan Suomen kovimpia puuseppiä. Olen jatkanut samalla asenteella ja luulen, että juuri siksi moni ottaa yhteyttä, kun tarvitaan jotain erikoisempaa.”
Brysselin kosketusnäyttöprojekti saatiin onnistuneesti valmiiksi. Tuoreeltaan Alatalo ja OiOi ovat tuottaneet Koskisen ohutviiluvanerista tehdyn kirjan juuri remontoituun Lahden Historialliseen museoon. Kyseessä ei kuitenkaan ole tälläkään kertaa aivan tavanomainen ratkaisu.
Ohutviiluvaneri yhdistää perinteisen kirjasidontatekniikan ja teknologian
Näyttelyamanuenssi Sini Ojala kertoo kirja-ajatuksen syntyneen, kun Historiallisen museon näyttelyn käsikirjoittaja teatterihistorian dosentti Mikko-Olavi Seppälä taustatutkimusta tehdessään löysi vuonna 1792 kirjoitetut kaksi väitöskirjaa. Kirjojen tekijöinä olivat Johan Fredrik Bucht Hollolasta ja Michael Ticcander Sysmästä. Näiden väitöskirjojen pääsisältö haluttiin tuoda osaksi näyttelyä ja dramatisoida väittelyn muotoon. Esitystavaksi valikoitui selailtava kirja, koska kyse oli aikanaan arvostetuista kirjanoppineista. Brysselin projektin tapaan myös Lahden Historiallisen museon kirja toimii osana immersiivistä näyttelyä. Näyttelyvieras voi kirjan sivuja kääntämällä ohjata käyttöliittymää ja kirjaan projisoidaan videomateriaalia tämän mukaan.
“Materiaaliratkaisussa meitä ohjasi kestävyys. Kirjan tulee kestää niin selailua kuin aikaakin, sillä perusnäyttelymme kestoksi on suunniteltu kymmenen vuotta. Toki tätä kirjaa on tarpeen mukaan helppo uudistaa vaikka sivu kerrallaan”, Ojala sanoo.
Toteutusta varten museolta oli käyty benchmarkkaamassa erilaisia ratkaisuja. Lahden Historiallisen museon ohutviiluvanerikirjassa tuodaan teknologia ja ohutviiluvaneri yhteen. Tommi Alatalon osuutena projektissa oli etsiä materiaali sekä pohtia, miten kirja sidotaan, jotta sivu laskeutuu oikealla tavalla oikeaan paikkaan. Lisäksi Alatalo suunnitteli ja teki kirjaan tekstien UV-polton, pintakäsittelyn sekä kiinnitykset pöytään.
Historiallisen museon ratkaisussa oleellista oli, että kirja on tuttu käyttöliittymä ihmisille. Vanerisen kirjan sormituntuma on luonnollinen ja miellyttävä. Ohutviiluvaneri haluttiin yhdistää perinteiseen kirjasidontatekniikkaan ja teknologiaan, kuitenkin siten, ettei teknologia ole pääosassa. “Kun teknologia on piilotettu, käyttäjälle näkyy ja tuntuu vain puu”, Kämppi toteaa.
“Keskeistä kohteissamme on hyvinvointivaikutukset, puun kautta saamme luotua tilaa luonnonläheisemmäksi. Puu tukee ihmisten rentoutumista, auttaa laskemaan stressitasoja ja täydentää kokemusta. Lisäksi puun muutkin ominaisuudet, kuten vaikka akustiset ominaisuudet ja tuoksu tuovat siihen moniaistisuutta. Se on aivan toista kuin muovi, lasi tai laminaatti”, Sami Kämppi kertoo.
Alatalo kertoo kunnioittavansa alihankkijoiden tekemistä ja pitkää yhteistyötä. Hänen mukaansa kaikki yhteistyö perustuu luottamukseen ja yhteiseen tekemiseen. Koskisen kanssa yhteistyö on sujunut kuin tanssi. ”Aina tosi mukavaa ja yhteistyö on ollut onnistunutta. Koskisen on hyvä esimerkki siitä, että töitä tehdään hyvällä meiningillä ja toisia kunnioittaen – niin tavarantoimittajista asiakkaaseen saakka kunnioitetaan molemminpuolisesti.”
Lahden Historialliseen museoon pääset tutustumaan tästä.
Oioi-Smart Spacen verkkosivuille
Alota – Sisustusrakentamisen erityisosaaja
Koskisen yhteyshenkilöt löydät täältä