26.8.2020

EPD kertoo tuotteen ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta

Koskisen vanereille ja lastulevyille on myönnetty EPD-ympäristöseloste. EPD eli Environmental Product Declaration on sertifioitu asiakirja, joka raportoi tuotteen ympäristötiedot elinkaarinäkökulmasta. Ympäristöseloste antaa tietoa esimerkiksi tuotteen valmistamisessa syntyneistä päästöistä, ympäristövaikutuksista, resurssien käytöstä ja maankäytöstä. 

Ympäristöseloste on elinkaarianalyysiin perustuva ja standardoitu tapa (EN 15804 + A1) esittää luotettavasti olennaiset, varmennetut ja vertailukelpoiset tiedot tuotteen kokonaisympäristövaikutuksista. EPD-laskennat todentaa aina ulkopuolinen taho.

Ympäristöselosteet auttavat ymmärtämään ympäristövaikutuksia

Rakennustuotteiden ympäristöselosteet auttavat rakennusurakoitsijoita, rakennuttajia ja suunnittelijoita ymmärtämään paremmin rakennustuotteisiin ja materiaaleihin liittyviä ympäristökysymyksiä. Tuotteen koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ovat tärkeitä kriteereitä materiaalien valintoja tehtäessä ja rakennusten hiilijalanjäljen laskennassa.

Tuotteen elinkaaren aikana aiheutuvia ympäristövaikutuksia ovat mm. ilmastonmuutosvaikutus, joka huomioi hiilijalanjäljen, otsonia tuhoavat aineet, maaperää ja vesistöjä happamoittavat päästöt, rehevöitymistä aiheuttavat päästöt sekä uusiutumattomien energiavarojen ja materiaalivirtojen ehtyminen.

Koskisen vanereille ja lastulevyille ympäristöselosteet

Koskisen Oy on laatinut ympäristöselosteet seuraaville levytuotteilleen: pinnoittamaton koivuvaneri KoskiStandard, fenolipinnoitettu koivuvaneri sekä pinnoittamaton lastulevy ja melamiinipinnoitettu lastulevy. 

Suomen rakennustietosäätiö RTS on verifioinut ympäristöselosteet ja ne löytyvät Koskisen nettisivuilta tiedostopankista ja RTS:n sivuilta.  

  • KoskiStandard-koivuvaneri: 291 kg CO2-eqv/m3 (-870 CO2-eqv/m3)
  • Fenolipinnoitettu koivuvaneri: 438 kg CO2-eqv/m3 (-675 CO2-eqv/m3)
  • KoskiPan; pinnoittamaton lastulevy: 294 kg CO2-eqv/m3 (-878 kg CO2-eqv/m3)
  • KoskiMel; melamiinipinnoitettu lastulevy: 398 kg CO2-eqv/m3 (-740 kg CO2-eqv/m3)

Tuotteiden ilmastonlämpenemispotentiaali on laskettu tuotevaiheelle, joka pitää sisällään raaka-aineet, kuljetuksen tehtaalle ja valmistuksen. Suluissa on esitetty tuotteeseen valmistuksen jälkeen sitoutunut hiilen määrä, joka Koskisen tuotteiden tapauksessa jää miinusmerkkiseksi. Tämä johtuu siitä, että puu sitoo hiilidioksidia muita rakennusmateriaaleja enemmän. 

Puu vähentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksia myös rakennusmateriaalina

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta voidaan vähentää kahdella tavalla: joko vähentämällä ja poistamalla päästöjä tai varastoimalla hiilidioksidia. Tämä onnistuu vähentämällä hiililähteitä ja lisäämällä hiilinieluja. Puun käyttäminen rakennusmateriaalina huolehtii molemmista tavoista. Puun käyttäminen tehostaa metsänhoitoa ja sen myötä metsät kasvavat paremmin sitoen enemmän hiilidioksidia ja vapauttaen happea. Eri rakennusmateriaaleja verrattaessa on puolestaan otettava huomioon kolme tekijää: materiaalin ja tuotteen valmistusprosessi, sen kyky säästää energiaa elinkaarensa aikana sekä materiaalin kierrätys ja lopullinen hävittäminen. Muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna puu sitoo enemmän hiilidioksidia. Jokainen kuutiometri puuta, jolla korvataan muita rakennusmateriaaleja, vähentää hiilidioksidipäästöjä ilmakehästä keskimäärin 1,1 tonnia.