Metsänomistaja Mika Inkinen ja Koskitukin hankintaesimies Anna Koukonen kulkevat lokakuisena päivänä mäntsäläläisellä kuusimetsäpalstalla. Koukonen merkitsee hakattavaa aluetta merkkinauhoin. Kuusipalstaan on päätetty tehdä päätehakkuut. Kirjanpainaja vaivaa vanhaa, noin puolentoista hehtaarin kokoista kuusikkoa. Päätehakkuilla vanhan kuusikon tilalle saadaan istutettua uutta ja tervettä metsää. Kaadetut puut saavat tarinaansa uuden luvun Koskisen käsittelyssä.
Kirjanpainajan takia myös naapurin kuusipalsta saa lähteä. Idea oman palstan puun myymiseen lähtikin naapurista, Inkisen veljeltä. Veli oli kutsunut Koskitukin hankintaesimiehen katsomaan omaa metsäänsä. Paikalle saapunut Anna Koukonen katsoi samalla myös naapuripalstaa ja teki siitä Inkiselle tarjouksen.
Inkinen päätti seurata veljensä esimerkkiä ja kutsui Koukosen katsomaan metsäänsä tarkemmin. Samalla vierailulla ryhdyttiinkin heti Inkisen ensimmäisten itsenäisten puukauppojen tekoon.
– Anna laski tarjouksen paperille ja selosti puukauppaan liittyvät toimet. Hyväksyin tarjouksen sitten saman tien, Inkinen kertoo.
Anna Koukosen mukaan on yleistä, että puun ostaja löytyy naapurin tai sukulaisten kautta. Sana hyvästä myyntikokemuksesta kiertää metsänomistajalta toiselle. Myyjä löytää ostajansa myös esimerkiksi internetin tarjoamaa valikoimaa tutkiskelemalla.
Hakkuut ovat osa metsänhoitoa
Koukonen kertoo, että syitä puun myymiselle on monia. Metsänhoidolliset toimet, kuten metsän harvennus, tulevat kaikilla vastaan jossakin vaiheessa. Tuholaishyönteiset ja niiden aiheuttamat tuhot ovat hyvä syy hakkuille, samoin metsän korkea ikä ja puita vaivaavat taudit. Puun myymisestä voi olla tietenkin myös merkittävää taloudellista hyötyä.
Koukonen sanoo, että Koskitukki ostaa tällä hetkellä kaikenlaista puuta ja erityisesti koivua. Moni metsänomistaja epäröi metsänsä puun myymistä esimerkiksi siksi, että alue tuntuu liian pieneltä myytäväksi ja puuta on liian vähän. Koukonen muistuttaa, että myös pieniä hakkuita suoritetaan.
– Pienen alueen hakkuu onnistuu helposti, jos alue sijoittuu hyvin esimerkiksi jonkin toisen hakkuualueen läheisyyteen. Ostaja osaa kertoa, onko hakkuukohde tarpeeksi kiinnostava kokonsa puolesta. Moni ajattelee, että ei ole kuin tämän ja tämän verran puita, mutta tilanteet ratkaisevat paljon, Koukonen sanoo.
Koskitukki tukee koko puukauppaprosessin ajan
Mika Inkinen on aiemmin myynyt puuta 12-hehtaariselta alueeltaan yhteiskaupalla, kun monen metsänomistajan metsää hakattiin sähkövoimalinjan kunnostuksen vuoksi, mutta tämä on ensimmäinen oma-aloitteinen puukauppa. Vaikka opittavaa onkin, apua saa sekä ostajalta että lähipiiristä.
– Pitää esimerkiksi ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi ja selvittää, onko minulla metsänvähennysoikeutta. Mutta kyllä tällainen keltanokkakin osasi metsäkaupat tehdä!
Koskitukki ei puun ostajana jätä metsänomistajaa yksin kysymystensä kanssa. Jos on epävarma oman metsänsä arvosta ja myyntipotentiaalista, Koskitukin hankintaesimiehen voi kutsua paikan päälle maksuttomalle metsäkäynnille. Hankintaesimies neuvoo mielellään sekä metsänhoidollisissa että myyntiin liittyvissä asioissa.
Myyntipäätöstäkään ei tarvitse tehdä heti, ja Koukonen kertookin, että hänen kokemuksellaan mietiskely voi kestää päivästä jopa vuosiin. Itse kaupantekoprosessi kestää noin pari viikkoa, ja puukauppa tehdään kahden vuoden korjuuajalla. Sovitut hakkuut pyritään suorittamaan olosuhteista riippuen puolen vuoden sisään kauppojen tekemisestä.
Inkinen ja hänen veljensä odottelevatkin seuraavaksi hakkuita. Heidän palstojensa puut ostetaan pystykaupalla, ja Koskitukki huolehtii kaikista korjuutoimenpiteistä. Metsänuudistustyöt, taimien istutuksen tai siementen kylvön voi myös ottaa mukaan puukauppaan. Inkisen puiden korjuun jälkeen on tarkoitus istuttaa kuusien tilalle uudet taimet. Veljekset ovat kaavailleet, että tulevaisuudessa heidän metsämaisemaansa voisi värittää koivu.