Ei vara venettä kaada- ainakaan metsänuudistamisessa

Elokuussa 2011 metsänomistaja otti yhteyttä allekirjoittaneeseen pyytäen metsäkäynnille tilalleen. Kartoitimme samalla kertaa useita eri hakkuita ensiharvennuksista aina päätehakkuisiin. Päätös metsän hakkuusta syntyi kohtuu nopeasti asiaan kuuluvien keskustelujen ja huolellisten perustelujen jälkeen.

Tämän yhden uudistamislohkon seuraamisesta on tullut minulle lähes vuotuinen metsäkäyntikohde. Lohko oli 8,7 ha ja hakattiin syksyllä 2011 männyn siemenpuuasentoon. Männyn siemenpuita jätettiin n. 30 kpl/ha. Pääpuuna ollut vanha kuusikko oli palkintorahansa juossut ja siirrettiin sitomaan hiiltä rakentamisen tarpeisiin. Kuviolta kerättiin myös hakkuutähteet energiaksi. Hakkuutähteet kuivateltiin huolellisesti palstalla, jotta neulasmassassa olevat ravinteet jäisivät tulevan puuston hyödyksi. Varmaan neljäsosa havuistakin jäi maastoon.

Uudistamista pohdittiin huolellisesti ja houkutus pelkkään siemenpuustoon turvautumiseen oli tuolla männiköiden ympäröimällä kankaalla suuri. Tulevan siemensadon ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, jotenka sovimme kuitenkin varmuuden vuoksi maanmuokkauksen yhteydessä tehtävästä koneellisesta kylvöstä. Keväällä 2012 työ suoritettiin ja jäimme odottelemaan siemenpuuston lisäkylvöstä. Odotuksissa oli valikoitujen siemenpuiden ja jalostetun siemenviljelyssiemenen keskinäinen kasvukilpailu. Paras voittakoon!

Kova tuuli kaatoi merkittävän osan siemenpuista

Reipas kesäinen kova tuuli kaatoi osan siemenpuista, jotka sitten ykköspuita lukuun ottamatta keräiltiin tien varteen. Koska uudistamismenetelmänä oli konekylvö keväällä, niin luontaisen kylvön mahdollisuudet jäivät pariin seuraavaan kevättalveen. Konekylvössä käytettiin 270 gr/ha männyn siementä, jotenka suurta huolta epäonnistumisesta ei tullut. Tuo tuoreen ja kuivahkon kankaan kohde ei varmaankaan hirvittävästi heinittyisi parissa kesässä.

Ylispuiden poisto syksyllä 2018

Syksyllä 2018 kiersin kuvion jälleen ja soitin metsänomistajalle ylispuiden poistotarpeesta. Taimikko oli jo noussut reilusti keskimitaltaan polven korkeuden yläpuolelle. Taimikko oli hyvin tasainen, mutta luontaisia lehtipuurykelmiä oli kasvanut jo männikön päälle. Nyt suoritettava ylispuuhakkuu ei jättäisi aukkoisuutta taimikkoon. Hirvituhoja ei muutamia yksilöitä lukuun ottamatta ilmennyt. Hirvi näillä seuduilla on mänty-koivutaimikoiden perustamisen suurin este, vaikka lahovikaisuuden vuoksi kuusikoissa pitäisi enemmän vaihtaa puulajia. Tässä kohteessa oli kuvion rajalla kylätie, joka hivenen aiheuttaa häiriötä talvilaidunnukselle. Lähtökohtaisesti on kuitenkin niin, että hirvi on mäntytaimikolle riski, mutta vesakko tuhoaa sen varmasti!

Metsänhakkuun yhteydessä sovittiin taimikon varhaisperkauksesta vuodelle 2019 Kemera-työnä. Yleensä männyn uudistamisessa kylvämällä tai luontaisesti tulee varautua kahteen perkaukseen ja yhteen taimikonhoitoon. Tällä kohteella näyttäisi riittävän yksi perkaus ja taimikonhoito.

Heikki Nikkinen