Koskisen sahahankkeen edetessä tekijät tontilla vaihtuvat, mutta joku katsoo päältä aina siihen saakka, kun viimeinenkin yksityiskohta on valmis. Tällä hetkellä aluetta laitetaan siihen kuntoon, että varsinainen rakentaminen voi alkaa.
Tulevan sahan tontilla työskentelee neljä konetta, kun läjitysaluetta valmistellaan käyttöönottoon ja rakennusaluetta perustuksia varten. Vanhat putkilinjat on nyt siirretty uusille paikoilleen ja hulevesiviemärin rakentaminen aloitettu. Työstä vastaa orimattilalainen pitkän linjan infrarakentamisen erikoisosaaja Erkkiheikkilä Oy, jonka operatiivista toimintaa Koskisen työmaalla johtaa Aku Korhonen. Ensimmäisien kuukausien aikana maamassoja on siirrelty jo useampi tuhat kuutiota.
– Pintamaata on kuorittu ja läjitetty kasalle. Puhtaat sorat tullaan hyödyntämään rakennusalueella muun muassa kenttäpohjan pengerryksissä, asfaltit ajetaan asfalttiasemalle kierrätykseen ja kannot kasataan jatkokäsittelyä varten, Korhonen selventää.
Rakennuttajakonsultti Fimpec Oy:n työmaapäällikkö Markus Pekkolalla pitää niin ikään kiirettä. Alkuvuodesta Fimpecin rakennuttajatiimi on kilpailuttanut perustusurakoitsijan, puuelementtitoimittajat niin seinien kuin kattojenkin osalta. Betonielementtitoimittaja, LVI- ja sähköurakoitsijat on valittu jo viimevuoden puolella sekä kilpailutusten ja valintojen lisäksi Pekkolan tehtävänä on orkestroida eri urakoitsijoiden yhteensovittaminen ja huolehtia muun muassa työturvallisuudesta, jotta toiminta tontilla on turvallista ja sujuvaa. Pekkola vastaa myös työmaanvalvonnasta yhdessä valvojien kanssa.
– On tärkeää hieroa työmaan käytännöt ja palvelut kohdilleen heti alussa, jotta projekti etenee suunnitellusti ja aikataulussaan.
Saharakentamisessa erityispiirteitä
Vastaavan suurusluokan sahalaitosinvestoinnit ovat verrattain harvinaisia, eikä kumpikaan miehistä ole aiemmin työskennellyt sahatyömaalla. Pekkolan mukaan puun käyttö rakentamisen eri vaiheissa on runsasta ja tyypillisestä teollisuusprojektista sahan rakentaminen poikkeaa myös sikäli, että päällekkäisiä työvaiheita on vähemmän, kun laiteasennukset suoritetaan pääsääntöisesti vasta rakennuksen valmistuttua.
Rakennusalueen vieressä olevat rimoituslaitos ja tasaamo käyvät myös koko ajan täydellä teholla. Vaikka liikenne tontilla onkin työmaa-ajon vuoksi lisääntynyt, ei ongelmia kuitenkaan ole ollut. Työmaa-alue on rajattu ja Pekkola toteaa isoimman synkronointihaasteen tulevan eteen vasta siinä vaiheessa, kun uusi saharakennus ja nykyinen rimoittamo liitetään yhteen.
– Vaihe on kuitenkin hyvin aikataulutettu ja uskon kaiken sujuvan suunnitellusti.
Koskisen investoinnin suunnittelu on aloitettu hyvissä ajoin, ja Pekkola kertoo projektin väistäneen suurimmat materiaalien saatavuusongelmat.
Työmaapäälliköllä tehtävät jatkuvat aina vuoden 2023 loppuun saakka, mutta maanrakentajat poistuvat tontilta jo syyskuussa. Maanrakennusurakkaan kuuluu perustuspohjien lisäksi koko saha-alueen hulevesiviemäreiden akentaminen ja piha-alueiden rakennekerrosten tekeminen. Urakkaraja maanrakennustöiden osalta kulkee asfaltin ja betonirakenteiden alapinnassa.
– Maanrakentamisen kannalta urakassa ei pitäisi olla mitään ihmeellistä. Kaikki materiaalit on jo hankittu ja samaan tapaan kaivetaan, asennetaan ja täytetään kuoppaa kuin aina ennenkin. Kunhan valmistelevat työt on tehty ja päästään kunnolla vauhtiin, väki meidänkin työmaallamme vielä lisääntyy, Korhonen toteaa.